TYÖOTE-toimeenpanohanke päättyi – missä mennään tällä hetkellä?

Mitä saavutettiin TYÖOTE-hankkeessa?

Hankkeen päätyttyä olemme tilanteessa, jossa TYÖOTE-toimintamalli on otettu käyttöön 17 hyvinvointialueella ja HUS-yhtymässä (kuva 1 «»1). Osalla alueista sähköisen lähetteen rakentaminen on kuitenkin vielä kesken. Yli puolella alueista toimintamalli on käytössä useammassa potilasryhmässä. Eniten toimintamallia hyödynnetään ortopedisten leikkausten jälkeen, mutta toimintamalli sopii hyvin eri sairauksiin, ja sitä käytetään myös esimerkiksi psykiatrialla, fysiatrialla, kardiologialla ja onkologialla.

Työterveyslaitoksen kehittäjät ovat toimineet alueilla fasilitaattoreina toimintamallin levittämisessä. Hyvinvointialueet ovat sitoutuneet toimintaan resursoimalla TYÖOTE-koordinaattorin työpanoksen, ja rakentamalla läheteyhteyksiä sairaalan ja työterveyshuoltojen välille. Työterveyshuollot ovat nimenneet edustajansa mukaan prosessia rakentaviin työnyrkkeihin.

Auditointien myötä TYÖOTE-prosessia on pystytty parantamaan niin, että se tukee sekä kliinikoiden arkityötä että potilaan työkykyä. TYÖOTE-toimintamallin vaikuttavuudesta sairauspoissaoloihin ortopedisten leikkausten jälkeen on saatu alustavaa näyttöä Itä-Suomen yliopiston ja Työterveyslaitoksen johtamissa, vielä julkaisemattomissa tutkimuksissa. Lisääntyvä tutkimusnäyttö antaa hyvän perustan levittää TYÖOTE-toimintamalli vallitsevaksi käytännöksi Suomessa.

TYÖOTE työterveyshuollon ja muiden sote-toimijoiden näkökulmasta

Vuoden 2023 aikana Työterveyslaitos ja Keski-Suomen hyvinvointialue selvittivät Webropol-kyselyllä toimijoiden näkemyksiä TYÖOTE-toimintamallista neljällä hyvinvointialueella. Kyselyyn vastasi 92 sote-ammattilaista psykiatrian, ortopedian ja neurologian toimialoilta sekä työterveyshuollosta. Vastaajina oli niin lääkäreitä, terveyden- ja sairaanhoitajia, fysioterapeutteja, psykologeja, esihenkilöitä kuin osastosihteereitäkin. 58 prosenttia vastaajista toimi työterveyshuollossa. Lähes kaikki vastaajat kokivat TYÖOTE-toimintamallin tarpeellisena (kuva 2 «»2). Valtaosa työterveyshuollon vastaajista totesi, että toimintamalli on nopeuttanut työhön paluun järjestelyitä (kuva 3 «»3).

Kyselyssä oli kaksi avointa kysymystä. Mitä hyvää TYÖOTE-toimintamallissa on? -kysymykseen vastasi 39 toimijaa. Mitä kehitettävää toimintamallissa on? -kysymykseen vastasi 37 toimijaa. Erityisen hyvänä (N=11) pidettiin tehostunutta työkyvyn tukea muun muassa työterveyshuollon työkyvyn tukitoimien ja nopeamman työhön paluun näkökulmista. Hyvänä pidettiin sitä, että työkyky arvioidaan työterveyshuollossa ja työhön paluu suunnitellaan yksilöllisesti. Potilaan näkökulmasta (N=11) nostettiin esiin yksilöllisyys, hoidon jatkuvuus ja työhön paluun suunnitelmallisuus. Myös oikeamittaiset sairauspoissaolot (N=10) ja tiivistynyt yhteistyö erikoissairaanhoidon ja työterveyshuollon välillä (N=8) nousivat esille. Toimintamallia hyödyntämällä työterveyshuollon työkykyosaaminen oli myös tullut systemaattisesti käyttöön julkisessa terveydenhuollossa (N=4).

Kehittämisen kohteeksi nousi ennen kaikkea toimintamallin laajentaminen ja juurruttaminen (N=14). Yhteistyötä tulee vastaajien mielestä lisätä edelleen ja toimintamalli tulee laajentaa useammille erikoisaloille ja perusterveydenhuoltoon. Laajentamisen ja juurruttamisen todettiin vaativan toimintamallin kehittämistä, koulutusta ja tietoisuuden lisäämistä. Tiedonkulun tehostamista toivottiin edelleen (N=11). Esille nostettiin muun muassa toimintakyvyn rajoitusten kirjaaminen. Myös työterveyshuollon toimissa nähtiin kehitettävää (N=6). Vastaajat kokivat, että joskus työkykyarvioaikaa ei saa riittävän nopeasti työterveyshuoltoon. Potilaan parempaan tiedottamiseen ennen leikkausta toivottiin myös kiinnitettävän huomiota (N=2).

