Hyvinvointia tukevat palvelut kootaan digitaaliselle palvelutarjottimelle

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on eri toimijoiden yhteistyötä

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä voi tarkastella laaja-alaisesti edistävästä, ehkäisevästä ja arjen tuen näkökulmasta. Pääasiassa hyvinvointia ja terveyttä edistäviä palveluja ja -toimintaa toteuttavat kunnat, järjestöt ja yritykset, mutta myös oikein ajoitetuilla sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpiteillä on suuri merkitys kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluja ja toimintaa on mahdotonta määritellä kattavasti, mutta yhden jäsennyksen tarjoaa Stiglitzin komission viitekehys. Jäsennyksen mukaisesti hyvinvointi voidaan jakaa eri osa-alueisiin, joita ovat esimerkiksi terveys, sosiaaliset yhteydet ja suhteet, turvallisuus ja aineellinen elintaso. Komission jäsennystä käytetään Suomen kestävän kasvun ohjelman lisäksi muussa kehittämistyössä, kuten Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisarkkitehtuurin palvelukartassa.

Kunnilla ja hyvinvointialueilla on lakisääteisiä velvollisuuksia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Käytännössä hyvinvointi ja terveys rakentuvat arkisissa valinnoissa kaikkialla, missä ihminen toimii, kuten kodeissa, työpaikoilla, oppilaitoksissa ja harrastustoiminnassa.

Palvelutarjotin vastaa tarpeisiin eri elämänvaiheissa

Työterveyshuollossa kohdataan eri ikäisiä ja erilaisissa elämänvaiheissa olevia ihmisiä. Monialainen palvelutarjotin antaa mahdollisuuden vastata eri vaiheissa esiintyviin tarpeisiin ja haasteisiin. Kehittämistyön pääasiallisena kohderyhmänä on aikuisväestö, johon kuuluvat työelämässä tai sen ulkopuolella olevat nuoret aikuiset, työikäiset ja ikääntyneet.

Nuorten aikuisten elämässä itsenäisen elämän aloittamiseen, ammatinvalintaan ja työelämään siirtymiseen liittyvät asiat ovat ajankohtaisia. Keskeisiä teemoja nuoren elämässä voivat olla ystävyyteen ja identiteettiin liittyvät kysymykset, seksuaalisuus sekä parisuhteen aloittaminen. Nuori opettelee ottamaan vastuuta omasta itsestään ja toisista, esimerkiksi huolehtimaan syömisestä, liikkumisesta ja omasta jaksamisestaan.

Työikäiset kantavat vastuuta itsensä lisäksi omista lapsistaan, ikääntyvistä vanhemmistaan ja muista läheisistään. Työikäisen aikuisen mahdollisesti tarvitsemat palvelut liittyvät yleensä vapaa-aikaan, harrastuksiin sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin, mutta lisäksi myös työhyvinvointiin, työkykyyn, työssä jaksamiseen, työllisyyden tukemiseen sekä oman ammatillisen osaamisen kehittämiseen ja ihmissuhteisiin.

Ikääntymiseen liittyvä keskeinen elämäntapahtuma on eläkkeelle siirtyminen, jonka myötä esimerkiksi taloudellinen tilanne voi muuttua. Ikääntyminen on yksilöllistä ja tuo mukanaan fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia muutoksia, joilla on vaikutusta toimintakykyyn. Arjen tuen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve voi kasvaa. Ikääntyvä voi tarvita myös palveluja kotona asumisen tueksi.

Kehittämistyössä mukana kansalliset toimijat, hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki

THL koordinoi Suomen Kestävän kasvun ohjelman hanketyötä, jossa kehitetään ja otetaan käyttöön digitaaliset palvelutarjottimet ja integroidut toimintamallit jokaisella hyvinvointialueella ja Helsingin kaupungissa. Hyvinvointia ja terveyttä edistävien palvelujen tiedot kootaan palvelutarjottimille Digi- ja väestötietoviraston Suomi.fi-Palvelutietovarannosta ja mahdollisesti myös muista kansallisista koontipalveluista.

Kansallisen palvelutarjottimen digitaalisen alustan kehittämisestä vastaa DigiFinland Oy, ja se on nimeltään Tarmoa-palvelu. Hyvinvointialueet valitsevat joko tämän kansallisen ratkaisun tai kehittävät olemassa olevia ratkaisujaan niin, että ne noudattavat kansallisesti määriteltyjä sisältöjä. Hanketyössä on mukana omat projektiorganisaatiot kaikilta hyvinvointialueilta ja työtä tehdään niin, että palvelutarjottimet vastaavat alueidensa tarpeita. Alueelliset palvelutarjottimet ja niitä tukevat toimintamallit otetaan hyvinvointialueilla käyttöön vaiheittain vuoden 2024 loppuun mennessä.

Nykyistä sujuvampi asiakas- ja palveluohjaus hyvinvointia ja työkykyä edistävään toimintaan vahvistaa työterveyshuollon tarjoamaa tukea.