MYÖTE-yhteistyömalli tukee mielenterveyttä ja työhön paluuta
Uudella yhteistyömallilla "Mielenterveyttä ja työkykyä mielenterveysosaamista kehittämällä ja alueellista yhteistyötä tekemällä" (MYÖTE) vastataan kasvavaan tarpeeseen tukea työkykyä. Mallissa lisättiin työterveyshuollon ja muiden sote-toimijoiden yhteistyötä mielenterveyshäiriöiden hoidossa. Työterveyslaitoksen ja Itä-Suomen yliopiston tutkijat selvittivät, mitkä tekijät edesauttoivat ja estivät toimintamallin jalkauttamista kentälle.
Mielenterveyden häiriöt ovat tällä hetkellä merkittävin työkyvyttömyyden syy maassamme. Vaikka ongelma on laajasti tunnistettu ja toimenpiteitä mielenterveyshäiriöiden ehkäisemiseksi on käynnistetty, pitkittyneet sairauspoissaolot ovat edelleen ongelma ja ne voivat johtaa pysyvään työmarkkinoilta poistumiseen. Työterveyshuollolla on tärkeä rooli erityisesti työkyvyn ylläpidossa ja työhön paluun tukemisessa.
Mielenterveyden häiriöihin liittyy usein voimakas stigma eli häpeäleima, jolla tarkoitetaan yhteisön kielteisiä asenteita ja suhtautumista tiettyihin henkilöiden ominaisuuksiin, kuten mielenterveyden häiriöihin. Stigma saattaa vaikeuttaa tai jopa ehkäistä kokonaan tiedonkulun ja yhteistyön työterveyshuollon, työpaikan ja työntekijän välillä. Stigma voi tehdä haastavaksi myös uusien yhteistyömallien kehittämisen terveydenhuoltoon. Suomessa haastavuutta lisää se, että potilaan palvelujen tilanteesta on vaikea saada kokonaiskuvaa. Esimerkiksi työterveyshuolto ei aina ole tietoinen psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa hoidettavien potilaiden tilanteesta.
MYÖTE-hankkeessa vahvistettiin yhteistyötä
"Mielenterveyttä ja työkykyä mielenterveysosaamista kehittämällä ja alueellista yhteistyötä tekemällä"- eli MYÖTE-hankkeen (2021–2023) tavoitteena oli vahvistaa ja tukea työssä olevien psyykkistä ja sosiaalista työ- ja toimintakykyä koronan aiheuttamassa poikkeustilanteessa ja sen jälkeen. Hankkeen tavoitteena oli 1) vahvistaa ja tukea työssä olevien psyykkistä ja sosiaalista työ- ja toimintakykyä, 2) vähentää mielenterveysperusteista työkyvyttömyyttä sekä 3) tuottaa tietoa päätöksenteon ja sote-palveluiden kehittämisen tueksi alueellisesti ja valtakunnallisesti. Mallissa lisättiin työterveyshuollon ja muiden sote-toimijoiden yhteistyötä mielenterveyshäiriöiden hoidossa. Potilaiden ohjaamista vahvistettiin uudella lähetekäytännöllä erikoissairaanhoidosta työterveyshuoltoon aktiivisia työkyvyn ja työhön paluun tukitoimia varten. Työterveyslaitoksen ja Itä-Suomen yliopiston tutkijat selvittivät, mitkä tekijät edesauttoivat ja estivät toimintamallin jalkauttamista kentälle.
Hankkeessa toteutettiin uudet alueelliset toimintamallit mielenterveyden tukemiseen. Hanke sai rahoitusta Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) ja sen toteuttivat Työterveyslaitos (päätoteuttaja), Itä-Suomen yliopisto, Helsingin yliopisto ja MIELI Suomen Mielenterveys ry.
MYÖTE-mallin kulmakivinä ovat työelämän ja työhön paluun huomioiminen myös erikoissairaanhoidon palveluissa. Potilaan tullessa erikoissairaanhoitoon selvitetään alustavasti työkykytilanne ja mahdollinen työterveyspalvelujen tuottaja. Potilaan luvalla lääkäri tekee (sähköisen) lähetteen työterveyshuoltoon, jotta voidaan käynnistää työkyvyn arviointi ja suunnitella työhön paluun toimenpiteitä. Pääsääntöisesti työhön paluun tukitoimet ovat työterveyshuollon vastuulla, mutta työterveyslääkäri voi osallistua hoitokokouksiin tai psykiatri työterveysneuvotteluihin niin sovittaessa. Lisätietoa prosessista ja toimintamallista löytyy Työterveyslaitoksen sivuilta (ks. kirjallisuusosio).
