Työpaikan kosteusvaurioon voi liittyä astmaa, kurkunpäälöydöksiä ja monikemikaaliherkkyyttä

Väitöstutkimus

Väitöstutkimuksessani selvitettiin työpaikan kosteusvaurioon liittyvien hengitystie- ja äänioireiden vuoksi Taysiin lähetettyjen potilaiden kliinisiä löydöksiä ja monikemikaaliherkkyyden yleisyyttä. Tutkimuspotilaita oli 99. Työpaikkaan liittyvinä oireina 99 prosenttia potilaista ilmoitti äänen käheyden, 85 prosenttia vuotavan tai tukkoisen nenän, 92 prosenttia yskän ja 86 prosenttia hengenahdistuksen. Työpaikan kosteusvaurioaltistumiseen ajallisesti liittynyt astma diagnosoitiin kolmasosalla potilaista. Muita vakavia sairauksia, kuten allergista alveoliittia, ei potilailla todettu. Kurkunpään toimintahäiriöitä havaittiin 28 prosentilla ja elimellisiä kurkunpään muutoksia 22 prosentilla potilaista, ja nämä olivat yleisiä sekä astmaa sairastavilla että niillä, joilla astmaa ei todettu. 11 prosentilla potilaista oli krooninen poskiontelotulehdus, mutta yhdelläkään ei todettu akuuttia bakteerin aiheuttamaa poskiontelotulehdusta.

30 potilaasta, joilla todettiin astma ajallisesti liittyen kosteusvaurioaltistumiseen, 22 suoritti PEF-työpaikkaseurannan hyväksyttävästi. Heistä 10:llä todettiin PEF-laskuja työpaikalla tehdyissä puhalluksissa. Näistä kolme käsiteltiin Työterveyslaitoksen kosteusvaurioastman asiantuntijaryhmässä, joka ei löytänyt riittävää näyttöä merkittävästä kosteusvaurioaltistumisesta työpaikalla. Lopuilla seitsemällä potilaalla, joilla oli PEF-laskuja työpaikalla, työpaikalta ei ollut saatavilla tutkimuksia tai ne olivat niin rajallisia, että potilaiden yksilöllistä kosteusvaurioaltistumista ei voitu arvioida. Yhtäkään astmatapausta ei siis diagnosoitu kosteusvaurion aiheuttamaksi ammattiastmaksi.

PEF-työpaikkaseurannassa todettiin PEF-laskuja myös seitsemällä potilaalla, joilla ei ollut astmaa. Heistä kahdella oli kurkunpään muutoksia tai toimintahäiriöitä, kahdella oli monikemikaaliherkkyys ja kahdella sekä kurkunpään löydöksiä että monikemikaaliherkkyys.

Potilaiden allergia- ja laboratoriotestituloksia verrattiin oireettomien tuloksiin. Kosteusvaurioon liittyvä oireilu ei näytä liittyvän allergiseen herkistymiseen, koska potilailla ei todettu herkistymistä kosteusvauriomikrobeille. Ympäristöallergeeneille, kuten eläin- ja siitepölyille, herkistyminen ei ollut potilailla tavanomaista yleisempää. Pieniä kliinisesti merkityksettömiä eroja veriarvoissa havaittiin tutkimuspotilaiden ja oireettomien välillä. CRP-taso ja lasko olivat alhaiset, eivätkä potilaiden FeNO-arvot tai kokonais-IgE-tasot eronneet oireettomien tuloksista.

Monikemikaaliherkkyyden esiintymistä tutkimuspotilailla arvioitiin QEESI-kyselyllä, ja tuloksia verrattiin Väestötietojärjestelmästä satunnaisesti valitun kontrolliväestön tuloksiin. Monikemikaaliherkkyys oli potilailla yleistä, ja se vaikutti merkittävästi heidän arkipäiväiseen elämäänsä. Astma, krooninen poskiontelotulehdus, kurkunpään ongelmat ja allerginen herkistyminen eivät olleet potilailla yhteydessä monikemikaaliherkkyyteen.

Tutkimustulosten huomioiminen käytännön työssä

Pitkittyvissä työpaikan kosteusvaurioon liittyvien oireiden selvittelyissä on siis mahdollisen astman lisäksi huomioitava kurkunpään oireilun mahdollisuus etenkin, jos astmalääkkeistä ei ole riittävää hyötyä. On hyvä kiinnittää huomiota myös erotusdiagnostiikkaan akuutin ja kroonisen poskiontelotulehduksen välillä turhien antibioottikuurien välttämiseksi. Vaikka tälle potilasryhmälle ominaisia laboratorio- tai allergiatestituloksia ei havaittu, tulee oireilevilta kuitenkin sulkea pois hengitysteiden tulehdukselliset sairaudet peruslaboratoriotutkimuksilla. Rutiininomaiset allergiatestit eivät ole tarpeen työpaikkaan liittyvän oireilun selvittelyssä. Monikemikaaliherkkyyttä on syytä pitää yhtenä mahdollisena selittävänä tekijänä työpaikan kosteusvaurioon liittyvissä pitkittyneissä oireissa.