Työterveyslääkäri

Työpaikkaselvitys – miten arvioit merkitystä terveydelle ja työkyvylle?

Työterveyslääkäri
2024;42(4):10-13
Tom Oikarinen, Elina Virtanen ja Sari Wuolijoki

Terveys- ja työkykymerkitysten arviointi työpaikkaselvityksessä on työterveyshuollon keskeisimpiä tehtäviä. Työpaikka hyötyy sitä enemmän työterveystoiminnasta, mitä tarkempi arviointi on. Työterveyslääkärin rooli arvioinnissa on keskeinen.

Kun työterveyshuollon sopimus on allekirjoitettu, aloitetaan työturvallisuus- ja työterveyshuoltolain velvoittama työterveysyhteistyö työpaikkaselvityksellä, johon toiminnan suunnittelu pohjautuu. Työpaikkaselvityksen avulla työterveyshuolto saa työpaikalta tietoa sen vaara-, kuormitus- ja voimavaratekijöistä, joiden merkitys terveydelle ja työkyvylle työterveyshuollon tulee arvioida. Työpaikkaselvitystä tehtäessä on hyödynnettävä työnantajan omaa riskien arviointia, joka on tärkeä perusta työpaikkaselvityksen suunnittelulle ja toteuttamiselle.

Moniammatillinen tiimi työpaikkaselvityksessä

Työterveyshuollon moniammatillisen tiimin muodostavat työterveyslääkäri, työterveyshoitaja, työfysioterapeutti ja työterveyspsykologi. Tiimin asiantuntijuutta tarvitaan työpaikkaselvitykseen vaihtelevasti työpaikan tarpeiden mukaan. Nämä tarpeet, esimerkiksi millaisia vaara- ja kuormitustekijöitä työpaikalla on tunnistettu, käyvät ilmi työpaikalta saatujen asiakirjojen, riskien arvioinnin sekä toimialatiedon avulla. Saadun tiedon perusteella suunnitellaan moniammatillisen tiimin työnjako: mihin työpaikkaselvityksessä tulisi kiinnittää erityisesti huomiota, ja keiden tiimiläisten asiantuntijuutta tarvitaan työpaikkakäynnillä.

Tiimiläisistä työterveyslääkärillä on laajin työlääketieteellinen koulutus. Tästä syystä hän toimii moniammatillisen tiimin työlääketieteellisenä asiantuntijana. Kun työssä on ilmennyt fysikaalisia, kemiallisia tai biologisia vaaratekijöitä, tarvitaan työterveyslääkärin työpanosta. Esimerkiksi ammattitautien tunnistamiseksi työterveyslääkärillä on oltava käytettävissään riittävä tieto työntekijän työolosuhteista sekä työn vaaratekijöistä. Työturvallisuuslaki (738/2002) velvoittaa myös selvittämään työn turvallisen tekemisen viime kädessä työntekijöiden pakollisten terveystarkastusten avulla. Työterveyslääkäri perustelee nämä tarkastukset työpaikkaselvityksen avulla.

Työpaikoilla, joilla todetaan vaaratekijöitä, täytyy kiinnittää tarkasti huomiota altistuviin henkilöihin, altistumista aiheuttaviin tekijöihin, altistumisen kestoon, tiheyteen sekä altistumiselta suojautumiseen. Työpaikkaselvitystä suunniteltaessa oma ja tiimin osaaminen kannattaakin varmistaa. Esimerkiksi kemiallisten tekijöiden havainnointia ja arviointia suunniteltaessa työterveyslääkärin tulee perehtyä yrityksen toimittamaan kemikaaliluetteloon ja käyttöturvallisuustiedotteisiin. Mitkä ovat yrityksessä eniten käytetyt kemikaalit? Onko yrityksen käytössä esimerkiksi herkistäviä, syöpävaarallisia tai lisääntymisterveydelle vaarallisia kemikaaleja? Onko kemiallisille tekijöille altistumista otettu huomioon työpaikan tekemässä riskienarvioinnissa?

Merkitys terveydelle ja työkyvylle

Hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaan terveydellisen merkityksen arviointi on tieteellisen tiedon käytäntöön soveltamista. "Terveydellinen"-sana viittaa terveyttä koskevaan ja "merkityksen" voidaan katsoa tarkoittavan vaikutuksia, arvoa ja tärkeyttä. Terveydellinen merkitys on esimerkiksi tieto työpaikalla käytetyn kemikaalin astmaa aiheuttavasta herkistävyydestä. Työkykymerkitystä voi olla esimerkiksi alemman toiminta-arvon, 80 dB(A), alittavalla jatkuvalla melulla, joka saattaa vaikeuttaa työntekijöiden keskittymistä työtehtäviinsä. Kun vaara- tai kuormitustekijään liittyvät altistumistiedot yhdistetään tiedettyyn terveys- tai työkykyhaittaan, voidaan arvioida kuinka suuri kyseisen tekijän merkitys terveydelle ja työkyvylle on. Arvioitaessa kuormitustekijöiden merkitystä terveydelle ja työkyvylle huomioidaan myös voimavaratekijät.

