Peter Westerholm in memoriam
Monelle STLY:läiselle tuttu kollega Ruotsista, Peter Westerholm, kuoli 88 vuoden iässä 3.1.2024. Kansainvälisesti tunnustettu Suomen ja Ruotsin työterveyshuoltojen "grand old man" poistui keskuudestamme tehtyään pitkän uran työhön liittyvän turvallisuuden, terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Peter syntyi Helsingissä suomenruotsalaiseen perheeseen helmikuussa 1935, mutta perhe muutti Ruotsiin Peterin ollessa vasta kymmenvuotias. Hän valmistui lääkäriksi Uumajan yliopistosta 1960, väitteli 20 vuotta myöhemmin ja sai dosentuurin samassa yliopistossa 1982.
Valmistuttuaan Peter erikoistui kirurgiaan ja valmistui yleiskirurgian erikoislääkäriksi 1972. Erikoistumistaan hän täydensi käytännön opinnoilla Lontoossa osoittaen jo siinä vaiheessa kiinnostuksensa kansainväliseen toimintaan. Erikoistuessaan hän kirjoitti tieteellisen työnsä tuloksena useita vatsaelinkirurgiaan liittyviä julkaisuja. Hän väitteli silikoosista 1980.
Peter työskenteli 1970-luvulla epidemiologian asiantuntijana sekä työsuojeluhallituksessa että sosiaalihallituksessa. Hän toimi asiantuntijalääkärinä Ruotsin SAK:ssa (Landsorganisationen, LO) vuosina 1979–89. Siinä roolissa hänen osaamistaan tarvittiin eritoten asbestin ja syövän yhteyksistä Ruotsissa käydyssä keskustelussa.
Peter jatkoi uraansa Ruotsin työterveysinstituutin (Arbetsmiljöinstitutet) työlääketieteen professorina 1990–2000. Eläköidyttyään vuonna 2000 hän jatkoi emerituksena työtään Arbetsmiljöinstitutetissa sen lakkauttamiseen saakka vuoteen 2007. Sen jälkeen hän hakeutui Uppsalan yliopiston työ- ja ympäristölääketieteen osastolle emeritusprofessorin statuksella. Huumorintajuinen Peter kutsui itseään usein "talon tontuksi" (hustomte), joka tarkkailee maailmaa valppaasti ja pyrkii edistämään globaalisti työterveyttä. Uppsalassa hänen aktiivinen uransa jatkui aina vuoteen 2022 saakka – silloin vaikea sairaus vei voiton.
Kansainvälisillä kentillä Peter toimi International Commission on Occupational Healthin (ICOH) tieteellisen komitean "Health Services Research and Evaluation in Occupational Health" yhtenä perustajajäsenenä ja ensimmäisenä puheenjohtajana 1993–2000 ja myöhemmin ICOH:n johtokunnan jäsenenä 2009–15. ICOH:n tehtäviin kuului myös järjestön eettisen koodin kirjoittamisen vetäminen vuodesta 1987 alkaen. Peterin johdolla ICOH:n eettinen koodi päivitettiin vuosina 2001 ja 2015.
Peter kirjoitti lukuisia tieteellisiä artikkeleita ja oli mukana kirjoissa, joista monet koskivat työterveyshuollon palvelujärjestelmää ja erityisesti etiikkaa. Kirja "Practical Ethics in Occupational Health", joka on käännetty myös ruotsiksi, kokosi yhteen kansainvälisen asiantuntijajoukon pohtimaan työterveyshuollon eri alueisiin liittyviä eettisiä jännitteitä. Edelleenkin Peterin esittelemä arviointikehikko antaa rakennetta eettisiin pohdintoihin. Tarkastelunäkökulmina nämä kriteerit ovat edelleen mitä ajankohtaisimmat:
(1) hyvän tekeminen (beneficence),
(2) haitan välttäminen (non-maleficence),
(3) itsemäärämisoikeuden ja integriteetin suojeleminen (autonomy), sekä
(4) oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus (equity and justice).
Peter piti tiiviisti yhteyttä synnyinmaahansa. Monille meistä vanhemmista kollegoista hän jäi varmasti mieleen puheenvuoroistaan useissa STLY:n ja muiden järjestämissä työterveyshuoltoa koskevissa tilaisuuksissa. Peter osallistui aktiivisesti keskusteluun ja aina riikinruotsin pehmentämällä suomen kielellä, jonka ylläpitäminen hänelle oli kunnia-asia. Ruotsin ja Suomen työterveyshuoltojärjestelmien erilaisuus, sen syyt ja seuraukset, antoi aihetta lukuisiin mielenkiintoisiin keskusteluihin. Suomen työterveyshuoltojärjestelmää Peter piti varauksetta parhaana esimerkkinä maailmanlaajuisesti ja toi tämän esille puheissaan ja kirjoituksissaan.
Peter oli vastaväittäjänä vuonna 1998 Kuopion yliopistossa työterveyshuollon sairaanhoitoa ja sairauskäyntien työhön liittyvyyttä käsitelleessä väitöksessä. Hän oli päättänyt esiintyä vastaväittäjänä suomeksi, ja perusteellisena ihmisenä hän harjoitteli osaansa 4,5 tuntia väitöstä edeltävänä päivänä sparraajanaan paikallinen työterveyshuollon professori. Peter julkaisi yhteensä yhdeksän artikkelia Työterveyslääkäri-lehdessä. STLY:n kunniajäseneksi Peter kutsuttiin vuonna 1998.
