Työterveyshuolto osana organisaation strategiaa

Yhteinen strategia

HUSilla on yksi strategia, jota toteutetaan eri tulosyksiköissä, mukaan lukien työterveyshuollossa. HUSin arvoina on kohtaaminen, edelläkävijyys ja yhdenvertaisuus. Missiona on tuottaa joka päivä, jokaiselle potilaalle yhä parempaa hoitoa. Strategisina painopistealueina on asiakaskokemus, henkilöstökokemus, hyvinvointialueiden yhteistyö, jatkuva parantaminen ja uudistaminen sekä kestävä talous.

Hyvinvoiva työntekijä on tärkeä HUSin toiminnan toteuttamiselle, joten työterveyshuollon asiantuntijuutta arvostetaan ja sitä halutaan kehittää osana henkilöstökokemusta. Tavoitteemme työterveyshuollossa on kohdentaa palveluita oikea-aikaisesti ja tarvelähtöisesti niitä tarvitseville sekä sitä kautta myös laajentaa palveluvalikoimaa asiakkaiden eli HUSin tulosyksiköiden ja heidän työntekijöidensä tarpeisiin. Hyvinvoiva HUSilainen takaa myös potilasturvallisuuden omassa toimintaympäristössään.

Kukaan ei yksinään pysty strategiaa toteuttamaan, vaan se tapahtuu verkostossa, jossa toimii henkilöstöhallinto, työterveyshuolto, työsuojelu ja luottamushenkilöt, esihenkilöt ja itse työntekijät.

Työkyvyn arviointi ja tuki

Muuttuvassa toimintaympäristössä eri toimijoiden välisen yhteistyön tarve on lisääntynyt työntekijän kokonaistilanteen hahmottamiseksi. Pitkittyneiden ja monimuotoisten toimintakyvyn alenemisen syiden selvittämistä ja jatkotoimien suunnittelemista tuetaan moniammatillisella työ- ja toimintakyvyn arvioinnilla. Työntekijä joutuu asioimaan usealla taholla yhtä aikaa tai peräkkäin saadakseen monitahoista työkyvyn tukea. Parhaimmillaan moniammatillinen kokonaisuus muodostuu toisiaan täydentävistä osista, jossa ammattilaiset tietävät, keihin olla yhteydessä. Pahimmillaan moniammatillinen yhteistyö on epätietoisuutta vastuista sekä yrityksiä saada toinen tekemään osansa ja loputtomia verkostokokouksia, jotka eivät johda konkreettisiin toimenpiteisiin. Verkostoyhteistyössä keskinäisessä vuoropuhelussa syntyy parhaimmillaan sellaista ymmärrystä, joka ei ole kenenkään yksin tavoitettavissa. Verkostojen kohtaamisissa voi muodostua jaettua asiantuntemusta, joka ylittää yksittäisten toimijoiden mahdollisuudet.

HUSin "Anna ja saa tukea työssäsi" -työkyvyn tukiohjelma kuvaa ennakoivan, varhaisen ja tehostetun työkyvyn tuen toimintamallit, työhön paluun tuen, uudelleen sijoituksen ja sovelletun työn sekä taloudellisen tuen työkyvyttömyyden aikana. Ennakoivan työkyvyn tuen perusta on turvallinen työympäristö, työntekijöiden oman roolin tunnistaminen, esihenkilötyö ja työterveyshuollon ennakoivat toimenpiteet, kuten työhönsijoitustarkastus, työterveystarkastus, työpaikkaselvitys sekä neuvonta ja ohjaus oman hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Varhaista työkyvyn tukea toteutetaan työntekijän ja esihenkilön välisellä työkykykeskustelulla silloin, kun työntekijä on ollut viisi kertaa tai 30 päivää sairausperusteisesti pois työstä. Sairauspoissaolon kohdalla kartoitetaan aina mahdollisuudet korvaavaan työhön. Työntekijä ja esihenkilö voivat työkykykeskustelussa sopia työn keventämisestä, työtehtävien tai -aikojen muokkauksesta määräaikaisesti. Tehostetun työkyvyn tuessa esihenkilö voi pyytää työkykykeskustelun jälkeen työterveyshuollosta työntekijän työkykyarviota. Työkykyarviossa arvioidaan työntekijän toimintakykyä suhteessa työn terveydellisiin vaatimuksiin. Työkyvyn arviointi voi kestää kuudesta viikosta noin neljään kuukauteen riippuen siitä, tarvitaanko työterveyshuollon ulkopuolisia konsultaatioita. Työkykyarvion aikana järjestetään työterveysneuvotteluita, joissa keskustellaan työ- ja toimintakyvystä ja työssä jatkamisen mahdollisuuksista, tarvittavista työhön paluun ja työssä selviytymisen järjestelyistä sekä seurataan tilannetta mahdollisesti uudessa seurantaneuvottelusta.

