Työperäisten psykososiaalisten kuormitustekijöiden aiheuttamat työtapaturmat ja ammattitaudit Euroopassa

Työhön liittyvät psykososiaaliset kuormitustekijät EU:ssa

Euroopan komission työterveyttä ja -turvallisuutta koskevassa vuosien 2021–2027 strategiakehyksessä määritetään keskeiset tavoitteet ja toimet, joiden avulla parannetaan työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta sekä valmistaudutaan talouden, väestörakenteen ja työnteon mallien nopeisiin muutoksiin. Stressiin ja psykososiaalisiin kuormitustekijöihin liittyvien työsuojelukäytäntöjen ja -politiikan kehittäminen on nostettu keskiöön.

Euroopan parlamentin päätöslauselma mielenterveydestä digitaalisessa työelämässä 5.7.22 kehottaa komissiota tarkistamaan suositustaan eurooppalaisesta ammattitautiluettelosta lisäten siihen esimerkiksi työperäiset mielenterveyden häiriöt, erityisesti masennuksen, työuupumuksen ja stressin. Lisäksi päätöslauselmassa kehotetaan komissiota muuttamaan suositus direktiiviksi, jolla luodaan ammattitautien vähimmäisluettelo ja vahvistetaan korvaamista koskevat vähimmäisvaatimukset.

Työterveys ja työturvallisuus (Occupational safety and health, OSH) -kokouksessa toukokuussa 2023 tunnistettiin psykososiaaliset kuormitustekijät ja mielenterveys työssä kasvavina OSH-kysymyksinä, jotka vaativat lisääntynyttä huomiota. Lisäksi Euroopan komissio antoi kesäkuussa 2023 tiedonannon kattavasta lähestymistavasta mielenterveyteen. Tiedonannolla autetaan jäsenmaita ja sidosryhmiä toteuttamaan nopeita toimia mielenterveyteen liittyviin haasteisiin vastaamiseksi ja pyritään kokoamaan eri alojen toimijat yhteen. Tiedonanto on laaja-alainen, ja yhtenä osa-alueena käsitellään työhön liittyviin psykososiaalisiin kuormitustekijöihin vaikuttamista, tunnistamista ja ennaltaehkäisyä. Työelämän muutokset ovat vaikuttaneet työntekijöiden mielenterveyteen. Työnantajilla on keskeinen rooli työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden varmistamisessa kuten EU:n työterveys- ja työturvallisuuslainsäädännössä määritellään.

Eurogipin raportti

Eurogip on sekä kansainvälisellä että erityisesti Euroopan tasolla toimiva organisaatio, joka keskittyy työtapaturmien ehkäisyyn ja vakuutukseen liittyvän tiedon keräämiseen, analysointiin ja jakamiseen sekä antaa tietoa ja suosituksia työtapaturmien ja ammattitautien ehkäisemiseksi. Eurogip on julkaissut heinäkuussa 2023 raportin (Eurogip-184/E), jossa on selvitetty mielenterveyden häiriöiden tunnistamista ja korvaamista työtapaturmina ja ammattitauteina seitsemässä Euroopan maassa. Selvityksessä mukana olleet maat olivat Belgia, Espanja, Italia, Ranska, Ruotsi, Saksa ja Tanska. Raportin mukaan yksittäisen äkillisen ja odottamattoman traumaattisen tapahtuman seurauksena aiheutuva psyykkinen sairaus voidaan korvata työtapaturmana useimmissa EU-valtioissa, mukaan lukien Suomi. Psyykkisiä sairauksia voidaan korvata ammattitautina Espanjassa, Italiassa, Ranskassa, Ruotsissa ja Tanskassa, jos kyse on pidemmän aikavälin työperäisen altistumisen aiheuttamasta mielenterveyden häiriöstä.

Viidestä maasta, joissa psyykkinen sairaus voidaan korvata ammattitautina, ainoastaan Tanskassa psyykkisiä sairauksia voidaan korvata ammattitautiluettelon mukaisesti ja näiden osalta on kriteeristö. Luettelon mukaisesti korvattavat sairaudet ovat posttraumaattinen stressireaktio (PTSD) ja sotatoimiin osallistuneen masennus. Ammattitautiluettelossa on määritelty diagnostiikan, ilmenemisajankohdan ja altistumisen suhteen kriteerit, joiden tulee täyttyä. Yleisimmin näitä sairauksia esiintyy esimerkiksi rauhanturvaajilla tai humanitaarisen avun henkilöstöllä, jotka altistuvat erityisen väkivaltaisille tilanteille sotatoimialueilla.

Muutoin Tanskassa, Espanjassa, Italiassa, Ranskassa ja Ruotsissa ammattitauteja korvataan luettelon ulkopuolisina sairauksina. Näissä tilanteissa korvauskynnys on korkeampi johtuen työperäisyyden osoittamisen ja todennäköisen syy-yhteyden todentamisen näyttötaakasta. Ammattitautina korvattavia sairauksia ovat muun muassa masennus, viivästynyt PTSD, ahdistuneisuushäiriö, pakko-oireinen häiriö ja joissakin maissa työuupumus. Raportin mukaan psyykkisiä sairauksia korvataan ammattitautina tyypillisimmin (julkisten) palveluiden työntekijöille, kuten sosiaali- ja terveysalan henkilöstölle, opettajille, poliiseille ja vankilassa työskenteleville työntekijöille.

