Puhetta painosta työterveyshuollossa

Mitä uutta lihavuudesta ja sen hoidosta?

Iso osa NOM 2024 -kokouksesta käsitteli lihavuuden biologiaa, suoliston ja aivojen välistä vuorovaikutusta sekä rasvakudoksen metaboliaa. Tutkimuksen edistymisen myötä ymmärrämme lihavuuden syitä huomattavasti paremmin kuin vielä viime vuosikymmenellä. Aika ajoin keskustellaan siitä, onko lihavuudessa kyse sairaudesta. WHO on kuitenkin jo vuonna 1948 määritellyt lihavuuden sairaudeksi. Lihavuus kroonisena sairautena ei ole yksilön valinta. Ylipaino johtuu useiden biologisten, sosiaalisten ja psykologisten tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Tämän typistäminen muotoon "syö vähemmän, liiku enemmän" on naiivi yksinkertaistus monimutkaisesta kokonaisuudesta. Monet painoa määrittävät tekijät ovat olemassa jo ennen henkilön syntymää tai varhaislapsuudessa, johon henkilöllä itsellään ei ole vaikutusmahdollisuuksia. Mikäli henkilö alkaa laihtua, monimutkainen neuroendokriininen järjestelmä vastustaa painon laskua ja pyrkii palauttamaan painon alkuperäiseksi. Potilaan hoidon onnistumiseksi tulee potilaan kohtaamisessa huomioida edellä mainitut tekijät.

Toinen tärkeä kokouksessa esillä ollut teema liittyi lihavuuden hoidon tehostamiseen. Lihavuuden interventiotutkimuksissa on kautta aikojen saatu toistuvasti samankaltaisia tuloksia: Olipa interventio mikä tahansa, aina osallistujien joukosta löytyy niin sanottuja superrespondereita, joiden paino laskee interventiossa merkittävästi, sekä heitä, joilla samalla hoidolla paino ei juurikaan laske. Tämän pohjalta on nostettu esiin toive lihavuuden hoidon personoimisesta ja saavutettavien tulosten tehostamisesta. Tutkija Andre Acosta esitteli Mayo Clinicalla tehtyjä tutkimuksia, joiden perusteella painonhallintahaasteissa näyttää ilmenevän neljä erilaista fenotyyppiä ja sekä näiden yhdistelmät. Fenotyypit ovat 1) Nälkäinen maha (Hungry gut), 2) Nälkäiset aivot (Hungry brain), 3) Alentunut energiankulutus (Slow burn) ja 4) Nälkäiset tunteet (Emotional hunger) (kuva 1 «»1). Nälkäinen maha viittaa tilanteeseen, jossa yksittäisen aterian kylläisyysviesti suolistosta aivoihin kulkee hitaasti. Nälkäiset aivot kuvaavat fenotyyppiä, jossa kylläisyystuntemuksen kesto on keskimääräistä lyhyempi. Alentunut energiankulutus viittaa tilanteeseen, jossa syystä tai toisesta perusaineenvaihdunnan taso on matala. Taustalla voi olla muun muassa aiemmat rajut laihdutukset tai arjen passiivisuus. Nälkäiset tunteet on tuttu tunnesyömisen ilmiö, jossa sekä positiivisten että negatiivisten tunteiden käsittely tapahtuu ruuan avulla. Täsmälääketieteen keinona auttaa painonhallintahaasteiden fenotyypitys (precision medicine), joka toimii Mayo Clinicalla käytännön työkaluna potilaalle hoidon personomiseksi. Hoito personoidaan lääkityksen, ravitsemuksen, liikunnan ja psykologituen keinoin. Alustavat tulokset osoittavat hoitotuloksen paranevan tällä personoinnilla.

