Lisääntymisterveyden lainsäädäntö muuttui – mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

Uusi asetus korostaa ennakointia raskaussuojelussa

Lisääntymiselle vaaralliset altisteet huomioidaan samaan tapaan kuin syöpävaaralliset altisteet. Raskaudensuojeluasetuksen (VNa 143/2024) mukaisesti tunnistetaan ja arvioidaan työstä raskaudelle ja imetykselle aiheutuvat riskit jo ennalta, sekä tiedotetaan työntekijöitä arvioinnin tuloksista. Riskien arvioinnissa ja työpaikkaselvityksessä tunnistetaan työtehtävät ja altisteet, joilla voi olla vaikutuksia perimälle, sikiölle tai raskaudelle, sekä tehdään ehdotuksia vaaran poistamiseksi tai siltä suojautumiseksi. Raskaussuojelun periaatteet on tiivistetty taulukossa 1 «»1.

Työnantajan tulee jatkossa pitää luetteloa työntekijöistä, jotka altistuvat työssään lisääntymiselle vaarallisille aineille. Luettelo kootaan kalenterivuosittain, ja se säilytetään työpaikalla viiden vuoden ajan. Eräiden lisääntymiselle vaarallisten aineiden aiemmin voimassa olleet HTP-arvot on muutettu sitoviksi raja-arvoiksi. Uudessa asetuksessa luetellaan ne tekijät, jotka työnantajan on riskien arvioinnissa huomioitava.

Työterveyshuollon rooli raskaussuojelussa

Työterveyshuollolla on keskeinen tehtävä työhön liittyvien terveysriskien tunnistamisessa sekä niiden terveydellisen merkityksen arvioinnissa. Työterveyshuolto toteuttaa työyksikköön työpaikkaselvityksen riskien arvioinnin pohjalta ja tekee altisteista terveydellisen merkityksen arvioinnin huomioiden lisääntymisterveyden, raskauden ja imetyksen. Työpaikkaselvityksen perusteella laaditaan suunnitelma terveystarkastusten toteuttamiseksi. Tiedot kirjataan yksikön työpaikkaselvitysdokumenttiin.

Työterveyshuolto antaa neuvontaa ja ohjausta havaituista riskitekijöistä työntekijöille ja kannustaa heitä kertomaan raskaudestaan työnantajalle ja työterveyshuollolle mahdollisimman varhain. Työnantajan raskaussuojausvelvoite alkaa siitä, kun työntekijä kertoo olevansa raskaana. Raskaana olevien yksilökohtainen työkyvyn arviointi toteutetaan työterveyshuollossa, joka voi yhteistyössä työnantajan kanssa sopia tarvittavista työjärjestelyistä. Tämä on osa lakisääteistä työterveyshuoltoa. Muutosten toteuttaminen on työnantajan vastuulla, mutta työterveyshuolto ja työsuojelu ovat mukana.

HUS tähtää yhä ennakoivampaan työotteeseen

HUSissa on kattavat ohjeistukset vaaratekijöiden arviointiin, havainnointiin sekä työsuojelullisiin toimenpiteisiin. Keskustelua on herättänyt uuden lainsäädännön myötä raskaana olevien yötyö, jossa työnantaja joutuu tasapainottelemaan työntekijän työturvallisuuden ja toiminnan järjestämisen vastuun välillä. HUSin työsuojelupäälliköt, työsuojeluvaltuutetut ja työterveyshuolto ovat aloittaneet nykyisten ohjeiden tarkastelun ja päivittämisen vastaamaan raskaudensuojeluasetuksen (VNa 143/2024) vaatimuksia työyksiköiden riskien arvioinnin tueksi.

Työpaikan riskien arviointi toteutetaan yhteistoiminnassa. Sen tavoitteena on tunnistaa ja hallita työntekijöiden turvallisuutta uhkaavat vaarat. Tämä prosessi perustuu HUSin vakiintuneeseen tapaan, jossa työnantaja, työntekijöiden edustajat, työsuojelu ja työterveyshuolto tekevät tiivistä yhteistyötä. Riskien arviointi on työnantajan vastuulla, ja se tehdään yhdessä työntekijöiden kanssa. Esihenkilö vastaa siitä, että arviointi on ajantasainen, ja työntekijöillä on velvollisuus ilmoittaa havaitsemistaan työturvallisuuspuutteista. Työsuojelu ja työterveyshuolto toimivat prosessissa asiantuntijoina.

HUSissa esimerkkejä raskaussuojelussa huomioitavista kemiallisista ja biologisista tekijöistä ovat anestesiakaasut, elohopea, sytostaattiset lääkkeet sekä erilaiset virukset ja bakteerit. Lisäksi huomioidaan fyysiset ja henkiset rasitukset, kuten säteily, yötyö ja väkivallan uhka sekä työntekijän kokonaiskuormitus. Mikäli työntekijän työtehtävistä suoriutuminen on alentunut, esihenkilö pyytää työkyvyn arvioinnin työterveyshuollosta. Tarvittaessa siihen sisältyy myös työfysioterapeutin tai työterveyspsykologin arvio.

Toimenpiteet ja ratkaisut raskaana olevien tai imettävien työntekijöiden turvallisesta työskentelystä suunnitellaan riskien arvioinnin ja työpaikkaselvityksen johtopäätösten perusteella, esihenkilöiden johdolla. Esihenkilön kannattaa yhdessä oman tiimin kanssa miettiä, voidaanko työntekijä siirtää muihin työtehtäviin tai mahdollisesti toiselle osastolle. Uusi lainsäädäntö ohjaa ennakoivampaan työotteeseen, jolloin työterveyshuollon työkyvyn arviointitarve vähenee. Uuden lain ja asetusten myötä HUSin eri tulosyksiköiden työsuojelullisten ohjeiden tulkinta sekä käytännöt yhtenäistyvät, ja työsuojelulliset toimenpiteet muuttuvat samansuuntaisiksi niissä yksiköissä, joissa esiintyy samoja altisteita.

Lopuksi

Uudessa asetuksessa painotetaan tapauskohtaisia toimenpiteitä, joihin työnantajan tulee ryhtyä yksittäiseen työntekijään kohdistuvan riskin poistamiseksi. Raskauden ja imetyksen suojelu vaatii yhteistyötä työterveyshuollon, työpaikan ja neuvolan välillä. Mikäli altistetta ei voida poistaa tai korvata, tai työjärjestelyillä ei voida suunnitella muita työtehtäviä, voi erityisäitiysraha tulla kyseeseen. Työnantajan tulee informoida altistavaa työtä tekeviä työntekijöitä siitä, että raskaana olevien, äskettäin synnyttäneiden ja imettävien on tärkeää ilmoittaa tilastaan työnantajalle. Ilmoittaminen aktivoi suojeluvelvoitteet työpaikalla.