Sisäilma, sisäympäristö ja terveys

Juha Pekkasen ja Markku Seurin kirja on kullanarvoinen jokaiselle työterveyslääkärille, joka joutuu selvittelemään sisäilmasto-ongelmia tai hoitamaan toiminnallisista oireista kärsiviä sisäilmapotilaita. Kirja auttaa lääkäriäkin ymmärtämään paremmin potilaiden huolta ja sisäilmakeskustelun pulmia.

Luin kirjan innolla ja olin etäyhteyden välityksellä kuuntelemassa sen julkaisutilaisuutta 29.5.2024. Tilaisuudessa kirjoittajat toivat esille, että suomalaisen sisäilman laatu on tänä päivänä parempaa kuin muualla Euroopassa. Suomessa keskustelu sisäilman terveysvaikutuksista on ristiriitaista ja huoli niistä on korostunutta. Kirjassa tuodaan esille, että 1990-luvun laman jälkeen rakennusten kunnosta huolehtiminen oli puutteellista ja sisäilmaongelmat ilmeisiä.

Uusi STM:n hoitosuositus 2024 antaa hyvää tietoa sisäilmaan liittyvästä oireilusta ja sairastuneiden hoitamisesta. Sisäilmaan liittyvien terveyshaittojen selvittämistä ja hoitoa on käsitelty myös Majvik 1- ja Majvik 2 -suosituksissa, jotka keskittyivät ensisijaisesti rakennusten kosteus- ja mikrobivaurioihin liittyvien oireiden selvittelyyn. Tässä Työterveyslääkäri-lehden numerossa esitellään uusi sisäilmaan liittyvän oireilun ja sairastumisen päivitetty hoitosuositus (Majvik 3). Kosteus- ja homevaurioiden oireista kärsivien potilaiden Käypä hoito -suositus on julkaistu 2017. Työterveyslaitos on tehnyt ohjeet terveydellisen merkityksen arviointiin (2022) sekä työkyvyn tukeen (2024) sisäilmatilanteissa. Näiden kattavien suositusten rinnalla Pekkasen ja Seurin kirja onnistuu kuitenkin laajuutensa ansiosta tarjoamaan lukijalle vielä kokonaisvaltaisempaa ymmärrystä.

Erityisen ansiokkaasti kirjassa käsitellään sisäilmakysymyksen historiaa Suomessa. Kirjassa on mielenkiintoisia teorioita siitä, miksi juuri Suomessa sisäilmaan suhtaudutaan tunteella ja poikkeuksellisella tavalla. Joissain muissa maissa esiintyy vastaavaa asennoitumista liittyen esimerkiksi sähköyliherkkyyteen tai monikemikaaliyliherkkyyteen.

Uskon, että tämä kirja auttaa lääkäreitä ja muita asiantuntijoita keskustelemaan sisäilmasta sekä keskenään että potilaiden kanssa. Sisäilma-asiat voivat herättää tunteita, ja lääkäri voi olla omasta roolistaan keskustelussa ymmällään. Kirja antaa lääkärille näkökulmaa siihen, miten ja missä roolissa lääkärin kannattaa osallistua sisäilmakeskusteluun eri tilanteissa. Teoksessa käsitellään sekä lääkärille että maallikolle ymmärrettävästi asiaan liittyviä vaikeita ja keskenään sekoittuvia termejä kuten sisäilma, sisäilmasto ja sisäympäristö. Kirjan lukemisen jälkeen koen ymmärtäväni paremmin sekä sisäympäristöongelmatiikkaa että sisäilmaoireista kärsiviä potilaita.

Kirjassa on kattavasti tutkittua tietoa sisäilman terveysvaikutuksista ja riskien arvioinnista. Koska toimin itsekin oman asiakasyritykseni sisäilmastotyöryhmässä työterveyden edustajana, kirja on erinomainen tietolähde käytännön työhöni. Työterveyslääkärille kirja on "must have" -käsikirja.

Kirjoittajista Juha Pekkanen on kansanterveystieteen professori Helsingin yliopistossa ja tutkimusprofessori Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa. Hänen kokemuksensa sisäilmasta painottuu tutkimukseen ja asiantuntijatyöhön. Markku Seuri puolestaan on työterveyshuollon erikoislääkäri ja työlääketieteen dosentti, joka aiemman tutkimustyön jälkeen on ollut useiden organisaatioiden ja yritysten sisäilma-asiantuntija ja -kouluttaja. Asiantuntemus, joka kirjasta huokuu, on rautaista. Kirjoittajat eivät myöskään pelkää kirjoittaa asioista maallikolle ja poliitikoillekin helposti ja ymmärrettävästi.