Työpaikkakäynnillä työterveyshuolto havainnoi systemaattisesti vaara- ja kuormitustekijät eri menetelmillä tarvittaessa erilaisia mittareita sekä kuva- ja videotallentamista hyödyntäen. Saatujen tietojen perusteella arvioidaan tarkastelun kohteena olleiden tekijöiden merkitys terveydelle ja työkyvylle. Arvioinnin tulos on tärkeää raportoida niin selkeästi, että työpaikalla ymmärretään, voiko työntekijä sairastua tai voiko hänen työkykynsä olla uhattuna työpaikalla havaitun vaara- tai kuormitustekijän takia.

Terveys- ja työkykymerkitysten luokittelu

Työterveyshuollon asiantuntijuuden avulla terveys- ja työkykymerkityksen arviointi voidaan yhdistää osaksi työpaikan riskienarviointia. Työterveyslaitoksen koulutuksissa on käytetty sanallista luokittelua, joka on johdettu BS 8800 -standardin mukaisesta työpaikan terveys- ja turvallisuusriskien luokittelusta: mitätön, vähäinen, kohtalainen, merkittävä ja sietämätön. Käytännön työssä korostuu terveys- ja työkykymerkitysten arviointi kolmiportaisella vähäinen–kohtalainen–merkittävä-asteikolla.

Kun arviointi on vähintään "kohtalainen", kirjataan työpaikkaselvitysraporttiin toimenpide-ehdotus terveyden, työkyvyn ja turvallisuuden edistämiseksi. Työterveyslääkärin työpanosta tarvitaan eritoten erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavien tekijöiden perusteella tehtävien terveystarkastusten tarpeen arviointiin. Vaaratekijöiden merkitys terveydelle sekä pakollisten terveystarkastusten tarve arvioidaan aina ensin ilman mahdollisia henkilönsuojaimia. Tämän jälkeen voidaan arvioida suojainten käytön terveyshaittoja vähentävä vaikutus. Esimerkiksi melun alemman toiminta-arvon ylittyminen työpaikalla tarkoittaa "kohtalaista" merkitystä terveydelle melulle altistuville työntekijöille, jolloin työnantajan on järjestettävä muun muassa pakolliset alkutarkastukset, mikäli melualtistusta ei onnistuta poistamaan tai vähentämään työsuojelutoimenpiteiden avulla.

Onnistuneen arvioinnin avaintekijät

Työpaikkaselvityksessä tehtävän terveys- ja työkykymerkitysten arvioinnin laadun parantamiseen on työterveyshuolloissa erinomaiset edellytykset. Arvioinnin onnistumiseen voivat vaikuttaa kuitenkin useat tekijät, jotka liittyvät niin työpaikan, työterveystiimin kuin työterveyshuollon palveluntuottajan toimintaan. Työpaikka voi esimerkiksi haluta säästää työpaikkaselvityksen kustannuksissa, mutta se aiheuttaakin lopulta lisäkustannuksia puutteellisen terveys- ja työkykymerkityksen arvioinnin takia. Työterveystiimin tulee varmistaa riittävä perehtyminen työpaikan vaara-, kuormitus- sekä voimavaratekijöihin, työpaikkakäynnin tarkka ja systemaattinen havainnointi sekä sujuva ja organisoitu tiimitoiminta, jotta pystytään tekemään laadukas arvio työn ja työolosuhteiden merkityksestä terveydelle ja työkyvylle. Mahdollistamalla työterveyshuollon ammattilaisten ja asiantuntijoiden säännöllisen täydennyskoulutuksen ja tiimityön kehittämisen, työterveyshuollon palveluntuottajat varmistavat oman osuutensa laadukkaan työterveystoiminnan kehittäjinä.

Tom Oikarinen
LL, työterveyshuollon erikoislääkäri
Työterveyslaitos
tom.oikarinen@ttl.fi
Elina Virtanen
TtM, Työterveyshoitaja, erityisasiantuntija
Työterveyslaitos
elina.virtanen@ttl.fi
Sari Wuolijoki
LL, työterveyshuollon erikoislääkäri
Työterveyslaitos
sari.wuolijoki@ttl.fi

Kirjallisuutta

  1. Karvala K., Leino T., Oksa P., ym. (toim.) 2019. Altistelähtöinen työterveysseuranta. Tallinna: Kustannus Oy Duodecim.
  2. Lappalainen K., Nissinen S., Seppänen S. ym. 2022. Digitaalisuutta hyödyntävä työpaikkaselvitys. Suositus toimintamallista ja tiedonhallinnasta. Helsinki: Työterveyslaitos.
  3. Nissinen S., Koroma J., Koskinen H. ym. 2019. Etänä toteutettava työpaikkaselvitys – Teknologian mahdollisuudet ja haasteet työterveyshuollon perustyöpaikkaselvityksessä. Helsinki: Työterveyslaitos.
  4. STM, Työ- ja tasa-arvo-osasto ja Työturvallisuuskeskus 2023. Riskien arviointi ja hallinta työpaikalla -työkirja.
  5. Työsuojeluhallinnon verkkopalvelu 2020. Riskien hallinta. Saatavissa: «https://tyosuojelu.fi/tyosuojelu-tyopaikalla/vaarojen-arviointi/riskien-hallinta»1.
  6. Työterveyshuoltolaki 1383/2001
  7. Työturvallisuuslaki 732/2002
  8. Uitti, J. (toim.) 2014. Hyvä työterveyshuoltokäytäntö. Helsinki: Työterveyslaitos
  9. Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta 708/2013
  10. Valtioneuvoston asetus ammattitautiluettelosta 769/2015