Erikoislääkärin Elämänhallinta – hyvinvointia erikoislääkäreille

Oman hyvinvoinnin arviointi

Seminaarin ennakkotehtävänä oli Miten voit? -työhyvinvointitesti. Siinä arvioidaan työhyvinvointia kahdella ulottuvuudella: 1. kielteinen–myönteinen tunne ja 2. matala–korkea vireystaso. Näiden ulottuvuuksien yhdistelmä kertoo myönteisestä työn imusta ja tyytyväisyydestä työhön tai kielteisestä hyvinvoinnin kokemuksesta, työuupumuksesta, tylsistymisestä työssä ja työriippuvuudesta.

Testin voi tehdä itsekseen, kollegan kanssa tai tiimissä. Sen avulla voi ymmärtää omaa tilannettaan paremmin ja saada konkreettisia vinkkejä parempaan työelämään. Tuloksia voi verrata Työelämä-palvelun datasivuston otokseen ( «https://tyoelamatieto.fi/fi/dashboards/miten-voit»1).

Työn voimavarat ja vaatimukset

Työhyvinvointi on työn voimavarojen ja vaatimusten tasapainoa. Yksilölliset tekijät vaikuttavat koettuun hyvinvointiin, ja ne voivat vaihdella henkilöstä toiseen, mutta myös ajan kuluessa samalla henkilöllä. Kaikkea kuormitusta ei voida poistaa. Vaatimustekijöihin voi oppia suhtautumaan eri tavoin. Kuitenkin ilman haasteita tylsistyisimme. Kielteisyysvääristymän vuoksi emme näe voimavaratekijöitä yhtä helposti kuin kuormitustekijöitä.

Seminaarissa opittua

Terveystalon julkisten palveluiden ylilääkäri Emil Heinäaho kertoi esimerkkejä lääkärin tukiverkostoista, jotka auttavat työn sujuvuutta. Moniammatillisuuden hyödyntäminen omassa työssä voi estää kuormittumista hallitsemattomalla kaaoksella. Emil painotti myös palautteen saamista, jolla voi arvioida oman työn laatua. Näitä mittareita voi olla esimerkiksi COCI (Continuity of Care Index), jolla arvioidaan hoidon jatkuvuutta sekä PEI (Patient Enablement Instrument), jolla arvioidaan potilaan pärjäämisen tunnetta.

Mehiläisen johtava organisaatiopsykologi Pekka Tölli vei meidät pohtimaan, miten arvostus määritellään, mistä se koostuu ja miten annamme mutta myös osaamme vastaanottaa arvostusta. Arvostamme toisiamme enemmän kuin näytämme ja ansaitsemme enemmän arvostusta kuin saamme. Keskustelimme vilkkaasti siitä, mikä määrittää lääkärin arvostusta: palaute potilaalta, palaute perheeltä, palaute työpaikalta ja kollegoilta? Työmme on arvokasta, mutta jos tämä on ensisijainen tapa, jolla haluamme tulla nähdyksi, saatamme joutua suorittajan ansaan. Sen vastapainona on kokemus, että minä olen arvokas.

Mielenterveyden professori Anna Keski-Rahkosen johtamana mietimme, mitä mielenterveys tarkoittaa lääkärin ammatissa, miten se näkyy ja mistä se koostuu. Miten rajaamme ammatillisuutta ja yksityiselämää? Mitä virkistäviä ja kuormittavia hetkiä lääkärin ammatissa löytyy? Hän muistutti, että tarvitsemme "turhaa aikaa ja haahuilua ilman tavoitetta". Myötätuntokeskeisyys on psykoterapian muoto, jolla pureudutaan vaativuuden, perfektionismin ja riittämättömyyden tunteiden käsittelyyn. Rakas kollega, tunnistatko itseäsi näistä? Jatkuva paniikin tunne ja kaasu pohjassa työskentely altistavat masennukselle, ahdistukselle ja itsekriittisyydelle. Myötätuntokeskeisyys vahvistaa sisäisen turvan tunnetta. Säännölliset harjoitukset auttavat vähentämään itsekriittisyyttä.

Myötätuntohetki

Esityksensä lopuksi Anna johdatti meidät harjoittelemaan myötätuntohetkeä Mustion Linnan rauhoittavassa miljöössä. Rohkaisemme sinua kokeilemaan.

Myötätuntohetken elementit:

• pysähdy huomaamaan oma tilanteesi
• käänny kohti itseäsi
• anna itsellesi hetki hoivaa
• siirry eteenpäin

Erikoislääkärin työympäristö

Työterveyshuollon erikoislääkäri ja luottamuslääkäri Eliisa Mäenpää kertoi lääkärien työhyvinvoinnista ja työstressin vaikutuksista. Resilientti organisaatio koostuu ihmistä arvostavasta johtamisesta, yhteistyöstä, ennakoinnista ja jatkuvuuden hallinnasta. Lääkärin työssä on kognitiivisia vaatimuksia (tarkkuus, muisti ja päätöksenteko) samalla, kun usein läsnä on kuormittavia häiriöitä, keskeytyksiä, multitaskausta ja tietotulvaa. Kuormitus tuottaa riskin potilasturvallisuudelle. Lääkärin työn riskejä torjutaan työyhteisöllisesti. Eliisa muistutti, että työterveyshuolto on myös lääkäreitä varten. Avun hakeminen vähentää uupumista. Lääkärit tarvitsevat yhtä hyvän hoidon kuin he antavat potilailleen.

Palaute seminaarista

Palaute seminaarista oli rohkaiseva. Sisältö vastasi toiveita. Mustion Linna oli hyvä paikka ladata voimavaroja. Keskustelut olivat antoisia, ja seminaarin ohjelma oli riittävän väljä. Kehittämisen kohteina toivottiin liikunnan lisäämistä ohjelmaan. Seminaaria suositeltiin mielellään kollegoille. Tarve tällaisille kokoontumisille on ilmeinen.

Suuri kiitos yhteistyökumppaneille, jotka mahdollistivat seminaarin toteuttamisen. Tärkeimmät tukijat Suomen Terveystalo ja Mehiläinen olivat myös mukana tuottamassa sisältöä. Mukana seminaarin onnistumista varmistamassa olivat Pfizer, H. Lundbeck, Coronaria, Lääkärikeskus Aava sekä Stragen Finland.

Tapaamme siis myös vuonna 2024, tervetuloa mukaan!