Työterveyslääkäri

Työterveyslääkärit reissukuumeessa – kulttuuria ja verkostoitumista Lostly:n Krakovan matkalla

Työterveyslääkäri
2024;42(3):84-87
Katarzyna Rantaniemi ja Samu Österman

Kun Lounais-Suomen Työpaikkalääkäriyhdistyksen (Lostly) hallituksen kokouksessa vuonna 2023 pohdittiin mahdollisia matkakohteita, Puolasta kotoisin oleva kollega kysyi: "Minne mennään, ja miksei Krakovaan?" Vuosi sitten tehty päätös osoittautui jättimenestykseksi! Halukkaita lähtijöitä oli paljon, ja 19.5.2024 aamulla Helsinki-Vantaan lentokentältä löytyi 24 tuttua ja vielä tuntematonta kasvoa. Porukka oli mahtavan monipuolinen: erikoistuvia ja erikoislääkäreitä, eläkkeellä olevia kollegoita sekä jopa muutama puolaa puhuva.

Vierailumme Krakovassa kesti yhteensä neljä päivää. Kesäinen Krakova hurmasi meidät ensisilmäyksellä. Vanhaa kaupunkia ympäröivältä vehreältä puistoalueelta kiipesimme Wawelin linnalle, josta avautuivat upeat näkymät Krakovaan, Puolan pisimpään jokeen Veikseliin ja jopa lohikäärmeluolaan. Wawelin jälkeen siirryimme vanhan kaupungin sydämeen eli toriaukiolle, joka on Euroopan suurin laatuaan. Torin markkinat olivat täynnä elämää ja perinteisiä puolalaisia herkkuja. Torin ympärillä oli muun muassa yksi Puolan upeimmista, Pyhän Marian kirkko, ja houkuttelevia terasseja, joilla istuimme ja katselimme ihmisvilinää.

Ensimmäinen virallinen osuus oli vierailu paikallisessa työlääketieteen poliklinikassa (Lesser Poland Occupational Medicine Center), jossa saimme lämpimän vastaanoton puolalaisilta kollegoiltamme johtaja Ewa Nogan johdolla. Kuulimme esityksen Puolan työterveyshuollosta ja työlääketieteen toiminnasta ja keskustelimme kollegojen kanssa Suomen ja Puolan työlääketieteen yhteneväisyyksistä ja eroavaisuuksista.

Erikoistuminen työlääketieteeseen kestää Puolassa viisi vuotta, josta kaksi vuotta työskennellään sisätautien alalla tai yleislääkärinä (perhelääkärinä). Puolassa ei ole työnantajien kustantamaa sairaanhoitoa sisältävää työterveyshuoltojärjestelmää kuten Suomessa. Suurin osa työhön liittyvistä terveystarkastuksista tehdään pienillä perhe- tai yleislääkäriklinikoilla, ja suurin osa ammattitautiepäilyistä tulee yleislääkäreiltä. Myös työnantajat voivat epäillä ja ohjata työntekijöitä ammattitautitutkimuksiin. Epäillyt ammattitautitapaukset lähetetään julkisrahoitteiseen alueelliseen työlääketieteen poliklinikkaan tutkittavaksi, jossa taudin patologiaa, altistumista ja työoloja arvioidaan. Ammattitaudin arviointiin osallistuu valtakunnallinen työlääketieteen laitos ja paikallinen terveystarkastaja. Erona suomalaiseen järjestelmään Puolassa ammattitaudin vahvistaminen ei vaadi todennäköisen syy-seuraussuhteen osoittamista työhön, vaan osoitus työperäisestä altistumisesta ja ammattitautiluettelon mukaisesta diagnoosista riittävät ammattitaudin toteamiseksi. Tämä eroavaisuus huomioiden jäi askarruttamaan tilasto, jossa näytettiin varsin vähäinen meluvammojen osuus (vain noin kaksi prosenttia vuonna 2022) kaikista todetuista ammattitaudeista, koska Puolassa on muun muassa paljon raskasta teollisuutta ja kaivostoiminnan laajuus.

