Ei mikään eilisen teeren työpaikkalääkäri

Sairauspoissaolon lyhentäminen on työterveyslääkärin peruskauraa. Työhön kuntoutumista nopeutetaan tukitoimilla, joista neuvotellaan potilaan ja hänen työnantajansa kanssa. Kirurgin peruskauraa on vaikkapa potilaan kanssa leikkauspäätöksestä keskustelu. Onnistumisen näissä ratkaisevat vuorovaikutustaidot, kun ammatillinen osaaminen on jo hyppysissä.

Työterveyslääkäri liikkuu terveydenhuollon ja työelämän välimaastossa. Hän tuntee potilaan tekemän työn, sen vaatimukset ja edellytykset. Näin hän myös tietää, mitä on realistista edes ehdottaa työhön paluun tueksi. Vaaditaan hyviä neuvottelutaitoja ja kunnioittavaa lähestymistapaa, kun mennään työpaikalle keskustelemaan toisten töistä ja työjärjestelyistä. Toisaalta terveyden ja työkyvyn asiantuntijaa halutaan kuulla työntekijän toipumisvaiheessa, jotta työhön paluu sujuu terveellisesti ja turvallisesti.

Ilahduttavan usein työntekijät toivovat nopeaa työhön paluuta. Koko Suomessa on jo käytössä TYÖOTE-malli, jonka mukaisesti ortopedi kirjoittaa tekonivelleikkauksen jälkeen vain kuukauden sairauspoissaolon aiemman kolmen kuukauden sijaan ja tekee lähetteen työterveyshuoltoon, joka hoitaa jatkon. Malli toimii: lonkkaleikatuista yli 80 prosenttia palasi töihin alle kolmessa kuukaudessa. Tutkimuspotilaat arvostivat yksilöllistä työkyvyn arviointia ja työn muokkausta sekä tuttuja työterveyshuollon palveluita. Siis työpaikkalääkäritoimintaa.

Me työterveyshuollossa toimivat emme ole eilisen teeren tyttöjä emmekä poikia! Työterveyslääkäreillä on jalanjälkensä pitkällä terveydenhuollon historiassa. Tiesitkö, että työnantajan järjestämä terveyden- ja sairaanhoidon historia yltää 1300-luvulle ja että viime vuosisatojen aikana noin puolet kaikista lääkäreistä on toiminut myös työpaikkalääkäreinä? Työnantajan järjestämä terveyden- ja sairaanhoito on varhaisinta minkään tahon järjestämää terveydenhuoltoa Suomessa. Ensimmäinen työpaikkalääkäri palkattiin Viaporin linnoituksen rakennustyömaalle 1750-luvun lopussa. Työpaikkalääkäreiden ammattikunta alkoi muodostua 1800-luvulla sotilas-, rautatie-, tehtaan- ja laivalääkäreistä. Jarmo Heikkisen väitöskirja avaa työterveyshuollon historian Suomessa (sivu 68).

Peruskauraa työterveyslääkärille on myös työpaikkaselvitys, jota tämä lehti käsittelee. Työpaikkaselvitysraportit ovat tärkeä viestinnän kanava asiakasyrityksille. Työterveyshuollon tuottaman viestin työolojen terveydellisestä merkityksestä tulee olla selkeä, ymmärrettävä ja yhtenäinen riippumatta palveluntuottajasta. Terveydellisen merkityksen arvioinnin koulutuksille on kysyntää. Osaamista tullaan vahvistamaan myös päivittämällä Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -oppaan sisältöä.

Työterveyslääkäri-lehti on nelikymppinen, utelias ja antelias ammattilehti. Se toimii työterveyslääkäreiden tunnelmia ja kuulumisia jakavana ja maadoittavana viestintäkanavana. On aika vaihtaa päätoimittajan paikalle uusi kasvo: Mervi Viljamaa aloittaa päätoimittajana vuodenvaihteessa. Minä jätän lehden osaaviin käsiin ikionnellisena siitä, että olen saanut toimia työterveysalan tuntevassa toimituskunnassa, työterveyslääkäreiden äänenä ja kuuntelijana, viestinnän paraatipaikalla!

Tampereella marraskuussa 2024

Pysykäämme äänessä,

Kirjallisuutta

1. Kangas P. ja Soini S. TYÖOTE-toimintamallin hyödyistä tutkimusnäyttöä – sujuvasti työhön tekonivelleikkauksen jälkeen. Työterveyslääkäri 2024;42(3):16-21