Opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta varmistava SORA-lainsäädäntö parantaa työelämän turvallisuutta

Alalle soveltuvuuden arviointi hakuvaiheessa

Lähtökohtaisesti opiskelijaksi hakevan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä tekijä ei voi olla este opiskelijaksi ottamiselle, vaan mahdolliset haasteet pyritään ratkaisemaan erilaisin tukitoimin. Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa sellaista hakijaa, joka ei terveydentilaltaan ja toimintakyvyltään ole kykenevä koulutukseen liittyviin käytännön tehtäviin oppilaitoksessa tai työpaikoilla. Tämän arviointiin SORA-aloille on määritelty alakohtaiset terveydentila- ja toimintakykyvaatimukset.

Hakuvaiheessa opiskelija itse arvioi, täyttääkö hän nämä vaatimukset. Tämän perusteella oppilaitos voi tarvittaessa pyytää lääkärin tai myös muun terveydenhuollon ammattihenkilön lausuntoa siitä, ovatko opiskelijan terveydentila ja toimintakyky sellaisia, että hän on alalle sopiva. Jos opiskelija hakuvaiheessa salaa terveydentilaansa liittyvän tekijän, joka voisi olla este opiskelijaksi ottamiselle, ja tämä tulee ilmi myöhemmin, voi se olla peruste arvioida opiskeluoikeuden peruuttamista. Esimerkiksi päihdehäiriön salaaminen lääkäriopintoihin hakeuduttaessa voisi olla tällainen tilanne.

Opiskeluoikeuden peruuttaminen

Opiskeluoikeuden peruuttaminen on aina viimesijainen toimi, ja siitä päättää oppilaitos. Peruuttaminen on mahdollista muun muassa tilanteessa, jossa opiskelija ei enää täytä alakohtaisia terveydentilavaatimuksia eikä opiskelun esteitä voida tukitoimilla poistaa. Tällainen tilanne voi syntyä, kun esimerkiksi vammaisalan ammattitutkintoa suorittava opiskelija sairastuu opintojen aikana vakavasti toimintakykyä heikentävään psyykkiseen sairauteen, joka rajoittaa toimintakykyä käytännön työtehtävissä. Lääkärin lausunnolla on yleensä iso painoarvo näissä ratkaisuissa. Ennen opiskeluoikeuden peruuttamista on selvitettävä mahdollisuus ohjata opiskelija toiselle koulutusalalle.

Käytännössä yllä kuvatut tilanteet ovat suhteellisen harvinaisia. Suurempi osa opiskeluoikeuden peruuttamiseen liittyvästä harkinnasta syntyy tilanteissa, joissa opiskelija on vaarantanut toistuvasti tai vakavasti koulutuksessa toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden, mikä on niin ikään peruste peruuttaa opiskeluoikeus.

Opiskeluterveydenhuollon rooli

SORA-säädösten soveltamisessa opiskeluterveydenhuollon ensisijainen tehtävä on tukea opiskelijaa. Tiivis yhteistyö opiskelijan ja oppilaitoksen henkilökunnan kanssa on tärkeää yksittäisen opiskelijan tukitoimia suunniteltaessa. Oppilaitoksen ja opiskeluterveydenhuollon yhteistyönä laadittavat oppilaitoksen päihdesuunnitelma ja muut toimintaohjeet SORA-lainsäädännön toimeenpanotilanteisiin varmistavat lainmukaiset, opiskelijoille yhdenvertaiset toimintatavat. Toimintaohjeiden suunnittelussa painopisteinä ovat ennaltaehkäisevät toimet.

Opiskeluterveydenhuollon on kuitenkin huomioitava SORA-säädösten tavoitteet ja pyrittävä omalla toiminnallaan varmistamaan oppilaitoksen ja työpaikkojen turvallisuutta. Opiskeluterveydenhuollon ammattilaisilla onkin salassapitosäännösten estämättä oikeus antaa välttämättömät tiedot opiskelijan terveydentilasta koulutuslaeissa määritellyille henkilöille, kuten poliisille ja oppilaitoksen turvallisuudesta vastaaville henkilöille opiskelun turvallisuuden varmistamiseksi.

Opiskelijalla ei ole hakuvaiheessa oikeutta käyttää opiskeluterveydenhuollon palveluja, joten hakuvaiheen terveydentila-arvio toteutuu yleensä yksityisellä sektorilla tai erikoissairaanhoidossa, jos opiskelijalla on siellä hoitosuhde. Opiskeluoikeuden peruuttamiseen liittyvä lääkärin lausunto laaditaan joko opiskeluterveydenhuollossa tai opiskeluterveydenhuollon kanssa yhteistyössä erikoissairaanhoidossa.

Mikäli opiskelijan opiskeluoikeus peruutetaan terveydellisten syiden takia, on terveydenhuollossa huolehdittava tarvittavan hoidon toteutuminen. Oikeus käyttää opiskeluterveydenhuollon palveluja päättyy, kun opiskeluoikeus päättyy, joten hoidon pitää toteutua muualla julkisessa terveydenhuollossa. Opiskeluoikeuden peruuttaminen on nuorelle merkittävä elämään vaikuttava tekijä jo yleensä valmiiksi kuormittavassa tilanteessa, joten opiskeluterveydenhuollolla on tärkeä tehtävä varmistaa, että opiskelija saa riittävän tuen.

Lopuksi

SORA-lainsäädäntö on ollut voimassa nyt 10 vuotta, mutta tietoisuus siitä on lääkärien keskuudessa edelleen vähäistä. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi vuonna 2015 oppaan SORA-lainsäädännön toimeenpanosta terveydenhuollossa, ja asiaa on käsitelty opiskeluterveydenhuollon oppaassa ja oppikirjassa. Muuten säädöksiä ei ole juuri esitelty lääkäreille suunnatussa kirjallisuudessa tai koulutuksissa. Opiskelijan oikeusturvan kannalta on tärkeää, että tietoisuus lisääntyy.

Opiskeluterveydenhuollon ja työterveyshuollon yhteistyö on käytännössä olematonta. SORA-säädösten yhtenä keskeisenä tavoitteena on parantaa työelämän turvallisuutta varmistamalla, että tulevat ammattilaiset ovat terveydentilansa ja toimintakykynsä puolesta alalle soveltuvia. Uusia tapoja tehdä yhteistyötä ja siirtää tietoa opiskelun aikaisista haasteista ja tukitoimista opiskeluterveydenhuollosta työterveyshuoltoon tulisi kehittää. Parhaimmillaan tämä tukee ja edistää nuorten työntekijöiden työuran aloittamista. Samaan aikaan pitää varmistaa, että tiedonsiirrossa huomioidaan opiskelijan oikeusturva ja että nuoruusiän kehitykselliset haasteet eivät leimaa tulevaisuuden työuraa.