Työterveyslääkäri

Työpaikkaselvitys asiakasyrityksen näkökulmasta

Työterveyslääkäri
2024;42(4):24-25
Jonna Siikamäki

Jokaisessa työyhteisössä ja työpaikassa on kehitettävää, mutta myös asioita, jotka tukevat työssä jaksamista ja arjen sujuvuutta. Työpaikkaselvitys, joka on keskeinen osa työterveyshuollon ja Omnian yhteistyötä, auttaa nostamaan näitä esiin.

Omnia on monialainen ammatillisen koulutuksen järjestäjä, vapaan sivistystyön kurssien tarjoaja, aikuislukiokoulutuksen osaaja, nuorten osallisuuden vahvistaja ja yritysten kumppani. Tavoitteenamme on, että meillä on hyvä olla ja oppia. Omnialla on kumppanuuksia 6 000 yrityksen kanssa, ja osallistumme vahvasti alueen yritystoiminnan ja kaupan palveluihin. Henkilöstöä on yli 1 000 ja opiskelijoita noin 40 000. Työntekijöille on järjestetty kattava työterveyshuolto Aavassa.

Työpaikkaselvityksiä tehdään kolmen vuoden välein niissä toimintayksiköissä, joissa on lakisääteisiä altisteita, kuten puupöly, kemikaalit tai melu. Suurimmassa osassa Omnian toimintayksikköjä painottuvat työn psykososiaaliset kuormitustekijät. Näissä yksiköissä tehdään työpaikkaselvitys viiden vuoden välein. Lisäksi työpaikkaselvitys tehdään työterveyshuoltolain mukaisesti toimintaa aloitettaessa, työn tai työolosuhteiden olennaisesti muuttuessa sekä työterveyshuoltoon kertyneen tiedon perusteella.

Työpaikkaselvityksessä tehdään aluksi kaikille työntekijöille kysely, jonka avulla selvitetään työntekijöiden altistumista kemiallisille ja fysikaalisille tekijöille mutta myös psykososiaalista kuormitusta. Organisaation johto pitää tärkeänä, että kyselyllä selvitetään myös henkilöstön hyvinvointia, motivaatiota ja yrityksen johtamista, kulttuuria ja työn tuottavuutta. Prosessin toimivuutta arvioidaan vuosittain yhteisesti HR:n ja työterveyshuollon kesken.

Esihenkilöt ovat vastuussa työpaikkaselvitysprosessista

Työpaikkaselvitykset aikataulutetaan vuosittain työterveysyhteistyössä. Esihenkilön ymmärrys siitä, mistä työpaikkaselvityksessä on kyse ja miten se palvelee työn turvallisuuden ja työhyvinvoinnin edistämistä, on keskeistä prosessin läpiviennin ja tuloksellisuuden kannalta. HR:n koordinoima prosessi käynnistyy esihenkilöille suunnatulla infotilaisuudella, jossa käydään esihenkilöiden kanssa läpi työpaikkaselvityksen tarkoitus ja eteneminen. Prosessi jatkuu työterveyshuollon tekemällä kyselyllä ja työpaikkakäynnillä, johon osallistuvat työterveyshuollon ja esihenkilöiden lisäksi työsuojeluvaltuutettu sekä HR:n edustaja. Työpaikkaselvityksen tulokset käydään läpi ensin esihenkilöiden kanssa ja sitten yhdessä henkilöstön kanssa. Esihenkilö vastaa prosessissa esiin nousseiden kehittämistoimenpiteiden käytäntöön viemisestä yhteistyössä työyhteisön ja muiden toimijoiden, kuten työsuojelun, HR:n ja työterveyshuollon kanssa.

Työntekijöiden keskeinen rooli

Tulosten purkutilaisuudessa käydään läpi kyselyn tulokset, työpaikkaselvityksen löydökset sekä työterveyshuollon toimenpidesuositukset. Tulosten esittelyn lisäksi tilaisuudessa on varattu aikaa työyhteisön yhteiselle keskustelulle. Tavoitteena on löytää konkreettisia toimenpiteitä työn kehittämiseksi. Sitä varten purkutilaisuudessa työntekijät jaetaan pienryhmiin. Ratkaisukeskeistä työskentelyä tuetaan ohjeistamalla työntekijöitä pohtimaan kunkin kehittämisaiheen kohdalla i) mitä he voivat tehdä itse, ii) mitä he tekevät yhdessä työyhteisössä ja iii) mitä voisi tehdä jokin muu taho (esihenkilö, työsuojelu, HR tai työterveyshuolto). Usein työhön liittyvää riskiä tai haittatekijää saadaan pienennettyä parhaiten työntekijän tai työyhteisön omilla toimenpiteillä.

Purkutilaisuuden lopussa sovitut toimenpiteet viedään käytäntöön esihenkilön johdolla. Esiin nousee yleensä monia kehittämiskohteita, joten toimenpiteiden priorisointi on tärkeää, ja siinä kuullaan työntekijöitä.

Seuranta

Tärkeä osa työpaikkaselvitysprosessia on seuranta. Työterveyshoitaja on yhteydessä esihenkilöön puolen vuoden kuluttua työpaikkaselvityksestä kuullakseen, miten asiat ovat työpaikalla edenneet. Toinen seurantapiste on vuoden päästä, jolloin esihenkilö ja työsuojeluvaltuutettu katsovat, miten kehittämistoimenpiteet ovat toteutuneet. Toimintasuunnitelma päivitetään tämän jälkeen esihenkilön johdolla yhdessä henkilöstön kanssa.

Työpaikkaselvityksen tuloksissa painottuvat luonnollisesti työn kuormitustekijät. Niiden vähentämiseen tähtäävät konkreettiset toimenpiteet ovat tärkeässä roolissa työn terveellisyyden ja turvallisuuden parantamisessa. Kuormitustekijöiden rinnalla työpaikkaselvityksen tulosten raportoinnissa ja esittelyssä on tärkeää tuoda esille myös sitä, mikä työssä ja työyhteisössä on toimivaa.

Toiminnan laatu ja sen kehittäminen on osa omnialaista toimintatapaa. Jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti varmistamme myös työpaikkaselvitysprosessin laatua systemaattisesti suunnittelemalla, toteuttamalla, arvioimalla ja kehittämällä toimintaa yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Kuluvan vuoden aikana Omniassa on kehitetty työn vaarojen selvittämisen ja arvioinnin mallia, jota hyödynnetään myös työpaikkaselvityksissä. Loppuvuodesta arvioimme yhdessä työterveyshuollon kanssa työpaikkaselvitysprosessin toimivuutta, ja teemme tarpeen mukaan parannuksia.

Kiitokset arvokkaista kommenteista työterveyslääkäri Marko Luhtalalle.

Jonna Siikamäki
Henkilöstön kehittämispäällikkö
Omnian Henkilöstö- ja kehittämispalvelut
jonna.siikamaki@omnia.fi

Kirjallisuutta

  1. https://www.omnia.fi/ «https://www.omnia.fi/»1
  2. https://www.omnia.fi/tietoa-omniasta/omnian-organisaatio «https://www.omnia.fi/tietoa-omniasta/omnian-organisaatio»2