Työterveyslääkäri

Voitaisiinko työuraeläkkeestä luopua? Käytännön kokemuksia julkiselta sektorilta

Työterveyslääkäri
2024;42(3):54-57
Janne Salonen ja Katja Salmela

Työuraeläkkeitä on haettu selvästi ennakoitua vähemmän, ja lisäksi haetuista eläkkeistä hylätään reilusti yli puolet, mikä johtuu terveydentilaan, ikään ja työuran pituuteen liittyvistä kriteereistä. Tässä kirjoituksessa kuvataan julkisella sektorilla työuraeläkettä hakeneiden eläkepolut ja pohditaan työuraeläkkeen tarpeellisuutta.

Monissa maissa on varhaiseläkevaihtoehtona työuraeläke. Suomessa se tuli osaksi työeläkejärjestelmää vuonna 2017 pehmentämään vanhuuseläkeiän alarajan nousun vaikutuksia. Haettujen ja myönnettyjen työuraeläkkeiden määrä on jäänyt vähäiseksi, vaikka tarvetta arvioitiin aluksi optimistisesti.

Työuraeläkkeen ehdot ovat tiukat. Myöntäminen edellyttää pitkää (vähintään 38 v) ja kuluttavaa työuraa, vähintään 63 vuoden ikää sekä arvioita terveydentilasta sekä työstä. Jo lakia säädettäessä oli selvää, että hakijan terveydentilan ja työuran selvittelystä tulee monimutkaista.

Työuraeläkkeestä neuvoteltaessa aliarvioitiin huoli, että kyseessä on odotettavissa olevaan hakijamäärään suhteutettuna eläkelaitoksille kallis eläke tietojärjestelmien ja hakemusten käsittelyn kustannusten vuoksi. Tämä huoli on toteutunut Kevassa ja uskoaksemme muissakin työeläkelaitoksissa. Onkin ehdotettu, että työuraeläkkeestä luovuttaisiin ja/tai hakijat käsiteltäisiin muiden eläkkeiden piirissä.

Tässä tutkimuksessa analysoimme julkisen sektorin työuraeläkettä hakeneiden eläkeratkaisut ja arvioimme muutamia tapauksia vakuutuslääkärin näkökulmasta. Pohdimme, voitaisiinko henkilöt rinnastaa työkyvyttömyyseläkkeiden hakijoihin. Tutkimus palvelee työeläkejärjestelmän uudistamista ja ratkaisulinjan kehittämistä empiriaan perustuen.

Aineisto ja menetelmät

Tutkimusaineisto on kokonaisaineisto, joka perustuu Kevan rekistereihin. Sieltä on poimittu julkisella sektorilla työuraeläkettä hakeneet henkilöt (N = 254) ja heidän eläkkeensä sekä lääkärinlausunnot vuosina 2017–2023. Aineistoon on liitetty tulorekisterin tieto henkilön pääasiallisesta ammatista.

Hakijoiden eläkepolkuja ennen ja jälkeen työuraeläkehakemuksen havainnollistetaan R-ohjelmalla toteutetun sekvenssianalyysin avulla, lääkärinlausuntojen diagnoosien yleisyyttä sanapilvellä ja yksittäisten henkilöiden tilannetta tapauskuvauksen keinoin hyödyntäen B-lausuntoja ja vakuutuslääkärin perusteluja. Kuvaamme myös hakemusten käsittelyajat.

Työuraeläkkeen hakijat ja saajat

Hakijoista 59 prosenttia oli naisia. Ammatin valossa hakijat edustavat julkisen sektorin ammattirakennetta, erillisiä nimikkeitä esiintyy 60 (Ammattiluokitus 2010).

Työuraeläke on myönnetty vuoden 2023 loppuun mennessä 171 henkilölle. Myönnetyissä eläkkeissä korostuvat julkisen sektorin fyysisesti ja psyykkisesti vaativat ammatit.