Toistaiseksi meillä ei ole mahdollisuutta tarkkaan fenotyypitykseen tavanomaisessa vastaanottotyössä. Käytännössä näistä painonhallintatyypeistä kannattaa meilläkin potilaan kanssa keskustella. Nimittäin lihavuudesta kärsivä tuntuu itse aika hyvin tunnistavan, millä alueilla hänen haasteensa ovat. Tunnenälkäinen kannattaa ohjata psykologituen pariin, kun taas henkilö, jolla on alentunut energiankulutus, hyötyy todennäköisesti fysioterapeutin tai liikuntaohjaajan tuesta.

Mitä työterveyshuolto voi tehdä?

Työterveyshuolto on Suomessa avainasemassa turvaamassa työntekijöiden työkykyä. Toimintamme on moniammatillista ja monitieteistä. Meillä työterveyshuollossa on hyvät mahdollisuudet myös lihavuuden laadukkaaseen hoitoon, kun vain käytämme työterveyshuollon resursseja. Lisäksi meillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen ympäristöön, jossa potilaamme viettävät ison osan arjestaan.

Yksilötasolla toimivat moniammatilliset lihavuuden hoitopolut mahdollistavat laadukkaan tuen painonhallinnassa. Tällä hetkellä lihavuusindikaatiolla olevien lääkkeiden saatavuus on rajattua. Tämä haastaa meidät ammattilaiset päivittämään omat ei-lääkkeelliset hoitokeinot. Nykytietämykseen perustuva elintapaohjaus lähtee vahvasti potilaan omien voimavarojen tunnistamisen ja juurisyiden pohdinnan kautta. Painonhallintatalo on hyvä tutkittuun tietoon perustuva käyttäytymis-kognitiivisiin keinoihin nojautuva verkkopohjainen valmennus, jossa potilas saa 12 kk:n ajan oman valmentajan ja elintapaohjausta. Painonhallintatalo toimii oivana lisätukena paikallisille työterveyshuollon lihavuuden hoitopoluille.

Organisaatiotasolla meillä on mahdollisuus oivalluttaa asiakkaitamme luomaan sellaisia työympäristöjä, jotka mahdollistavat painonhallinnan meille kaikille. Painonhallintaa tukeva ympäristö on sellainen, jossa jokaisella on mahdollisuudet huolehtia omasta palautumisestaan, säädellä stressin määrää ja tehdä fiksuja ruokavalintoja. Kansallinen lihavuusohjelma 2012–2018 antoi jo viime vuosikymmenellä työterveyshuollon yhdeksi tehtäväksi fasilitoida työelämän liikunnallistamista.

Tähän asti työpaikoilla tehdyt interventiot ovat tyypillisesti sisältäneet lähinnä vaikuttamista yksilötasolla ravitsemukseen ja liikuntaan. Toistaiseksi ei ole julkaisuja interventioista, jotka pohjautuisivat päivittyneeseen tietoon painohaasteiden taustatekijöistä. Avainasemassa onkin perinteisen liikuntaruokavaliointervention lisäksi huomioida työpaikka. Yleisesti onnistuneissa työpaikkainterventioissa on elementteinä yhteiskehittelyä, personoitua tukea sekä vaikuttamista työkulttuuriin ja johtamiseen. Työpaikkainterventiolla voi olla merkittävä paikallista riskiä vähentävä vaikutus, jos tavoitamme työntekijät laajasti ja osallistumisprosentti on korkea.

Potilas ja hänen elinympäristönsä on painonhallinnan keskiössä. Annetaan potilaan tuntea itsensä toiveikkaaksi jokaisen työterveyshuollon tapaamisen jälkeen. Kannustamme kaikkia työterveyshuoltokollegoita mukaan lihavuuden laadukkaaseen hoitoon. Lisää oppia voi hankkia esimerkiksi liittymällä lihavuslääkäriyhdistykseen. Suomen Lihavuuslääkärit ry toiminta on avointa kaikille lihavuuden hoidosta kiinnostuneille lääkäreille, ja mukana on jo useita työterveyslääkäreitäkin. Tervetuloa mukaan lihavuuden hoidon etujoukkoihin Suomessa!