Korvauskriteerit vaihtelevat valtioittain. Hyväksyttävien kuormitustekijöiden osalta Tanskassa esimerkiksi häirintä, väkivalta, uhkaukset ja stressi voidaan katsoa kuormitustekijöiksi. Italiassa psykososiaaliseksi kuormitustekijäksi hyväksytään vain dokumentoidut työjärjestelyihin/organisaation toimintaan liittyvät epäjohdonmukaisuudet. Italiassa henkilösuhteisiin liittyvät psykososiaaliset kuormitustekijät eivät ole korvattavia. Myös korvattavuuden edellytyksenä olevat seuraukset vaihtelevat vakavuuden ja keston osalta. Ranskassa ja Tanskassa on oltava pysyviä seurauksia, jotta mielenterveyden häiriö voidaan korvata ammattitautina. Ruotsissa edellytyksenä on vähintään vuoden ajan jatkunut tietty ansion alenema. Yhdistävänä tekijänä kaikissa viidessä valtiossa on se, että seurauksen on tullut aiheutua työhön liittyvistä kuormitustekijöistä. Espanjassa korvausehtona on, että työ on seurauksen ainoa syy.

Työperäisyyden osoittamiseen ei ole selkeitä kriteereitä. Tapauskohtaisesti tehtävää asiantuntija-arviota varten selvityksiä saatetaan hankkia työntekijältä, terveydenhuollon toimijoilta sekä työnantajalta. Raportissa ei kuvattu selkeästi, miten työperäisten ja muiden mahdollisten tekijöiden välistä syyosuutta arvioidaan.

Korvauksissa on merkittäviä valtiokohtaisia eroja. Esimerkiksi Tanskassa korvataan sekä ansionmenetystä eläkkeenä että pysyvää henkistä/fyysistä haittaa. Ruotsissa korvataan Försäkringskassan toimeenpanemasta sosiaalivakuutuksesta ansionmenetystä eläkkeenä, jota määritettäessä saatuina ansioina otetaan huomioon myös muut sosiaalietuudet. Italiassa on käytössä kertakorvaus, jonka suuruuteen vaikuttaa pysyvä haitta-aste.

Ruotsissa ammattitauteina korvattujen psyykkisten sairauksien määrä oli 297 (45 % haetuista) vuonna 2021 sisältäen myös työtapaturmina korvatut psyykkiset sairaudet. Tanskassa korvattujen tapausten määrä oli 309 (7 % haetuista) ja Ranskassa 1694 (52 %). Ranskan osalta mukana olivat vain yksityissektorin tapaukset. Espanjassa korvattuja tapauksia oli 72 (haettujen tapausten kokonaismäärä ei tiedossa) ja Italiassa noin 40 (10 % haetuista).

Tilanne Suomessa

Suomessa työtapaturma- ja ammattitautilain nojalla voidaan korvata työtapaturmana akuutti stressireaktio, traumaperäinen stressihäiriö sekä tuhoisaa kokemusta seuraava muutos säädöksissä asetetuin edellytyksin. Aiheuttajan on oltava äkillinen, odottamaton ja ulkoisen tekijän aiheuttama. Korvaamisen edellytyksenä on välitön osallisuus tapahtumassa korvattavassa olosuhteessa. Traumaperäisessä stressihäiriössä sekä tuhoisaa kokemusta seuraavassa persoonallisuuden muutoksessa oireisto on todettava kuuden kuukauden kuluessa tapahtumasta.

Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä on selvittänyt vuonna 2003, voiko työhön tai työympäristöön liittyvä psyykkinen tekijä olla ammattitautikorvauksen perusteena. Raportissa todettiin, että mahdollisen korvaamisen kannalta ongelmalliseksi nousevat lääketieteellisen tiedon puute syy-yhteydestä, psyykkisten kuormituksen mittaamismenetelmien kehittymättömyys yksilötasolla ja psykiatristen diagnoosien kuvaileva luonne sekä kuormituksen ja sairauden määrittelyyn liittyvät käytännölliset ja juridiset ongelmat. Tällä perusteella työryhmä päätyi toteamaan, että psyykkisen tekijän sisällyttämiseen ammattitautilainsäädäntöön ei tuolloin ollut riittäviä edellytyksiä.

Tällä hetkellä voimassa oleva lainsäädäntö ei mahdollista työn psykososiaalisten tekijöiden aiheuttamien mielenterveyshäiriöiden korvaamista ammattitauteina Suomessa. Nähtäväksi jää, minkälaisena kehityksenä EU-tason suositukset tulevat näkymään jäsenmaiden työtapaturma- ja ammattitautilainsäädännössä tulevaisuudessa.

Kiitän työterveyshuollon erikoislääkäri Anniina Kainalaista arvokkaista kommenteista ja ohjauksesta.