Mallin toimeenpanoa edesauttaneet ja ehkäisseet tekijät
Työterveyslaitoksen ja Itä-Suomen yliopiston tutkijat arvioivat toimintamallin toimeenpanon onnistumista hankkeen loppuvaiheessa. Tutkimus kohdistui psykiatrisen erikoissairaanhoidon ja työterveyshuollon väliseen yhteistyöhön. Työterveyslaitoksen tutkijat haastattelivat mallin toteuttamiseen osallistuneita terveydenhuollon toimijoita sekä yksilö- että ryhmähaastatteluin (17 haastateltavaa). Viitekehyksenä oli "Consolidated Framework of Implementation Research" (CFIR), jossa tunnistetaan erilaisia hankkeen onnistumiseen vaikuttavia ympäristöjä ("settings") sekä itse yhteistyömalliin, prosessiin ja yksilöllisiin tekijöihin liittyviä keskeisiä tekijöitä.
Yhteistyömallin toteuttamista edistäviä tekijöitä olivat sen nivoutuminen aikaisempaan toimintaan, työterveyshuollon keskeisen roolin tunnistaminen ja eri yhteistyötahojen sitoutuminen yhteistyöhön. Estävinä tekijöinä tunnistettiin se, että eri toimijoilla ei aina ollut selkeää kuvaa toimintamallin sisällöstä, ja se, että potilaat eivät aina antaneet lupaa tietojensa siirtämiseen työterveyshuoltoon. Toimintaympäristöön liittyviä edistäviä tekijöitä olivat psykiatrian ja työterveyshuollon välisten roolien selkeytyminen mallin avulla, kun taas estäviksi tekijöiksi nimettiin hankkeen vaativa ajoitus (koronakriisi ja sote-uudistus), terveydenhuollon resurssien puute ja mielenterveyshäiriöihin liitetty sosiaalinen stigma.
Toteutusta edistävinä tekijöinä nähtiin mukana olevien tahojen korkea motivaatio ja sitoutuminen, sähköisen lähetekäytännön olemassaolo osassa toimintaympäristöjä sekä työterveyshuoltojen hyvät valmiudet potilaiden vastaanottamiseen. Käytännön toteutusta estävinä tekijöinä mainittiin useimmiten työvoimapula ja henkilöstön suuri vaihtuvuus sekä osassa yksiköitä sähköisen lähetekäytännön toimeenpanon viivästyminen. Yksilöllisiä edesauttavia tekijöitä olivat osallistuvien terveydenhuollon toimijoiden työn helpottuminen (esimerkiksi uuden lähetekäytännön avulla). Estävinä tekijöinä mainittiin myös malliin soveltuvien potilaiden vähäinen määrä pilottivaiheessa ja työterveyshuoltojen vaihtelevat käytännöt lähetteiden vastaanottamisessa. Arveltiin myös, että esimerkiksi tärkeänä pidetty työn muokkaus ei onnistu kaikissa töissä. Itse prosessia helpottivat hyvä suunnittelu, selkeät vastuut ja uudet yhteistyöverkostot. Toisaalta osalle haastateltavista yhteistyömallin sisältö ei ollut täysin selkeänä mielessä. Joissakin tapauksissa työpaikan kielteinen suhtautuminen työhön paluun tukeen oli merkittävä toimeenpanoa ehkäisevä tekijä.
Pohdintaa
MYÖTE-mallin tavoitteet koettiin tärkeiksi sekä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa että työterveyshuollossa. Mallin perusajatuksena on, että työhön paluuseen liittyvät tukitoimet on tärkeää huomioida jo sairauspoissaolon alkuvaiheessa, vaikka niiden toteutus ajoittuisikin myöhemmäksi. Keskeiseksi haasteeksi nousi kokeiluaikana malliin soveltuvien potilaiden vähäinen määrä. Koska monet mielenterveyden häiriöt, kuten lievä ja keskivaikea masennus, pystytään hoitamaan usein työterveyshuollossa, tarvittaessa psykiatrisen konsultaation avulla, julkiseen psykiatriseen erikoissairaanhoitoon ei lähetetä niin paljon työssäkäyviä ja työterveyshuollon piirissä olevia potilaita kuin mallia suunniteltaessa odotettiin.