TYÖOTE sidosryhmien näkökulmasta

Työterveyslaitos toteutti keväällä 2023 arvioinnin koskien TYÖOTE-toimintamallin valtakunnallista ja alueellista tunnettuutta, toimintamallin haasteita, leviämisen esteitä ja edellytyksiä sekä tulevaisuuden näkymiä. Arviointi toteutettiin haastattelemalla hyvinvointialueiden toimijoita (n=4), suuria työterveyshuollon palveluntuottajia (n=3) sekä TYÖOTE-hankkeen ohjausryhmän jäseniä (n=10).

TYÖOTE-hankkeessa mukana olleet tunsivat toimintamallin hyvin, kun taas hyvinvointialueilla mallia ja sen hyötyjä ei tunnettu kovinkaan hyvin työterveyshuollon toimijoita lukuun ottamatta. Malli oli tuttu ainoastaan heille, jotka olivat olleet mukana rakentamassa sitä. Haastateltavien mielestä TYÖOTE-toimintamallin tulevaisuus näyttää hyvältä. Koettiin, että terveydenhuollon haasteisiin vastaamiseksi tarvitaan eri toimijoiden yhteistyötä. Huolenaiheeksi nousi toimijoiden paluu vanhaan, tuttuun toimintatapaan ulkopuolisen tuen loppuessa. Haastateltavat pohtivat tarvitaanko toimintamallin jatkon turvaamiseksi valtionhallinnon ohjausta.

Keskeisimpinä toimintamallin leviämistä edistävinä tekijöinä nähtiin asiakastiedon parempi liikkuvuus sekä alueellinen viestintä toimijoiden sitouttamiseksi ja mallin hyötyjen ymmärtämiseksi. Lisäämällä työterveyshuollon tunnettuutta sekä kirkastamalla sen roolia työkyvyn asiantuntijana koettiin vaikutettavan myös yleiseen asenneilmastoon. Keskeisimpänä haasteena mallin leviämiselle nähtiin hyvinvointialueiden johdon sitoutumattomuus sekä se, jos toimijat eivät tunnista mallin hyötyjä. Myös henkilöriippuvuus levittämistyössä ja tietojärjestelmiin liittyvät asiat nähtiin mahdollisina haasteina mallin leviämiselle. Koettiin, että hyvinvointialueella tarvitaan vakituisessa työsuhteessa oleva koordinaattori, joka käytännön tasolla levittää toimintamallia.

Haastateltavien mukaan hankkeen tavoite, eli TYÖOTE-toimintamallin levittäminen kaikille hyvinvointialueille, saavutettiin erikoissairaanhoidon osalta melko hyvin. Alueilla tarvitaan edelleen tietoa toimintamallista ja sen hyödyistä, jotta se leviäisi mahdollisimman moniin sairausryhmiin. Nykyinen yhteistyö työterveyshuollon ja perusterveydenhuollon toimijoiden välillä näyttäytyi ohuena, ja yhteistyön tiivistäminen koettiin tarpeelliseksi. Tärkeimmiksi kehittämistarpeiksi nostettiin potilaan ohjautumisen selkiyttäminen, työnjako kansansairauksien hoidossa sekä pitkien sairauspoissaolojen kirjoittamisvastuun siirto työterveyshuoltoon. Erityisen tärkeää olisi yhteistyö mielenterveysasioissa.

Mitä seuraavaksi?

TYÖOTE-toiminta on hyvällä alulla, mutta toimintamallin täyden potentiaalin saavuttaminen vaatii pitkäjänteistä työtä. Tulevien vuosien tavoitteena on saada malli leviämään kaikkiin paljon työkyvyttömyyttä aiheuttaviin sairauksiin koko maassa. Lisäksi toiminta tulee levittää myös perusterveydenhuollon sekä kuntoutuksen ja työterveyshuollon yhteistyöhön. Vaikka toimintamallin jalkauttamista on tehty viime vuosien ajan hankkeena, on tärkeää, että jatkossa TYÖOTE jatkuu ja kehittyy osana hyvinvointialueiden omaa toimintaa. Toimintamallin vakiintuminen ja laaja-alaisten kustannus- ja työkykyvaikutusten saavuttaminen vaatii hyvinvointialueilta panostusta. Työterveyslaitos on sitoutunut toiminnan jatkamiseen ja alueelliseen kehittämistyöhön myös jatkossa. Julkisen terveydenhuollon ja työterveyshuollon vastakkainasettelun sijaan työterveyshuolto kannattaa nähdä kumppanina, ja muistaa mallin selkeät hyödyt myös hyvinvointialueen oman työvoiman riittävyyteen ja kustannuksiin.