Tee niin kuin minä teen

Aatoksella, 4 vuotta, ei Helsingin Sanomien mukaan mennyt sormi suuhun, kun matka päiväkotiin oli hiekoittamaton ja liukas kävellä. Aatos pani luistimet jalkaan ja suihki niillä koko matkan päiväkotiin. Onneksi äiti rohkaisi eikä estellyt. Mikä liikuntainnovaatio!

Aikuiset suomalaiset istuvat, makaavat tai seisovat paikoillaan yli kolme neljäsosaa valveillaoloajastaan. Liikkumattomuus maksaa meille yli kolme miljardia euroa vuodessa. Sekä terveysvaikuttajat että hallitus haluavat lisätä kaikenikäisten kansalaisten arkiliikkumista ja kuntoa. Työpäiviin halutaan liikettä, koska erityisen haitallista on pitkään jatkuva paikallaan olo. Koko päivän istumisen terveyshaittoja ei ikävä kyllä voi kuitata pelkästään iltalenkillä, vaan liikettä pitää tulla pitkin päivää.

Miten sinä kysyt potilaaltasi liikunnasta? Minkälaista liikuntaneuvontaa annat? Ehkä kannustat työn tauottamiseen, lounasajalla ulkona piipahtamiseen, rappujen valitsemiseen ja kävelypalavereihin. Entä miten huolehdit omasta työvireestäsi? Uskon esimerkin voimaan. Jos työterveyslääkäri itse muistaa tauottaa istumistaan ja huolehtii mikrotauoista työn lomassa, on se uskottavaa työhyvinvointiin satsaamista myös potilaiden silmissä. Jos lääkäri taas antaa ymmärtää, ettei hänen kiireiseen kalenteriinsa pysty järjestämään moisia, se vie pohjan lääkärin suosituksilta. Kehitetään vanhaa sanontaa: "Tee niin kuin minä teen, ei vain niin kuin minä sanon".

Tutkimusnäyttö liikunnan hyödyistä ja liikkumattomuuden haitoista on vankkaa. Paitsi vaikutukset sydämestä niveliin, on tällä ihmelääkkeellä tehoa myös mieleen, oppimiseen ja palautumiseen. Liikunta vähentää ahdistuneisuus- ja masennusoireilun riskiä sekä parantaa kognitiivisia toimintoja, unta ja elämänlaatua. Tutkimuksissa liikunnan on nähty parantavan paitsi syöpään sairastuneiden toimintakykyä ja elämänlaatua myös elinajan ennustetta rinta-, eturauhas- ja suolistosyövässä.

Lääkärilehden katsausartikkelissa Liikunta tukee mielen toipumista (2019) todettiin jo ennen passiivisuutta lisännyttä korona-aikaa, että liikunnan hyödyt tulevat sekä psykologisin että fysiologisin mekanismein. Psykologisia mekanismeja ovat muun muassa diversio (liikunta vie pois kielteisistä ajatuksista) ja "mastery" (uusien liikuntataitojen oppiminen ja hallinta). Keskeisiä fysiologisia mekanismeja ovat aivojen endorfiinierityksen tehostuminen ja hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaisakselin hormonitoiminnassa kortisolin erityksen väheneminen.

Kaikki liike lasketaan nykysuosituksissa. Istumista suositellaan tauotettavan puolen tunnin välein. Kaikenlainen liikkuminen pienissä erissä päivän mittaan on hyvästä ja kerryttää pottia. "Liikkuminen" erottuu "liikunnasta" ehkä siinä, että jälkimmäisen ajatellaan olevan treenivaatteissa tapahtuva varsinainen, erillinen suoritus. Molempi parempi!

Työpäivän aikaista liikettä voi viritellä samaan malliin kuin entisajan koulussa: noustiin seisomaan, kun opettaja tuli luokkaan. Suomen Työterveyslääkäriyhdistyksen seminaareissa on noustu ylös antamaan esiintyjälle aplodit niin kauan kuin olen niihin osallistunut. Näyttöä on, ja kulttuurin muutosta tarvitaan. Meidän on sisäistettävä liikkuvamman arjen malli itse, haluttava sitä, ja toimittava esimerkkinä, jotta suosituksemme eivät kuulosta naurettavilta. Kulttuurin muutokseen omalla työpaikalla voi tönätä haastamalla työnantajansa mukaan Aikuisten liikuntatunti -kampanjaan.

Työpäivän aikaisen liikkeen lisäksi työmatkat halutaan hyötykäyttöön. Hallitusohjelmassa tavoitteena on lisätä kävelyä ja pyöräilyä 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja sillä tukea väestön terveyttä ja vähentää liikenteen päästöjä. Lisävinkkejä kysyisin Aatokselta.

Tampereella 16.2.2024