Somaattisten sairauksien hoitoon verrattuna mielenterveyshäiriöiden hoidossa on myös enemmän erilaisia tahoja ja toimijoita, jolloin mallin jalkauttaminen ei ole yhtä suoraviivaista kuin esimerkiksi ortopediassa. Kuitenkin MYÖTE-yhteistyömallissa nähtiin paljon myönteisiä piirteitä ja terveydenhuollon toimijoilla oli valmiutta ja kiinnostusta sen toteuttamiseen. Samalla nähtiin, että mielenterveyshäiriöiden hoitoa tulisi kehittää kokonaisuutena, jossa myös kaikki perusterveydenhuollon ja kuntoutuksen toimijat ovat mukana. Työterveyshuollon työkyvyn koordinaatiorooli voi toteutua parhaiten juuri tällaisessa yhteistyössä.
Mielenterveyshäiriöihin liittyvä stigma heijastui myös tähän hankkeeseen. Potilas voi kohdistaa stigmaa myös itseensä, jolloin hoitoon hakeutuminen, yhteistyö ja tiedonkulku vaikeutuvat. Uudet kansalliset suositukset esittävät stigman vähentämistä siten, että hyvinvoinnin resursseja kohdistetaan ihmisille, jotka kokevat stigmaa, panostetaan kaikenkokoisten organisaatioiden ja työpaikkojen sisäiseen arvotyöskentelyyn sekä vahvistetaan sote-ammattilaisten mielenterveys- ja päihdeosaamista. Terveydenhuollon työpaikoilla arvotyöskentely tarkoittaa, että tunnistetaan ja poistetaan sellaisia työyhteisön tai toimintakulttuurin osa-alueita, jotka ylläpitävät asiakkaisiin tai työntekijöihin kohdistuvaa stigmaa ja syrjiviä käytäntöjä. Arvotyöskentely mahdollistaa yhteisen ymmärryksen työyhteisön toimintaa ohjaavista arvoista ja niiden siirtymisen käytännön työhön.
PsT, professori
Kasvatustieteiden ja psykologian osasto,
Itä-Suomen yliopisto
marianna.virtanen@uef.fi
Mikko Henriksson
VTM, erityisasiantuntija
Työkyky ja työurat -yksikkö,
Työterveyslaitos
mikko.henriksson@ttl.fi
Pirjo Juvonen-Posti
LT, johtava asiantuntija
Työkyky ja työurat -yksikkö,
Työterveyslaitos
pirjo.juvonen-posti@ttl.fi
Tuula Oksanen
LT, professori
Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö,
Itä-Suomen yliopisto
tuula.oksanen@uef.fi
Kirjallisuutta
- Corbière M, MazanielloChezol, M, Bastien M, ym. Stakeholders' role and actions in the returntowork process of workers on sickleave due to common mental disorders: A scoping review J Occup Rehab 2020;30:381-419.
- Ihalainen N. Stigma toward people with mental disorders. Väitöskirja, Turun yliopisto, 2023. «https://www.utupub.fi/handle/10024/174521»1
- Kok K, van der Scheer W, Ketelaars C ym. Organizational attributes that contribute to the learning & improvement capabilities of healthcare organizations: a scoping review. BMC Health Serv Res 2023;23:585.
- Nortio J. Mielenterveysongelmat vievät yhä useammin eläkkeelle: työkyvyn tukeminen aloitettava ajoissa. Sosiaalivakuutus, 2021. «https://sosiaalivakuutus.fi/mielenterveysongelmat-vievat-yha-useammin-elakkeelle-tyokyvyn-tukeminen-aloitettava-ajoissa/»2
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Uudet suositukset stigman ja syrjinnän vastaisen työn tueksi. THL, 2023. «https://thl.fi/-/uudet-suositukset-stigman-ja-syrjinnan-vastaisen-tyon-tueksi»3
- Työterveyslaitos. Mielenterveyttä ja työkykyä mielenterveysosaamista kehittämällä ja alueellista yhteistyötä tekemällä (MYÖTE). TTL, 2024. «https://www.ttl.fi/tutkimus/hankkeet/mielenterveytta-ja-tyokykya-mielenterveysosaamista-kehittamalla-ja-alueellista-yhteistyota-tekemalla»4
- Työterveyslaitos. TYÖOTE-tietopaketti terveydenhuollon ammattilaisille. TTL, 2024. «https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/tyoote-tietopaketti-terveydenhuollon-ammattilaisille»5