Työkyvyn tuen eri toimijat

Työntekijät huolehtivat omalta osaltaan työilmapiiristä ja omasta jaksamisesta. Kaikki työntekijät voivat vaikuttaa työhyvinvointiin ja jaksamiseen niin työyhteisön vuorovaikutuksen kuin oman hyvinvoinnin kautta.

Esihenkilöllä on keskeinen rooli työkyvyn tukemisessa. Hän tunnistaa työntekijöiden työkykyä uhkaavia tekijöitä ja puuttuu niihin varhain. Esihenkilö pitää työturvallisuuden riskien arvioinnin ajan tasalla sekä huolehtii, että työntekijät käyvät työhöntulotarkastuksessa ja määräaikaistarkastuksissa. Esihenkilö keskustelee työntekijöiden kanssa yleisesti työkyvystä ja työssä jaksamisesta. Hän luo työyhteisöön positiivisen ja kannustavan ilmapiirin.

Työkykyvastaava tukee esihenkilöitä. Hän neuvoo ja opastaa esihenkilöitä työkykyasioissa ja uudelleensijoituksissa. Työkykyvastaava on tarvittaessa yhteydessä Kevan HUSille nimettyihin asiantuntijoihin sekä työterveyshuoltoon. Lisäksi työkykyvastaava toimii yhteyshenkilönä HUSin työkykykoordinaattoriin.

Työkykykoordinaattori työskentelee HUSin henkilöstöhallinnossa työhyvinvointitiimissä. Hän koordinoi työkykyasioita HUS-tasoisesti, avustaa uudelleensijoittamisessa, huolehtii sovelletun työn hakemusten hyväksynnästä sekä toimii Kevan yhteyshenkilönä HUSissa.

Työterveyshuollon ammattilaisena kuntoutussuunnittelija tukee työterveyshuollon moniammatillisen tiimin toimintaa työkykyasioissa. Hän osallistuu lisäksi työkykyprosessin kehittämiseen. Kuntoutussuunnittelijan yhteistyöverkostoja ovat ammatillisen kuntoutuksen toimijat: työeläke- ja tapaturmavakuutuusyhtiöt, Kela ja työhallinto. Hänen asiantuntemustaan hyödynnetään sosiaalivakuutukseen liittyvien taloudellisten tukimuotojen selvittelyssä.

Työterveyshuolto toteuttaa toimintaansa moniammatillisesti, johon työterveyslääkärin, työterveyshoitajan, työfysioterapeutin ja työterveyspsykologin lisäksi kuuluu kuntoutussuunnittelija. Työterveyshuolto toimii tiiviisti yhdessä työsuojelun ja henkilöstöhallinnon kanssa tukien esihenkilötyötä huomioiden koko työyhteisön.

Yhteistyöllä tuloksia

Yhteinen strategia ja yhteiset toimintamallit, johon on kuvattu rooli ja vastuut, takaavat prosessien sujuvuuden. HUS työllistää noin 27 000 työntekijää, jolloin perehdytys ja yhteiset menettelytavat ovat tärkeitä. Vuonna 2023 HUSin sairauspoissaoloprosentti oli 4,5 (vuonna 2022 sairauspoissaoloprosentti oli 5,4), ja se tarkoittaa henkilöä kohden 14,5 sairauspoissaolopäivää (vuonna 2022 vastaavasti 18,4 sairauspoissaolopäivää henkilöä kohden). Esimerkiksi Kunta10-tutkimuksen aineistossa kuntatyöntekijät olivat keskimäärin 20,7 päivää poissa töistä sairauden takia. Sairauspoissaoloja oli Kunta10-tutkimuksen aineistossa sairaanhoitajilla 24,8 päivää vuodessa vuonna 2022. Tutkimuksessa on mukana kuusi kaupunkia ja niiden viisi lähikaupunkia: Espoo, Helsinki, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Raisio, Nokia, Valkeakoski, Naantali ja Virrat. Oikeuksia ammatilliseen kuntoutukseen myönnettiin vuonna 2023 HUSissa 60 kappaletta ja pysyviä kokoaikaisia työkyvyttömyysetuuksia 61 kappaletta ja osa-aikaisia 53 kappaletta.

Yhteenvetona voidaan todeta, että työkykyjohtaminen vaatii jatkuvaa kehittämistä ja yhteisten tavoitteiden asettamista. Strategisen työkykyjohtamisen tulee olla osa sotemuutoksen johtamista. Miten tämä toteutuu niillä toimijoilla, joilla työterveyshuolto on ulkoistettu oman organisaation ulkopuolelle?