Puolassakin työtapaturmasta tai ammattitaudista aiheutuva pysyvä haitta tai työkyvyttömyys korvataan työntekijälle, ja mahdollisessa kuolemantapauksessa korvaus maksetaan omaisille. Sairauspäivärahaa maksetaan ensimmäiset 182 päivää. Korvaukset työtapaturman tai ammattitaudin aiheuttamasta tilapäisestä työkyvyttömyydestä eivät eroa sairaudesta johtuvasta työkyvyttömyydestä maksettavasta korvauksesta kuten Suomessa. Ensimmäisen päivän tapahtumat kruunasi yhteinen puolalainen illallinen herkullisen ruuan ja seurustelun merkeissä.

Toisena päivänä suuntasimme paikalliseen suolakaivokseen. Kyseessä ei ollut paikallinen perusterveydenhuollon yksikkö vaan yksi Krakovan alueen suosituimmista nähtävyyksistä, Wieliczkan suolakaivos. Kaivos on yksi maailman vanhimmista. Se on tuottanut suolaa yhtäjaksoisesti 700 vuotta 1300-luvulta aina vuoteen 2007 asti. Oppaiden johdolla laskeuduimme satoja puisia portaita pitkin ja alhaalla odotti tunneleiden ja kammioiden verkosto. Kaivoksen ilmapiiri oli huikea – ei pelkästään sen visuaalisen kauneuden vuoksi vaan myös sen raikkaan ilman takia. Kiersimme useita kammioita ja kappeleita, jotka olivat täynnä upeita suolasta veistettyjä taideteoksia ja veistoksia. Jopa kattokruunut olivat suolasta tehtyjä. Erityisesti Pyhän Kingan kappeli teki meihin vaikutuksen majesteettisuudellaan. Kappeli sijaitsee 100 metriä maanpinnan alapuolella, ja sen korkeus on enimmillään 11 metriä. Suola oli satoja vuosia sitten lähes yhtä arvokasta kuin kulta, joten kaivoksen tuotoilla on voitu rahoittaa Krakovan lukuisten kirkkojen rakentaminen ja arvokkaan kivisen olemuksen luominen. Onneksi matkaa ylös maanpinnalle ei tarvinnut tehdä kävellen, sillä kyyti oli järjestetty nelikerroksisella kaivoshissillä, jossa tunnelma tiivistyi kirjaimellisesti.

Perjantain illalliselle päädyimme juutalaisiin kortteleihin. Kaupunginosalla on rankka ja surullinen historia, mutta se on nykyään viehättävä, boheemi ja trendikäs alue, joka on täynnä ravintoloita ja baareja.

Kolmantena päivänä osa seurueesta vieraili Schindlerin tehtaalla, jossa Schindler pelasti yli tuhannen ihmisen hengen. Muutama kollega kävi Banksyn näyttelyssä, ja muut viettivät rauhallista, aurinkoista päivää vanhassa kaupungissa.

Sunnuntaina aamupalan jälkeen oli aika lähteä paluumatkalle. Paluumatkalla totesimme, että Krakova tarjosi meille historiaa, kulttuuria ja jännittäviä nähtävyyksiä sekä mahdollisti verkostoitumisen puolalaisten kollegoiden kanssa. Oli mielenkiintoista ja antoisaa vaihtaa kokemuksia ja ajatuksia työterveyteen liittyen kahden maan välillä.

Lämpimät kiitokset Lostly:n hallituksen järjestelyistä vastaaville sekä kaikille osallistujille erittäin onnistuneesta matkasta ja monipuolisesta ohjelmasta.

Katarzyna Rantaniemi
LL, erikoistuva lääkäri
Mehiläinen työelämäpalvelut
katarzyna.rantaniemi@mehilainen.fi
Samu Österman
LL, erikoistuva lääkäri
Työterveyslaitos
samu.osterman@ttl.fi