Kuviosta 1 «»1 nähdään hakemusten määrän kasvu. Vuonna 2023 haetuista työuraeläkkeistä yli puolet sai hylkäävän päätöksen. Vertailukohdaksi työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäysprosentti oli 30. Työuraeläkepäätösten keskimääräinen käsittelyaika on 64 päivää.

Eläkepolut

Kuviosta 2 «»2 nähdään hakijoiden eläkehakemuspolut. Noin 40 prosenttia haki samaan aikaan tai ennen työuraeläkettä muuta eläkettä tai etuutta. Tyypillisesti edeltävä eläke oli osittainen varhennettu vanhuuseläke. Työuraeläkkeen ennakkopäätös ei välttämättä johda heti eläkkeen aloittamiseen. Käytännössä vanhuuseläke seuraa eläkepolulla varsin pian.

Hakijoiden sairaudet liittyvät yleisimmin ICD-10-luokituksen pääryhmiin M1, M5 ja M7, mutta lääkärinlausunnoissa esiintyy myös muita sairauksia (kuvio 3 «»3). Ensisijaisena syynä esiintyvät yleisimmin nivelrikkosairaudet (M15–M19). Myös myönnetyissä eläkkeissä painottuvat pääryhmä M:n sairaudet.

Tapauskuvauksia eläkepoluista

Tapaukset kuvataan hakemusprosessin ja terveydentilan näkökulmista. Jokaisessa tapauksessa korostuu jokin erityistilanne, ratkaisu tai ammatti (vrt. kuvio 2 «»2).

Tapausten perusteella hylkäykset johtuvat siitä, etteivät työn rasittavuuteen ja kuluttavuuteen liittyvät laissa tarkasti määritellyt kriteerit täyty. Esimerkiksi palomiehen tai mielenterveydenhoitajan työ ei ole automaattisesti kuormitusta aiheuttavaa, vaan työnkuvan luonne tarkistetaan huolellisesti jokaisen hakijan kohdalla erikseen. Tapauksista ilmenee myös, että ratkaisulinjaa haastavat rajatapauksina myönnetyt osatyökyvyttömyyseläkkeet.

Pohdinta

Julkisella sektorilla työuraeläkettä hakeneet edustavat laajaa kirjoa eri ammatteja. Mikään ammattiryhmä ei korostu. Työuraeläkkeestä haetaan useimmiten ennakkopäätös, joka mahdollistaa eläkkeen aloittamisen myöhemmin. Kaikkiaan haetuista eläkkeistä (ml. ennakkopäätökset) on hylätty yli puolet. Hylkäykset johtuvat yleisimmin siitä, ettei työ ei täytä rasittuneisuuden ja kuluneisuuden kriteerejä tai ura on jäänyt kriteeriä lyhyemmäksi.

Julkisella sektorilla hakijoiden lukumäärä on kasvanut, mutta kaikkiaan se on jäänyt hyvin pieneksi. Sama koskee myös yksityistä sektoria. Julkisella sektorilla ryhmät, joiden ennakoitiin hakeutuvan työuraeläkkeelle, kuten poliisit, eivät ole käytännössä lainkaan hakeneet – puhumattakaan, että lainvalmistelussa ennakoitu jopa 2 000 henkilön (julkinen sektori 500) vuosittainen hakijamäärä olisi toteutunut. Nykyään työuraeläkettä koskevat ennusteet ovat realistisempia.

Tapauksissa havainnollistuu se, että työuraeläkkeen ohella tulee käytännössä arvioitavaksi edellytykset osatyökyvyttömyyseläkkeeseen. Työuraeläkkeen edellytysten arviointi vaikuttaa turhalta, jos kriteerit työkyvyttömyyseläkkeeseen täyttyvät. Käytännössä 60-vuotiaan kriteeri ammatillisesta työkyvyttömyydestä huomioidaan kaikissa eläkelaitoksissa.

