Professori Kaj Husman 80 v – yhteistyötä täydellä sydämellä

Kuopioon professoriksi

Työterveyslaitoksen pääjohtajan määräyksestä Kaj Husman perusti Työterveyslaitoksen Kuopion aluelaitoksen vuonna 1975. Hän oli tehtävään mitä sopivin, olihan hänellä Kuopion paikallistuntemusta ja hyvät paikalliset verkostot. "Aluelaitos teki yhteistyötä niin Kansanterveyslaitoksen alueellisen yksikön kanssa kuin myös vastaperustetun Kuopion korkeakoulun kanssa, jossa kävin pitämässä työterveyshuollon luennot alusta alkaen vuoteen 2009 saakka", kertoo Husman. Oman väitöskirjansa, joka käsitteli automaalareiden liuotinaivosairautta, Husman teki Helsingin yliopistoon.

Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen aloittaminen, sen virallistaminen ja sille rahoituksen saaminen oli pitkä prosessi. Husman toimi 1974–75 Työlääketieteen erikoislääkärikoulutustyöryhmän sihteerinä. Ryhmän mietinnössä ehdotetaan, että jokaisessa yliopistossa pitää olla alan professori, muuten ei tule spesialiteettia, ja että myös työterveyshuolto voisi olla oma erikoisalansa. Tätä seurasikin työterveyshuollon ensimmäinen professuuri Kuopioon 1982–85 ja Husmanista tuli ensimmäinen professuurin haltija. Husman toimi Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen kehittämistyöryhmän puheenjohtajana, ja työterveyshuollon erikoisalalle ja koulutukselle haettiin STM:n ja opetusministeriön virallinen tunnustus. Husmanin toimesta työterveyshuollon erikoislääkärikoulutus Suomessa alkoi ensimmäisenä Kuopion yliopistossa. Seuraava suuri ponnistus oli rahoituksen hakeminen valtiolta koulutukselle. "Matti Lamberg (STM) ja minä melkein asuimme eduskunnassa keväällä 2006", muistelee Husman. Sitkeys kannatti, sillä saimme työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen erillisrahoituksen, joka on mahdollistanut muun muassa kouluttajakorvaukset ja virtuaaliyliopiston kehittämisen tähän päivään saakka.

Kuopio oli Husmanin aikana keskeinen paikka työterveyshuollon kehittämisessä. Husman perusti Työterveyslaitokselle Kuopioon työterveyshuollon kehittämiskeskuksen, joka sittemmin siirtyi Helsinkiin. Se teki säännöllisesti survey-tutkimuksia, esimerkiksi Työ ja terveys Suomessa, Työterveyshuolto Suomessa ja Tykybarometri, joista saatiin arvokasta tietoa työolo- ja työhyvinvointitilanteesta ja kehittämiskohteista. Husman johti maatalousyrittäjien työterveyshuoltokokeilua 1979–1983 ja perusti 1985 maatalousalan työterveyshuollon kehittämiskeskuksen Kuopioon, jossa se edelleen toimii. Kokeilussa vaikuttavaksi osoitettu maatalousyrittäjien työterveyshuolto toimii edelleen.

Kansainvälistä vaikuttavuutta

Suuri vaikutus myöhempään työuraan on ollut opinnoilla 1981–1983 Kanadassa, British Columbian yliopistossa, jossa Husman suoritti Master of Science-tutkinnon. Siellä syntyi edellä mainittu ajatus työterveyshuollon kehittämiskeskuksen perustamisesta Suomeen. Muina kotiin tuomisina oli systeemianalyyttinen kehittämismalli, terveystaloustieteellinen näkökulma työterveyshuollon tutkimuksessa ja implementaatio-opit, joita on hyödynnetty myöhemmin muun muassa Työote-hankkeessakin. "Ei riitä, että on julkaisu Naturessa, vaan se pitää myös implementoida", muistuttaa Husman. "Viisautta on ottaa implementaatiohankkeen taustaryhmään mukaan aina myös hankkeen vastustajia, jotta he eivät toimeenpanovaiheessa vastusta hanketta." Opintojen ohella Husman perusti Kanadan ammattitautirekisterin ja ehti perheineen harrastaa myös lempilajiaan alppihiihtoa Kanadan ja USA:n vuorilla.

