Pitäisikö työkykyarvioissa määrittää PEth rutiininomaisesti?
Alkoholi aiheuttaa Suomessa merkittävää sairastavuutta, toimintakyvyn laskua ja lisää kuolleisuutta. Lääkärilehti nosti pääkirjoituksessaan 29.9.2023 esiin maksatautikuolleisuuden kasvun Suomessa. Samassa lehdessä julkaistussa tutkimuksessa kollegat osoittavat, että alkoholimaksasairaus on taustalla peräti noin 20 prosentissa työikäisten miesten kuolemista. Lisäksi työelämässä se aiheuttaa sairauspoissaoloja, ennenaikaista eläköitymistä, työtapaturmariskejä ja työn tuottavuuden laskua. Alkoholi on niin keskeinen työkyvyn riskitekijä, että sen suurkulutuksen testaaminen työkykyarvioissa olisi mielestäni perusteltua rutiinisti.
Luotettava alkoholinkäytön testi on fosfatidyylietanolin eli PEth-entsyymin pitoisuus. Se kertoo edeltävien 2–4 viikon juomisesta ja on mittarina objektiivinen. Sitä pitäisi käyttää enemmän. Edelleenkin joskus testataan historiallinen alkoholinkäyttötesti CDT, joka on laadullisesti huonompi. On myös hyvä, että AUDIT-kyselyä tehdään laajasti työterveydessä, mutta valitettavasti se soveltuu lähinnä perusterveystarkastuksiin ja neuvontaan. Päihdepotilaiden eräs sairauden oire on päihdeongelman kieltäminen, ja siksi AUDIT-testi jää usein nollille. Muut relevantit laboratoriotutkimukset pitää toki aina ottaa tarvittaessa perustellusti.
PEth pitäisi mielestäni mitata aina työkykyarvioiden yhteydessä. Tämä tehostaisi riskikulutuksen varhaisempaa toteamista. Potilaita voitaisiin hoitaa ja kuntouttaa ajoissa ja tehokkaammin. Päihdeongelma haittaa muiden sairauksien kuntoutusta ja itsessään estää työhönpaluuta. PEth-laboratoriotulos on myös luonteva tapa ottaa alkoholi puheeksi vastaanotolla ja keskustella terveydentilan ennusteesta osana hoidon suunnittelua. Kohonnut PEth-pitoisuus nostaa ennenaikaisen kuoleman riskiä ehkä enemmän kuin kolesteroliarvojen ylitys.
Käytän PEth-testiä aktiivisesti työkykyarvioissa. Käytän myös lääke- ja huumausaineseulaa herkästi, jos syntyy epäilyä mahdollisesta huumeiden tai kolmiolääkkeiden käytöstä. Yllätyslöydöksiä tulee työkykyarvioissa säännöllisen epäsäännöllisesti sekä PEth- että lääke- ja huumausaineseulassa. Päihdeongelmat ovat kokemukseni mukaan selkeästi rikastuneet siinä työntekijäpopulaatiossa, joka ohjautuu työkykyarvioihin.
Miksi työterveyslääkärikin joskus arastelee päihteiden käytön testausta?
Monet työntekijät kokevat, että alkoholin tai muiden päihteiden käyttö vapaa-ajalla on heidän yksityinen asiansa. Ja niinhän se onkin, paitsi jos se vaikuttaa merkittävästi työkykyyn. Lääkärin näkökulmasta alkoholin suurkulutus on aina myös sairausriski, joka aiheuttaa kuolleisuutta työikäisillä. Potilaalle on hyvä selittää, että PEth on tavanomainen sairauksien poissulkututkimus, kuten esimerkiksi verensokerin testaus. Päihdepotilaat saattavat myös reagoida hyvin negatiivisesti, jos päihdesairaus "paljastuu" työkykyarviossa. Päihdeongelma pitäisi kuitenkin havaita ja hoitaa samalla kuin muutkin työkykyä uhkaavat ja haittaavat sairaudet. Päihdeongelmapotilaiden tehokas hoitoon ja kuntoutukseen ohjaaminen työkykyarvioissa on työterveyden ydintoimintaa ja vaikuttavaa sekä kansanterveyden että työelämän kannalta.
LT, tth el, vastaava lääkäri (suurasiakkuudet),
Aava Pasila
marko.luhtala@aava.fi
Kirjallisuutta
- Nykänen, Pekka. Maksa pettää. Lääkärilehti 39-40/2023.
- Maksatautikuolleisuus on kasvussa. Joka viides työikäisen miehen kuolema johtuu maksasairaudesta. Fredrik Åberg, Ville Männistö, Pia Mäkelä. Lääkärilehti. 39-40/2023 vsk 78s. 1521.
- Kaarne, Tiina & Aalto, Mauri. Alkoholi ja työelämä. LÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSKIRJA DUODECIM 2009;125(8):905-11.
- Savolainen, Markku J. & Hotakainen, Kristina. Fosfatidyylietanolin (PEth) määrittäminen - testi luotettavampaan alkoholinkäytön osoittamiseen. Duodecim: 2021;137(6):553-555.
- Luhtala, Marko. Työikäisiltä riskipotilailta pitäisi testata PEth. Suomen Lääkärilehti 42/2023 vsk 78s. 1581.
- Somer, Mika. Alkoholiriippuvuus ja työterveyshuolto. Työterveyslääkäri. 2020;38(2):19-22.