Tartuntatautilain 55 §:n mukaiset tuberkuloosin terveystarkastukset sotealan ja varhaiskasvatuksen töissä – uusi toimintamalli

Tuberkuloosi tautina

TB:n aiheuttaa Mycobacterium tuberculosis -bakteeri. Yleisin tautimuoto on keuhko-TB, mutta tautia voi olla myös muualla elimistössä, kuten imusolmukkeissa, sydän- tai keuhkopussissa, sisäelimissä, luustossa ja iholla. Keskushermoston TB ja yleistynyt TB voivat edetä vaikeaksi henkeä uhkaavaksi taudiksi.

TB tarttuu ilmateitse. Sairastuneen henkilön puhuessa, yskiessä tai aivastaessa ilmaan leviää hienojakoista bakteereja sisältävää aerosolia, joka kulkeutuu altistuvan ihmisen keuhkoihin. Tauti tarttuu melko huonosti, suurimmassa vaarassa ovat samassa taloudessa asuvat ja muut samoissa sisätiloissa sairastuneen kanssa pidempään oleskelevat.

Tartunnan saaneista vain noin yksi kymmenestä perusterveestä aikuisikäisestä sairastuu. Sairastumisriski on suurin parin ensimmäisen vuoden aikana, mutta bakteerit voivat myös jäädä elimistöön uinuvana (latentti TB-infektio) ja aktivoitua vasta vuosikymmenien jälkeen. TB:n tyyppioireita ovat pitkittynyt yskä, yskösten ja veristen yskösten nousu sekä yleisoireet, kuten väsymys, kuume, yöhikoilu ja laihtuminen. Keuhko-TB todetaan keuhkojen röntgenkuvauksella ja yskösten värjäys-, viljely- ja geenimonistus-tutkimuksilla. Hoitona käytetään 3–5 lääkkeen yhdistelmää yleensä 6 kuukauden ajan. Tutkimukset ja hoito ovat ilmaisia.

Ruotsissa kuvattiin päiväkodissa tapahtunut TB:n joukkoaltistus. Tartunnan lähteenä oli keuhko-TB:tä sairastava lastenhoitaja, joka oli kotoisin TB-riskimaasta ja saanut tartunnan ystävältään Ruotsissa. TB tarttui kaikkiaan 35 lapseen, joista 17:llä todettiin keuhko-TB ja yhdellä lapsella miliaari-TB.

Suomessakin tartuttavaa tuberkuloosia on todettu päiväkodissa tai terveydenhuollossa työskentelevillä, mutta jatkotartuntoja ei ole yleensä tapahtunut.

Ulkomaisen työvoiman osuus Suomen väestössä ja terveydenhuollossa

Vuonna 2022 Suomen väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia 508 173 henkilöä, joiden yleisimmät taustamaat olivat entinen Neuvostoliitto, Viro, Irak, Somalia ja Kiina. Suomessa terveys- ja sosiaalipalveluiden työntekijöistä oli 6 prosenttia ulkomaalaistaustaisia vuonna 2021, mutta alueelliset erot ovat suuria. Esimerkiksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden osuus oli 16 prosenttia, ja heistä vajaa puolet oli syntynyt Euroopassa (sisältäen Venäjän), noin neljäsosa Aasiassa ja neljäsosa Afrikassa. Parhaillaan Suomeen rekrytoidaan työvoimaa esimerkiksi Aasiasta ja Afrikasta ja ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrä sotealalla ja varhaiskasvatuksessa lisääntyy. Aloilla toimii vuokratyövoimaa välittäviä yrityksiä ja työntekijöiden vaihtuvuus on suurta.

Toimintamalli

Vaikka tartuntatautilaki ja siihen liittyvä ohjeistus on ollut voimassa jo vuodesta 2017 alkaen, on tietoisuus 55 §:n mukaisista tarkastuksista ollut puutteellista. Tavoitteena oli laatia toimintamalli, jota voidaan käytännössä soveltaa suuren ja vaihtuvan henkilöstön tarkastuksiin. Toimintamalli on laadittu yhteistyössä Työterveyslaitoksen, Filhan, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Terveystalon ja Vantaan kaupungin kanssa Sosiaali- ja terveysministeriön hanketuella.