Vuona 1959 Peter meni naimisiin Barbron kanssa, minkä jälkeen he saivat neljä lasta. Myös Barbro oli lääkäri, jonka ainutlaatuinen ura sai varmasti paljon tukea Peteriltä. Barbro oli mukana aktiivisesti puoluepolitiikassa toimien Liberaalipuolueen yhtenä kärkihahmona. Hän jatkoi valtiopäiväedustajana aina viime maaliskuussa 89-vuotiaana tapahtuneeseen kuolemaansa asti. Barbro puolusti sinnikkäästi niin ikäihmisten (tai "årsrika människor" niin kuin Barbro halusi heitä kutsuttavan) kuin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia. Täyttä vuotta ei Peter enää jaksanut jatkaa ilman puolisoaan.
Aina viimeisiin vuosiinsa asti Peteriä konsultoitiin ahkerasti ja pyydettiin puhumaan ympäri maailmaa, missä auttoi myös Peterin monipuolinen kielitaito. Hänen oli helppo ilmaista itseään ruotsin ja suomen lisäksi englanniksi ja ranskaksi. Ei kielitaito eikä aiheen haastavuuskaan ollut esteenä, kun Peter aikoinaan lupautui Suomessa vastaväittäjäksi monografiaväitöksessä, joka käsitteli edelleen hyvin ajankohtaista aihetta, työn muutoksen haastamaa työhyvinvointia.
Peter Westerholmin kiinnostuksen kohteet olivat moninaiset. Suomalaisten ystäviensä kodeissa ja kesämökeillä hän oli usein nähty vieras. Peter oli kiinnostunut teatterista, musiikista ja kirjallisuudesta. Peter rakasti Muumi-kirjoja, keskusteluissamme hän usein viittasi muumien seikkailuihin. Kuvaava sitaatti: "Elämä on täynnä suuria ihmeitä sille, joka on valmis ottamaan niitä vastaan."-Muumipappa.
Savonlinnan oopperajuhlille osallistuessaan hän asui mökillä saaressa Husmanien vieraana. Saunominen jatkui usein myöhään kesäillan hämärässä maailmaa parantaessa ja luonnon kauneutta ylistäessä. Varmaa oli, että aamulla isäntien herätessä Peter jo touhusi aamu-uinnin jälkeen virkeänä aamupalaa valmistellen.
Vuonna 2019 Peter kirjoitti yhdessä Jorma Rantasen kanssa Työterveyslääkäri-lehteen nekrologin kollegansa ja ystävänsä Sven Hernbergin muistolle. Nyt on Peterin vuoro olla persoonansa ja elämäntyönsä muistelun ja varauksettoman arvostuksemme ja kiitollisuutemme kohteena.
Han kom fram till bränningen och stannade i sandkanten. Där vandrade hans hav förbi i våg på våg, fräsande och överdådigt, lugnt och våldsamt. Han bara levde helt och hållet, från svansspetsen ända ut i öronen.
Tove Jansson, Pappan och havet
Kaj HusmanLKT, professori emeritus
työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri
kajhusman16@gmail.com
Tuula Putus
LT, professori emerita
työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri
tuula.putus@utu.fi
Kari-Pekka Martimo
LT, Dos.
työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri
kari-pekka.martimo@ilmarinen.fi
Riitta Sauni
LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen professori
Tampereen yliopisto
riitta.sauni@tuni.fi
Kirjallisuutta
- Westerholm Peter. Ammattietiikan kovat ydinkysymykset. Työterveyslääkärilehti 2005;23(4):402-403
- Westerholm Peter, Leiman Mikael. Vastaväittäjien lausunto LL Jorman Mäkitalon väitöskirjasta "Work-related Wellbeing in the Transformation of Nursing Home Work". Työterveyslääkäri 2005;23(4):461-463
- Westerholm Peter. Observations on Occupational Health Services in Europe and Japan. Työterveyslääkärilehti 2006;24(2):18-21
- Westerholm Peter. Ruotsin työterveyshuollon uudistus. Työterveyslääkärilehti 2008;26(2):117-120
- Westerholm Peter. Företagshälsovården (FHV) i Sverige – nya experiment. Työterveyslääkärilehti 2010;28(3):70-71
- Westerholm Peter. Sveriges Företagshälsovården (FHV) söker sin roll. Työterveyslääkärilehti 2010;28(2):72-73
- Westerholm Peter. Företagshälsovården i Sverige – historik och utveckling. Työterveyslääkärilehti 2010;28(1):84-85
- Westerholm Peter. Det är dags för nya tag. Työterveyslääkärilehti 2010;28(4):105-107
- Westerholm Peter. ICOH – Reviderad ICOH Etiks Kod – presentation och reflektioner. Työterveyslääkärilehti 2015;33(1):25-28
- Westerholm Peter. Företagshälsovård i Sverige. Työterveyslääkärilehti 2016;34(2):15-18
