Heikentyvä kunto uhkaa suomalaisten työ- ja toimintakykyä sekä Suomen taloutta
15 vuoden kuluttua ani harvalla 50 vuotta täyttäneellä on fyysisesti vaativiin työtehtäviin tarvittava kunto. Työvoimapulan lisäksi heikentyvä kunto lisää sairastumista tarttumattomiin tauteihin, heikentää työkykyä, lisää työkyvyttömyyseläkkeitä, haastaa maapuolustusta ja johtaa moninaisiin yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin ongelmiin.
Varusmiespalveluksen aloittavien miesten kunto on heikentynyt jo vuosikymmeniä.
Suomalaisten varusmiesten kestävyys- ja lihaskunto ovat heikentyneet ja paino on noussut merkittävästi viime vuosikymmeninä, ja ennusteet tuleville vuosikymmenille kertovat edelleen heikentyvästä kunnosta. Yleisen asevelvollisuuden vuoksi lähes 3/4 nuorista suomalaisista miehistä aloittaa varusmiespalveluksen. Varusmiesten fyysinen kunto on huonontunut vuodesta 1979 alkaen. Kestävyyskuntoa eli verenkierto- ja hengityselimistön kuntoa mittaavan 12 minuutin juoksutestin keskimääräinen tulos on heikentynyt 14 prosenttia, 2 760 metristä 2 376 metriin. Vastaavana aikana yli 3 000 metriä juosseiden osuus on pienentynyt 25 prosentista viiteen prosenttiin ja enintään 2 200 metriä juosseiden osuus on moninkertaistunut neljästä prosentista lähes kolmasosaan. Kiitettävän kunnon omaavia on siis enää viidesosa aikaisemmasta osuudesta, mutta huonokuntoisten määrä on kahdeksankertaistunut.
Kestävyyskunnon ohella myös varusmiespalveluksen aloittavien miesten lihaskunto on heikentynyt. Kaikki lihaskuntotestit summaavan lihaskuntoindeksin kohdalla vielä 1990-luvun alussa 2/3 varusmiespalveluksen aloittajista sai lihaskunnostaan vähintään hyvän tuloksen ja kahdeksan prosenttia sai huonon tai välttävän tuloksen. Vuonna 2022 vähintään hyvän lihaskuntoindeksin omaavia oli enää 31 prosenttia ja huonon tai välttävän tuloksen omaavia 24 prosenttia.
Muut lasten ja nuorten aikuisten fyysistä kuntoa mittaavat väestötutkimukset kertovat samaa viestiä: reserviläisten fyysinen kunto on heikentynyt eikä koululaisten Move!-mittausten tuloksetkaan anna aihetta riemun kiljahduksiin.
Kunto heikkenee työuran aikana – kuntoennuste työikäisille 2040
Työikäisten suomalaisten fyysistä kuntoa on tutkittu KunnonKartta-väestötutkimuksissa vuosina 2017–2018 ja 2021–2022. Tutkimusten mukaan fyysinen kunto heikentyy sekä miehillä että naisilla kestävyyskunnon osalta noin neljänneksen ja lihasvoiman osalta noin kolmanneksen työuran aikana 20-vuotiaista yli 60-vuotiaisiin. Keväällä 2023 julkaisimme Futura-lehdessä ennusteen työikäisen suomalaisen miehen kunnosta vuonna 2040. Tämä ennuste yhdisti kahden väestötutkimuksen aineistot: varusmiesten kestävyyskunnon tulokset ja työikäisten miesten kuntotulokset KunnonKartta-väestötutkimuksessa. Ennusteen mukaan varusmiespalveluksen aloittaneiden nuorten miesten kestävyyskunto heikkenee vuodesta 2021 noin 3,5 ml/kg/min vuoteen 2040. Vastaavasti vähintään heikon kunnon (32 ml/kg/min) omaavien osuus pienenee kaiken ikäisillä miehillä: vuonna 2021 sen ylitti 96 prosenttia 30-vuotiaista, 75 prosenttia 50-vuotiaista, ja 31 prosenttia 70-vuotiaista miehistä. Ennustemallin mukaan vuonna 2040 vähintään heikon kestävyyskunnon raja-arvon saavuttaa noin 83 prosenttia 30-vuotiaista, 57 prosenttia 50-vuotiaista ja 13 prosenttia 70-vuotiaista (kuva 1A «»1).
Vastaavasti vähintään 44 ml/kg/min -hapenottokyky kuvaa suomalaisten työikäisten miesten hyvää kestävyyskuntoa. Vuonna 2021 tämän rajan saavutti noin 24 prosenttia 30-vuotiaista, seitsemän prosenttia 50-vuotiaista ja yksi prosentti 70-vuotiaista. Ennustemallin mukaan vuonna 2040 hyvän kunnon omaa enää noin kuusi prosenttia 30-vuotiaista, kaksi prosenttia 50-vuotiaista mutta 60- ja 70-vuotiaista kummassakin enää vain alle puoli prosenttia (kuva 1B «»1).
Edellä olevat laskennat on tehty vain miehillä, koska miehiltä löytyy varusmiespalveluksen aloittajien aineisto, joka mahdollistaa ennusteen tekemisen pitkään jatkuneen seurannan pohjalta. Toisaalta Move!-mittausten ja KunnonKartta-tutkimuksen tulosten mukaan tilanne ei ole tytöillä ja nuorilla naisilla yhtään parempi. Joten molemmat sukupuolet kamppailevat jo nyt ja tulevaisuudessa entistä enemmän heikentyvän kunnon aiheuttamien ongelmien kanssa.