Husman on ollut aktiivisesti mukana kansainvälisessä yhteistyössä työlääketieteen ja työterveyshuollon alalla. Hän on toiminut kaksi kautta ICOH:n (International Commission on Occupational Health) hallituksessa ja sen tieteellisissä alakomiteoissa. Hän oli perustamassa uutta alakomiteaa Health Services Research and Evaluation in OHS vuonna 1993 ja toimi sen aktiivisena jäsenenä eläkkeelle jäämiseensä saakka.

Työterveyslääkärinä ja vakuutuslääkärinä

Usein Husmanin puheissa vilahtavat kokemukset ajasta SOK:n työterveyslääkärinä Kuopiossa 1976–1997. Tuolloin toiminta perustui työterveyslääkärin ja työterveyshoitajan työparille ja tiiviille yhteistyölle. Tiimiin ei vielä tuolloin kuulunut työfysioterapeuttia tai työterveyspsykologia. Kokenut työterveyshoitaja tunsi asiakaskuntansa ja -työpaikkansa kuin omat taskunsa ja oli työterveyslääkärin korvaamaton kumppani. Työterveyshoitaja osasi ohjata oikeat potilaat lääkärille. Yhteistyö toimi käytännössä.

Vakuutuslääkärin roolissa Husman näki, miten työkykyongelmat huonosti hoidettuina johtavat työuran ennenaikaiseen katkeamiseen ja työkyvyttömyyseläkkeeseen. Näiden käytännön kokemusten ja erilaisten kehittämisprojektien tuloksena alkoi vahvistua näkemys, että työikäisten työkykyisyys on se, johon työterveyshuollossa kannattaa panostaa.

Työterveyshuollon tulevaisuus

"Työterveyshuollon tulevaisuus on valoisa", sanoo Husman. "Toimivaa järjestelmää ei kannata romuttaa. Pelkkä hyvä hoito ei riitä, vaan työkykyongelmissa tarvitaan myös yhteyttä työpaikkoihin, mikä perusterveydenhuollossa ei ole mahdollista." Husman painottaa, että kaikilla sote-toimijoilla pitäisi olla yhteinen tavoite. Se voisi olla vaikkapa "arjessa pärjääminen". Uutta sotea rakennettaessa pitää muistaa, että potilaan prosessi on aina se tärkein, eivät hallinnon prosessit. Hallinnon rakenteet synnyttävät yleensä vain siiloja, jotka hankaloittavat potilaan prosessia. Yhteistyö on se, mitä sotessa monessa asiassa kaivataan. Husman on toiminut TYÖOTE-toimintamallin "isänä" ja vahvasti tukenut mallin implementointia kansallisesti. Malli korostaa terveydenhuollon eri sektoreiden välisen yhteistyön tärkeyttä, ja sen on osoitettu lyhentävän merkitsevästi työhön paluuseen kuluvaa aikaa erikoissairaanhoidon jälkeen, kun työterveyshuolto ottaa hoitaakseen työkyvyn arvioinnin ja työhön paluun tukitoimet.

Mikä on saanut sinut jatkamaan?

"Olen aina nauttinut erilaisten ihmisten tapaamisesta ja näkemisestä", Husman toteaa. Kantava voima on ollut innostus ja uteliaisuus uusiin asioihin ja kyky panna toimeksi. Pitkäaikaisen työnantajan, Työterveyslaitoksen, monitieteisyys sekä sen innostunut, tutkimukselle ja kehittämiselle myönteinen ilmapiiri ovat motivoineet jatkamaan vielä pitkään virallisen eläkeiän jälkeenkin työterveyshuollon hyväksi. Me vanhat työtoverit tunnemme Husmanin ehtymättömän energisyyden, positiivisuuden ja huumorintajun, jotka ovat kantaneet vaikeidenkin elämänvaiheiden yli.

Entä nyt?

Keskustelussa ilmenee, että uusia tutkimussuunnitelmia on vielä takataskussa. Aikaa on nyt kuitenkin perhepiirin tärkeille ihmisille enemmän kuin työuran aikana. Syntymäpäivää olivat juhlistamassa yhteensä 22 Husmanin klaanilaista kolmessa polvessa. "Elämä ei ole kaari, se on kulku. Vappuna tulee uusi perheenjäsen, kultainen noutaja".