Kun työterveyslääkäri on oikein tosissaan, hän suosittaa ja ohjaa
Erikoislääkärikoulutuksen tavoitteisiin lisättiin STM:n asetuksessa 55/2020 uusi osaamistavoite. Valmistuvan erikoislääkärin tulee osoittaa hankkineensa "valmiudet oppimisen ohjaamiseen ja osaamisen arviointiin työyhteisössään". Siis pedagogiikan perustaitoja. Huomionarvoisesti näitä taitoja ei vaadita vain kouluttajilta vaan kaikilta erikoislääkäreiltä kaikilla erikoisaloilla. Totuuden nimissä yliopistoilla on vielä tekemistä ennen kuin uusiin tavoitteisiin yltämistä arvioidaan systemaattisesti. Mutta tavoitteet ohjaavat kehittämistä, ja lainsäätäjän tarkoitus on kaunis ja hyvä.
Työterveyslääkärit ohjaavat monilla tasoilla. Kun vastaanottotilanteissa teemme lääketieteellisiä arvioita, teemme jatkoksi ohjaustyötä terveyden ja työkyvyn edistämisen sekä sairauksien hoidon kysymyksissä. Tavoittelemme oivalluksia ja oppimisia. Tuemme toimijuutta ja terveellisiä valintoja. Ja sovitamme ohjaustamme havaitsemaamme osaamistasoon. Siksi erikoislääkärikoulutuksen uusi osaamistavoite ei ole ihan uusi vastaanottojen tasolla. Lääkärin tulee toimia potilaan kanssa yhteisymmärryksessä mutta kuitenkin päättää lääketieteellisestä hoidosta. Ja aina myös antaa ohjausta hoidon toteutuksesta, jolloin lopulta potilas oppii, osaltaan päättää ja toimii arjessaan.
Työn ja terveyden yhteensovittamisen kysymyksissä siirrytään toisen tason ohjauksen areenoille työpaikoille ja työterveysneuvotteluihin. Työterveyslääkäri arvioi tilanteita eri puolilta ja rakentaa ratkaisuehdotuksia, toivottavasti hyvässä yhteistyössä työpaikan arjesta ymmärrystä hankkien. Ja todellakin työpaikoilla asioista päättävät työpaikkojen toimijat. Lääkärin vaikutusvalta työpaikoilla on ainoastaan asiantuntijavaltaa. Vanhan sanonnan mukaan, kun työterveyslääkäri on oikein tosissaan, hän suosittaa. Ja toivottavasti ohjaa osapuolia oivaltamaan asioita sekä paikallisesti rakentamaan ratkaisuja työn ja terveyden yhteensovittamiseksi.
Ohjaaminen verkostoissa on vaativaa asiantuntijatyötä. Tässä kuningaslajissa tarvitaan monipuolisia tietoja toimialoilta ja yhteiskunnasta sekä monipuolisia työelämätaitoja, lisäksi ymmärrystä ryhmien toiminnasta ja ohjaamisesta. Työpaikka-asiakkuuksien tapaan näitä taitoja tarvitaan muissakin verkostoissa, esimerkiksi yhteistyössä muun terveydenhuollon kanssa, niin hoitoneuvotteluissa kuin yhteistyömallien rakentamisissa.
Asetuksen viitoittamalla tavalla työterveyslääkärinkin tulee osata osaamisen arviointia ja oppimisen ohjaamista työyhteisössään, työterveyshuollon moniammatillisessa tiimissä. Tässä voisimme ehkäpä ryhdistäytyäkin. Kun lääkäri ei ehdi joka paikkaan mutta kantaa lääketieteellistä vastuuta, tarvitaan hienovaraisia taitoja hahmottaa osaamistasoja ja tarvittaessa ohjata yhteistä oppimista esimerkiksi työlääketieteestä. Näin varmistetaan, että altisteisten työpaikkojen työpaikkaselvityksissä tiimin kaikki jäsenet todella osaavat kerätä tiedot altistumisista lääkärin arvioitavaksi ja että kaikki osaavat suunnitelluissa terveystarkastuksissa kiinnittää huomion oikeisiin asioihin, jotta työperäistä sairastamista ei ohiteta.
Uusia osaamisia kohti tarvitaan koulutusta. Rakennamme parhaillaan Itä-Suomen yliopiston tiimin johdolla valtakunnallisena yhteistyönä Työterveyshuollon virtuaaliyliopistoon kurssia ohjausosaamisesta erikoistuville lääkäreille.
Leena Ala-MursulaLT, työterveyden professori
Oulun yliopisto
leena.ala-mursula@oulu.fi