Heikentyvän kunnon taustalla vähäisempi liikkumisen määrä ja lisääntyvä paino
Heikentyvän kunnon aiheuttaa liikkumisen vähäinen määrä yhdessä yleistyvän ylipainon ja lihavuuden kanssa. Liikkumisen määrää voi mitata eri tavoilla, kuten päivittäisillä askeleilla tai rasittavaan ja reippaaseen liikkumiseen käytetyllä ajalla. Näistä päivittäiset askeleet ovat konkreettisempi ja helpommin ymmärrettävä muuttuja. Neljän eri väestötutkimuksen mukaan suomalaisten tyttöjen ja poikien, naisten ja miesten keskimääräiset päivittäiset askeleet ensin vähentyvät perusopetusikäisiltä lukiolaisiin: ensimmäistä luokkaa käyvillä pojilla kertyy vielä noin 13 000 askelta päivässä, mutta lukiolaisilla enää alle puolet siitä (kuva 2 «»2). Työikäisten päivittäiset askeleet ovat keskimäärin runsaan 7 000 askeleen tasolla, laskien eläkeiän kynnyksellä alle 7 000:een. Mutta askelten keskiarvojen taakse kätkeytyy valtava hajonta. Vähiten liikkuvat ekaluokkalaiset keräävät keskimäärin vain noin kolmanneksen eniten liikkuvien yhdeksänkymmentävuotiaiden askelista.
Varusmiespalveluksen aloittajan keskimääräinen paino on kasvanut noin 8 kg viimeksi kuluneen 30 vuoden aikana. Samaan aikaan keskimääräinen pituus on suurentunut alle 2 cm. Painoindeksi on suurentunut 22,3:sta 24,3:een. Ylipainon ja lihavuuden yleistyminen onkin liikkumisen liian vähäisen määrän ohella toinen keskeinen fyysisen kunnon heikentymistä selittävä tekijä.
Heikentyvä fyysinen kunto haastaa hyvinvointivaltion
Fyysisen kunnon heikentyminen on ongelma myös monissa muissa länsimaissa. Ruotsissa viimeksi kuluneen 20 vuoden aikana kaikkien työntekijäryhmien kestävyyskunto on heikentynyt sekä miehillä että naisilla. Suomen kannalta ongelman vakavuutta korostaa pienentyvät ikäluokat ja työvoimapula. Heikentyvä kunto aiheuttaa myös monia muita merkittäviä yhteiskunnallisia ongelmia. Huono kunto altistaa monille tarttumattomille taudeille. Sairastavuuden ohella heikko kunto johtaa myös heikentyneeseen työ- ja toimintakykyyn, joilla puolestaan on yhteys matalampaan kognitiiviseen suorituskykyyn, suurempiin sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyteen. Edelleen huono kestävyyskunto selittää myös suurempaa kuolleisuutta.
Liian vähäinen liikkuminen ja huono kunto aiheuttavat myös merkittäviä yhteiskunnallisia kustannuksia. Suosituksia vähäisemmän liikkumisen on laskettu aiheuttavan Suomessa vuosittain noin 3,2 miljardin euron kustannukset (kuva 3 «»3). Tämän lisäksi istuminen ja muu paikallaanolo aiheuttaa noin 1,5 miljardin euron vuosittaiset kustannukset.
Jos emme kykene pysäyttämään heikkenevän kunnon vuosikymmeniä jatkunutta kierrettä, kohtaamme tulevaisuudessa ennakoitua suuremman työvoimapulan, lyhentyvät työurat, työ- ja toimintakykyongelmista johtuvan talouden taantuman ja vaarannamme Suomen maanpuolustuksen. Suomella ei ole varaa päästää väestön kuntoa enää yhtään huonommaksi.
LT, sotilaslääketieteen professori
UKK-instituutti, Tampere
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta, Tampereen yliopisto, Tampere
tommi.vasankari@ukkinstituutti.fi
Kirjallisuutta
- Puolustusvoimat (2022): «https://puolustusvoimat.fi/web/sotilasliikunta/varusmiesten-kuntotilastot»1.
- Husu P, Tokola K, Vähä-Ypyä H ym. Liikuntaraportti - Suomalaisten mitattu liikkuminen, paikallaanolo ja fyysinen kunto 2018-2022, Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2022, 33.
- Kodama S, Saito K, Tanaka S ym. Cardiorespiratory fitness as a quantitative predictor of allcause mortality and cardiovascular events in healthy men and women: a meta-analysis. JAMA 2009;301:2024–35.
- Kolu P, Kari J, Raitanen J ym. Economic burden of low physical inactivity and high sedentary behaviour in Finland. J Epidemiol Comm Health 2022;76:677-84.
- Lamoureux N, Fitzgerald J, Norton K ym. Temporal trends in the cardiorespiratory fitness of 2.525.827 adults between 1967 and 2016: A systematic review. Sports Med 2019;49:41–55.
- Pihlainen K, Vaara J, Ojanen T ym. Effects of baseline fitness and BMI levels on changes in physical fitness during military service. J Sci Med Sport 2020;23:841–5.
- Santtila M, Pihlainen K, Koski H ym. Physical fitness in young men between 1975–2015 with a focus on the years 2005–2015. Med Sci Sports Exerc 2018;50:292–8.
- Vaara J, Santtila M, Vasankari T ym. Cardiorespiratory and muscular fitness in young adult Finnish men between 2003 and 2015, Scand J Med Sci Sports 2020;30:716–24.
- Vasankari T, Tokola K, Raitanen J ym. Suomalaisten kestävyyskunto on laskenut vuosikymmeniä – onko tulevaisuudessa enää hyväkuntoisia yli 50-vuotiaita työntekijöitä? Futura 2023;1:4-13.
- Väisänen D, Kallings L, Andersson G ym. Cardiorespiratory fitness in occupational groups – trends over 20 years and future forecasts. Int J Envir Res Publ Health, 2021;18:8437.