Vähintäänkin työuraeläkkeen myöntämisen kriteereitä tulisi selventää ja yksinkertaistaa. Tietoisuutta rasittaviksi ja kuluttaviksi tulkittavista työnkuvista tulisi lisätä sekä hakijoiden että hoitavien lääkäreiden keskuudessa. Tämä varmistaisi hakijoiden tasa-arvoisen kohtelun.

Työuraeläkkeen laskenta on edellyttänyt työeläkelaitoksilta mittavia ja kalliita ICT-sovelluksia ja jatkuvaa manuaalista ratkaisutyötä. Oma lukunsa on työterveyshuollon työkuorma hakijan terveydentilaa arvioitaessa. Näihin liittyviä kustannuksia ja työmääriä ei pitäisi väheksyä vain siitä syystä, että eläke haluttiin varhaiseläkevaihtoehdoksi vuoden 2017 eläkeuudistuksesta sovittaessa. Tutkijoiden arvioissa työuraeläkkeen kustannuksista varoitettiin.

Koska työuraeläke on osoittautunut vain harvoille todelliseksi eläkevaihtoehdoksi, sen aitoa tarkoituksenmukaisuutta on syytä eri näkökulmat huomioiden arvioida kriittisesti. Työeläkkeen alaikäraja on nousussa, ja se lisää haasteita työkyvyn kanssa kamppaileville, mutta näihin haasteisiin voidaan vastata muiden työkyvyttömyyseläkkeiden keinoin. Työeläkejärjestelmän tavoitteet tai periaatteet eivät horjuisi, vaikka työuraeläkkeestä luovuttaisiin.

Haluamme kiittää Työterveyslääkäri-lehden toimitusta asiantuntevista huomautuksista.

Janne Salonen
KTT, dosentti, tilastoanalyytikko
Keva
janne.salonen@keva.fi
Katja Salmela
TTH el, asiantuntijalääkäri
Keva
katja.salmela@keva.fi

Kirjallisuutta

  1. Vidlund, M.; Lindström, P. 2023. Työuraeläke rantautui Suomeen, Ruotsiin ja Tanskaan, T & Y 2/2023.
  2. Väänänen, N. 2015. Onko työuraeläkkeitä muualla? Eläketurvakeskuksen katsauksia 02/2015.
  3. Uusitalo, H. 2020. Tutkimus ja päätöksenteko hyvinvointivaltiossa. Havaintoja viideltä vuosikymmeneltä. Into Kustannus Oy, Riika.
  4. Kannisto, J. 2023. Osittainen varhennettu vanhuuseläke ja työuraeläke: Uudet eläkelajit 2022. Eläketurvakeskuksen tilastoja: 03/2023. «https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023042739105»1
  5. Kautto, M; Risku, I. (toim.) Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista. Eläketurvakeskuksen raportteja 02/2015. «https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-691-216-8»2
  6. Mäkelä, K ja Markus, M. Työuraeläke. Työterveyslääkäri, 2023;41(3):24–27.
  7. Eläkesäätiöyhdistyksen seminaarissa maalattiin isoa kuvaa 29.6.2023.
  8. Tikanmäki, H; Reipas, K; Lappo, S. ym. 2022. Lakisääteiset eläkkeet – pitkän aikavälin laskelmat 2022.Eläketurvakeskuksen raportteja 05/2022. «https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-691-351-6»3
  9. von Bonsdorff, M. E, Wallin, M, ja von Bonsdorff, M. B. 2016. Eläkeuudistuksen sisältö tunnetaan huonosti: havaintoja terveydenhuollon tutkimuksesta. Työelämän tutkimus, 14(2), 210–217. «https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/87013/45912»4
  10. Lassila, J., Määttänen, N. ja Valkonen, T. 2015. Työeläkeuudistus 2017: vaikutukset työuriin, tulonjakoon ja julkisen talouden kestävyyteen. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 1/2015.