Tammiseminaari 2024: Työterveyshuollon tulevaisuutta Tampereella
Suomen Työterveyslääkäriyhdistyksen perinteinen Tammiseminaari järjestettiin yhteistyössä Orionin kanssa Tampereella viime vuoden tapaan helmikuun alussa. Scandic Tampere City tarjosi seminaarille arvoisensa puitteet. Kuulimme mielenkiintoisia puheenvuoroja työterveyshuollon palvelujärjestelmästä ja ajatuksia työterveyshuollon tulevaisuudesta.
Seminaarin avasi STLY:n puheenjohtaja Marika Löija, joka muistutti kuulijoita sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2014 laatimasta arviosta menetetyn työpanoksen kustannuksista, joita tulee 2 miljardia euroa joka kuukausi. Löijan avauksen jälkeen sosiaali- ja terveysministeriön Kimmo Tarvainen pohti, mitä tarkoitetaan työterveyshuollolla palvelujärjestelmässä. Työ- ja toimintakyvyn huomioiminen hyvinvointialueen palvelustrategiassa tukee työikäisten palveluiden yhteensovittamista. Toisaalta hyvinvointialueella on velvollisuus huolehtia työterveyshuollon järjestämisen toteutumisesta sen alueella. Hallitusohjelmaan kirjattuja hyvän työelämän tavoitteisiin kohdistuvia toimenpiteitä ovat muun muassa TYÖOTE-malli, työpaikkojen ikäjohtaminen, mielenterveyttä tukevien käytäntöjen käyttöönottojen edistäminen, psykososiaalisen kuormituksen hallinta, mielen hyvinvoinnin ja varhaisen tuen palveluiden saamisen edistäminen.
Sairaanhoitoa vai ei
Seuraavaksi HALI ry:n terveyspalveluiden johtaja Hanna-Maija Kause puhui työterveyshuollon roolista ja tulevaisuudesta palvelujärjestelmässä. Yhä pienempi joukko rahoittaa hyvinvointipalvelut. Vuosina 2010–2020 työikäisten määrä vähentyi Suomessa 136 000 henkilöllä.
Työnantajat rahoittavat noin 80 prosenttia ja työntekijät noin 20 prosenttia työterveyshuollosta. Työnantajien suora maksuosuus työterveyshuollosta on vuosittain yli 500 miljoonaa euroa. Mikäli työterveyshuollosta otettaisiin pois vapaaehtoinen sairaanhoito, työnantajat todennäköisesti edelleen haluaisivat ostaa suunnilleen samalla summalla työterveyshuollon palveluita sieltä, mistä niitä on joustavimmin saatavilla. Tällöin kuitenkin jouduttaisiin luopumaan työterveyshuollon sairaanhoitoa säätelevästä lainsäädännöstä, joka takaa samassa työpaikassa työskenteleville työntekijöille saman tasoisen työterveyshuollon. Rahoitus vaihtuisi vakuutuskanavaan, työntekijät eivät saisi saman tasoisia työterveyshuollon palveluita, työterveyshuollon ammattilaiset olisivat edelleen yksityisen palveluntuottajan leivissä, julkisen terveydenhuollon jonot pitenisivät. Keskustelua muun muassa sote-henkilöstön sijoittumisesta, työperäisestä maahanmuutosta, koulutusmääristä ja valvonnasta tarvitaan.
Johtava tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta puhui työterveyshuollosta osana suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää. Tynkkynen kertoi, että työkyvyttömyysindeksiä verrattaessa sairastuvuuden kokonaisindeksiin luvut näyttävät huonoilta. Työkyvyttömyysindeksissä ovat mukana työkyvyttömyyseläkkeen saajat, sairauspäivärahan saajat (vähintään 90 päivää vuodessa) ja myöntävän Kelan ammatillisen kuntoutuspäätöksen saaneet. Suomessa terveydenhuollon rahoitus on hiukan EU-keskiarvon alapuolella, ja meillä terveydenhuoltojärjestelmä on myös hyvin hoitajapainotteinen. Sosioekonomiset erot terveydessä ja terveyspalveluiden käytössä ovat Suomessa merkittäviä. Suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää ei ole ohjattu kokonaisuutena: Perusterveydenhuoltoa ei ole kehitetty väestön tarpeita vastaavasti. Terveyspolitiikan keskeisiä tavoitteita ovat terveyserojen kaventaminen ja palveluiden oikeudenmukainen jakautuminen.
24 miljardia euroa
Työterveyslaitoksen johtaja Eva Helaskoski pohti tulevaisuuden työterveyshuoltoa. Työterveyshuollon menot vuonna 2021 olivat 899 miljoonaa euroa, mikä on noin neljä prosenttia terveydenhuollon kokonaismenoista. Työikäisten sairastaminen aiheuttaa huomattavat taloudelliset menetykset. Helaskoski mainitsi myös jo seminaarin avauspuheenvuorossa esille tuodun luvun 24 miljardia euroa, mikä on menetetyn työpanoksen kokonaiskustannus vuositasolla Suomessa. Sairaanhoidon kustannukset kattavat tästä noin kolmasosan. Suurin kustannus tulee siitä, että työikäiset eivät ole töissä. Huolestuttavaa on, että nuorten käsitys omasta työkyvystä ja terveydestä on heikentynyt vuosien myötä.
Tulevaisuuden työterveyshuolto rakennetaan edistämällä yhteistoimintaa, kehittämällä ennaltaehkäisevää ja työkykyä edistävää työterveyshuoltoa, huolehtimalla työterveyshuollon erityisosaamisesta, tutkimalla työterveyshuollon toimintaa ja vaikuttavuutta ja kehittämällä työterveyshuollon sairaanhoitoa.
Työterveyshuollon erikoislääkäri, työlääketieteen dosentti Markku Seurin puhui työterveyshuollon uudistamisesta otsikolla "Kyllä, tarvitsemme uudistamista, mutta romuttaminen ei tule kyseeseen". Suomalainen yhteiskunta rahoittaa työterveyshuoltoa, koska työntekijöiden työkykyä tulee ylläpitää ja työuria pidentää. Valtaosa työkyvyttömyyttä aiheuttavista sairauksista ei synny äkillisesti, vaan niiden taustalla on vuosikymmeniä jatkuneet elintapatekijäongelmat. Jotta työkyvyttömyyttä voidaan torjua, on puututtava juurisyihin. Työterveyshuollossa on uudistamisen tarpeita toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten vuoksi, mutta muutokset ovat mahdollisia vain kaikkien osallisten yhteistyöllä.