Vastuu selvityksen toteuttamisista on työnantajalla. Työterveyshuollon on muistutettava työnantajaa tästä velvollisuudesta ja huomioitava se laadittaessa työterveyshuoltosopimuksia ja toimintasuunnitelmia. Velvoite koskee myös vuokratyövoimaa välittäviä ja palveluita tuottavia yksityisiä työnantajia. Työpaikan esihenkilön tulee myös varmistaa, että harjoittelijoiden TB-seulonta on toteutettu. Selvitykset ovat tarpeellisia työntekijöille ja harjoittelijoille, jotka työskentelevät useammin kuin satunnaisesti samoissa huonetiloissa ja voivat mahdollisesti olla lähietäisyydellä hoidettavista lapsista, vanhuksista tai sairaista. Selvitykset koskevat myös kotihoidossa työskenteleviä. Seulottavien henkilöiden rajaamisessa suosittelemme pohtimaan käytännönläheisesti henkilön työtehtäviä.

Selvitys voidaan toteuttaa kaksiportaisesti siten, että valittuaan uuden työntekijän työnantaja seuloo kyselyllä varsinaista tarkastusta tarvitsevat henkilöt ja heidät ohjataan työterveyshuoltoon (kuva 1 «»1). Ensimmäisessä kyselyssä kartoitetaan, onko henkilöllä syntymämaan, aiemman asuinpaikan tai aiempien työtehtävien tai TB-altistusten takia suurentunut riski sairastua TB:hen. Varsinainen terveystarkastus sisältää oirekyselyn, keuhkojen röntgenkuvan sekä tietoa TB:stä. Kyselyt kieliversioineen ja niiden tulkintaohjeet ovat saatavilla Työterveyslaitoksen sivuilla.

Työntekijöiden tarkastukset suositellaan toteutettavaksi työterveyshuollossa työnantajan kustantamana. Koska tarkastus tehdään ennen työsuhteen alkua, se kuuluu yleensä Kela 0-luokkaan. Vaihtoehtona on ohjata työntekijä terveyskeskukseen tarkastusta varten. Tarkastukset eivät saa olla työntekijälle maksullisia. Työntekijä toimittaa itse todistuksen tarkastuksesta työnantajalle.

Opiskelijoiden kohdalla voidaan käyttää itsearviointikyselyä, jonka perusteella selvitetään varsinaista tarkastusta tarvitsevat opiskelijat. Tutkinto-opiskelijoiden terveystarkastukset tehdään opiskelijaterveydenhuollossa. Harjoittelijan on esitettävä itsearviointikysely tai terveystarkastuksen todistus harjoittelupaikan esihenkilölle.

Toimintamalli on otettu kentällä pääosin hyvin vastaan. Mallia voi tarpeen mukaan muokata omaan tilanteeseen ja organisaatioon sopivaksi. Olemme myös laatineet listan yleisimmin kysytyistä kysymyksistä ja vastauksia niihin. Käynnissä olevassa tartuntatautilain kokonaisuudistuksessa on tärkeää selventää erityisesti tietosuojaan ja kirjauksiin liittyviä asioita, jotta työnantaja voi käytännössä seurata tarkastusten toteutumista. Työnantajan mahdollisuutta saada tarkastuksista Kelan korvaus on arvioitava.

Lopuksi

Sotealalla ja varhaiskasvatuksessa työskentelee lisääntyvästi TB-riskimaista kotoisin olevia. Toteuttamalla tartuntatautilain 55 §:n mukaiset tarkastukset kattavasti voidaan suojella pieniä lapsia, vanhuksia ja sairaita tartunnoilta ja estää mahdollisesti laajempiakin epidemioita. Tiedon antaminen TB:stä ja varhaisesta tutkimuksiin hakeutumisesta on tärkeää, sillä sairastuminen voi tapahtua tarkastusten jälkeen. Terveydenhuollossa on muistettava epäillä TB:tä ja tehtävä keuhkojen röntgentutkimus matalalla kynnyksellä erityisesti sotealalla ja varhaiskasvatuksessa toimiville. Työntekijän tai opiskelijan tausta ei saa kuitenkaan aiheuttaa syrjimistä työelämässä.

Samansisältöinen artikkeli tarjotaan julkaistavaksi Työterveyshoitaja-lehteen.