Työterveyshuolto voi tukea myös työttömyyden uhatessa

Miksi työterveyshuollon tulee tukea uudelleentyöllistymistä?

Tutkimusten mukaan pitkäaikaistyöttömistä jopa lähes joka kolmannella on taustallaan vakaa työura. Käytännössä on havaittu, että irtisanomisten kohteeksi joutuvat usein juuri ne, joilla on terveyshaasteita tai joiden osaamisessa on puutteita. Myös määräaikaisissa työsuhteissa nämä seikat saattavat vaikuttaa siten, että työsuhde ei jatku. Osatyökykyisen työnhakijan uudelleen työllistyminen kestää keskimäärin lähes kaksi kertaa kauemmin kuin muilla. Jos henkilön aiemmat työsuhteet ovat olleet lyhyitä, taustalla on aiempia työttömyysjaksoja ja nykyinenkin työsuhde on määräaikainen, on mahdollista, että henkilön jäädessä työttömäksi työttömyys myös pitkittyy. Epävakaan työuran taustalla saattaa olla myös aiemmin tunnistamattomia terveys- tai osaamishaasteita, päihteiden käyttöä tai haasteita sosiaalisessa kanssakäymisessä. Tutkimusten mukaan työttömien terveys on heikompaa kuin työssä käyvien, ja toisaalta tiedetään, että työllistyminen kohentaa terveyttä. Uudelleentyöllistymisen edistäminen on siten myös terveyden edistämistä.

Tilanteisiin, joissa pitkä työsuhde päättyy esimerkiksi sairauden tai irtisanomisen vuoksi, liittyy usein pettymyksen, masennuksen ja katkeruudenkin tunteita. Käytännössä on havaittu, että työvoimapalveluihin tai muualle terveydenhuoltoon hakeutuessaan työttömäksi jääneen henkilön on usein vaikea kuvata, millaista tukea tai kuntoutusta hän on aiemmin saanut. Sen lisäksi, että työterveyshuolto voi antaa henkistä tukea työsuhteen päätyttyä, tulisi työterveyshuollon auttaa henkilöä tunnistamaan hänen jäljellä olevaa työkykyään ja osaamistaan. Elämässä eteenpäin suuntaaminen ja takaisin työuralle pääseminen saattavat kohentaa henkilön kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Uudet työkyvyn tuen siirtolomakkeet avuksi

Työttömyysuhan alla olevien henkilöiden tunnistamisen helpottamiseksi ja tukemiseksi on Työterveyslaitoksella kehitetty Työkyvyn tuen siirtolomakkeet.

Ammatillinen osaaminen -lomake voidaan lähettää henkilöille, joiden työsuhde on päättymässä. Lomaketta voidaan käyttää terveystarkastuksena tai sen osana sähköisen kyselyn muodossa. Jos Ammatillinen osaaminen -lomakkeen kautta nousee esiin keskeneräisiä työkyvyn tuen prosesseja tai mahdollisia haasteita uudelleen työllistymisessä, työterveyshuollosta otetaan yhteyttä henkilöön, haastatellaan tarkemmin ja varataan vastaanottoaika. Jos henkilö ei koe tarvetta työterveyshuollon palveluun, hän voi hyödyntää lomaketta paitsi omassa pohdinnassaan myös toimittamalla lomakkeen itse seuraavalle toimijalle, kuten työnhaun yhteydessä työvoimapalveluihin tai terveydenhuoltoon esimerkiksi sote-keskuksen terveydenhoitajalle tai työkyvyn tuen tiimille.

Vastaanotolla tilannetta arvioidaan tarkemmin hyödyntämällä Työterveyshuollon yhteenveto -lomaketta. Jos henkilön terveystilanne on haastava ja hoito- tai kuntoutustoimien tilanne epäselvä, on erityisesti pyrittävä varmistamaan, että työkyvyn tukitoimet jatkuvat. Työterveyshuolto voi lähettää lomakkeet sote-keskukseen tai työvoimapalveluihin vain, mikäli henkilö antaa siihen kirjallisen suostumuksen esimerkiksi Kelan Y100-lomakkeella.

Käytännöstä sopiminen työterveysyhteistyössä

Jotta työterveyshuolto ehtii toimia ennen nykyisen työsuhteen päättymistä, on tiedettävä ajoissa, kenen työsuhde on päättymässä ja keitä mahdolliset irtisanomiset koskevat. Työterveysyhteistyötä aloitettaessa on sovittu, miten työpaikka päivittää työterveyshuollolle palvelukseensa kuuluvan henkilöstön. Työterveyshuollon tehtäviin kuuluu neuvonta ja ohjaus myös työnantajien suuntaan. Toimintasuunnitelmaneuvotteluissa käydään läpi yrityksen mahdolliset tulevat muutosnäkymät ja henkilöstötilanne, ja siinä tilanteessa voi olla luonteva muistuttaa terveystarkastusten tekemisestä myös työsuhteen päättyessä ja irtisanomistilanteissa.

Viestinnässä ja vuorovaikutuksessa työpaikan toimijoiden kanssa voi käyttää Työterveyshuollon tuki työttömyyden uhatessa –kuvaa (kuva 1 «»1) kertomaan työterveyshuollon tuesta ja eri osapuolten tehtävistä työsuhteen päättymis- ja irtisanomistilanteissa. Työpaikan työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan voi kirjata esimerkiksi, että terveystarkastuksia työllistymiskyvyn edistämiseksi tehdään, kun työntekijä on irtisanottu ja tarvittaessa työsuhteen muuten päättyessä, ja sopia, miten työterveyshuolto saa tiedon näistä henkilöistä. Toimintasuunnitelmaa voidaan päivittää myös kesken sopimuskauden.

Irtisanomisiin ja muihin työsuhteen päättymisiin liittyvien terveystarkastusten kirjaamiseen suositellaan käytettävän AvoHilmo-koodia OAA82 Terveystarkastus työllistymiskyvyn selvittämiseksi. Olisi tärkeää, että työterveyshuollon palvelutuottajien potilastietojärjestelmistä vastaavat varmistaisivat, että työterveyshuollon ammattilaisilla olisi kyseinen koodi aktiivisesti valittavissa kirjauksiin.

Lopuksi

Työttömyyden uhka on valitettavan ajankohtainen aihe nykyisessä työelämässä. Työterveyshuollolla on kolme asiakkuustasoa: työntekijä, työnantaja ja yhteiskunta. Toivottavaa on, että työnantajat suhtautuvat myönteisesti työttömyyden uhasta johtuvien terveystarkastusten tekemiseen työterveyshuollossa.

Jotta työterveyshuolto voi hoitaa yhteiskunnallista vastuutaan työkyvyn tuen palvelukentällä, on tunnettava ja tehtävä yhteistyötä muiden alueen työkyvyn tuen toimijoiden kanssa (kuva 2 «»2).

Kuva 2. Kuvan lähde: Työkyvyn tuen palvelujärjestelmä (Työterveyslaitos, Työkyvyn tuki -koulutus 2022)

Työterveyshuollon ei kannata tyytyä toimimaan julkisuudessa esitetyn oletuksen mukaisesti hyväosaisten terveyspalveluna, vaan osallistua työelämästä syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden työurien tukemiseen.

Kiitokset

Kiitokset Työkykyohjelman (2019–2023) eri hankkeiden toimijoille yhteistyöstä ja kaikille kehittämistyöhön osallistuneille.