Työhyvinvoinnin paletti

Yksilö

Työntekijän työterveydellä ja toimintakyvyllä on keskeinen merkitys työhyvinvoinnille. Jokainen vaikuttaa omilla elintavoillaan hyvinvointiinsa. Työterveydellä tarkoitetaan työn ja terveyden välistä suhdetta, riittävää terveyttä omaan työhön. Sairauksista huolimatta työntekijän työterveys voi olla erinomainen.

Epäedulliset elämäntavat, liian vähäinen lepo ja yöuni uhkaavat terveyttä. Yksi valvottu yö vastaa noin 0,6 promillen humalaa ja unettomuus on siten selkeä riski myös työturvallisuudelle. Tupakointi lisää monien sairauksien riskiä ja aiheuttaa arviolta noin 14 prosenttia kaikista kuolemista. Alkoholisairaudet ja -myrkytykset ovat työikäisten miesten yleinen kuolinsyy. Päihteiden käyttö työssä on selkeä työturvallisuusriski.

Ammatillinen osaaminen ja sosiaalisten taitojen hallinta ovat työhyvinvoinnin edellytyksiä. Työn osaamisen lisäksi työelämän perustaitoihin kuuluvat sosiaaliset taidot, jotka eivät tarkoita samaa kuin sosiaalisuus tai ulospäinsuuntautuneisuus.

Motivaatiolla on oma tärkeä osansa työhyvinvoinnin synnyssä ja säilymisessä. Työmotivaatio on työntekijän toiminnan käyttövoima, joka vaikuttaa ponnistelujen suuntaan, intensiteettiin ja kestoon, työn laatuun ja tuottavuuteen sekä työntekijän innostukseen ja työhyvinvointiin.

Oma asenne työhön ja työyhteisön näkeminen myönteisessä valossa lisää hyvää oloa. Vaikka työstä tai työtoverista ei tarvitse pitää, täytyy työ tehdä ja jokaisen kanssa pitää tulla toimeen.

Työyhteisö

Jokainen työyhteisön jäsen on vastuussa hyvästä työilmapiiristä – tuoko mukanaan auringonpaisteen vai myrskysään.

Työyhteisötaitoihin kuuluu tapa ajatella asioita oman edun sijaan kokonaisuuden kannalta. Työyhteisössä jokaisen pitää kuunnella, kun hänelle puhutaan, vastata kun kysytään, kertoa jos tietää ja auttaa jos pystyy. Yksin työskentely ja etätyö voivat parhaimmillaan lisätä hyvinvointia mutta se voi myös vähentää työyhteisöön kuulumisen tunnetta, sosiaalista tukea ja työhön sitoutumistakin.

Organisaatio

Organisaation vaikutus työhyvinvoinnille riippuu muun muassa organisaation henkilöstö- ja muista käytännöistä, organisaation rakenteesta, toimintatavoista sekä osaamisen kehittämisestä. Kilpailun kiristyminen ja tulosvaatimukset saattavat heikentää hyvinvointia.

Johtaminen

Johtaminen vaikuttaa muun muassa työn hallintaan, työilmapiiriin sekä tasapuolisen kohtelun ja oikeudenmukaisuuden kokemukseen. Johtaminen on palvelutehtävä, jolla mahdollistetaan kaikkien työn sujuminen.

Arvostuksen saaminen esihenkilöltä on hyvin merkityksellistä työhyvinvoinnin kannalta. Esihenkilön tulee tukea jokaisen työkykyä työuran alusta lähtien. Laadukas viestintä muutostilanteessa on ensiarvoisen tärkeää.

Työ

Työ ja sen organisointi vaikuttavat keskeisesti työhyvinvointiin. Kaikissa töissä on sekä voimavara- että kuormitustekijöitä. Työ on monelle itsetunnon jatke, jonka kautta voi kokea olevansa arvostettu ja hyväksytty.

Yhteiskunnalliset tekijät

Yhteiskunnassamme kaikkien ihmisten hyvinvointia pyritään tukemaan ja edistämään. Se on arvo sinänsä. Siten myös hyvinvoinnin edistäminen työelämässä on arvokasta. Yhteiskunnallisesti määritellään monia työelämän yleisiä ehtoja sairauspäivien palkallisuudesta eläkkeelle siirtymisen ehtoihin.

Työhyvinvoinnilla on suuri merkitys tuottavuuteen. Ongelmat työhyvinvoinnissa aiheuttavat kustannuksia työntekijälle, työnantajalle ja koko yhteiskunnalle. Hyvinvoivat ja motivoituneet työntekijät ovat työssään tehokkaampia ja työn jälki laadukkaampaa.

Lopuksi

Vaikka katselemme maailmaa omanlaisten silmälasiemme läpi, ei saman työpaikan eri työntekijöiden työhyvinvoinnin kokemisen eroissa kuitenkaan ole kyse pelkästä tunteesta tai näkökulmasta. Tyytyväisyys tai tyytymättömyys esimerkiksi esihenkilötyöhön voi johtua siitä, että esihenkilö kohtelee eri työntekijöitä eri tavalla. Samoin vaikkapa työmäärä voi jakautua epätasaisesti. Oikeudenmukaisuus ja tasa-arvoisuus ovat tärkeitä tekijöitä työhyvinvoinnissa. Työhyvinvointiin vaikuttamalla vaikutamme myös työurien pituuteen ja kestävyysvajeeseen.