Monimuotoinen ansiotyö työterveyshuollon näkökulmasta

Monimuotoista ansiotyötä tekevien työterveyshuolto

Työterveyshuollon edustajien haastatteluissa tunnistettiin monimuotoinen ansiotyö ilmiönä. Haastateltujen mukaan heidän kohtaamillaan monimuotoista ansiotyötä tekevillä oli pääsääntöisesti vähintäänkin lakisääteinen työterveyshuolto järjestettynä. Monimuotoista ansiotyötä tekeville työntekijöille suunnatun kyselymme tulosten perusteella kaikilla ei kuitenkaan välttämättä ollut työterveyshuoltoa järjestetty kaikissa töissä tai lainkaan. Haastateltujen työterveyshuollon edustajien mukaan palveluiden laajuus saattoi joillakin työnantajilla vaihdella sen mukaan, millaisessa työsuhteessa työntekijä oli. Henkilöstövuokrausyritysten osalta työterveyshuollon koettiin isoilla yrityksillä olevan useimmiten kunnossa, mutta pienemmillä vuokratyötä tarjoavilla yrityksillä näin ei välttämättä aina ollut.

Haastateltujen työterveyshuollon edustajien näkemykset palveluiden sopivasta laajuudesta vaihtelivat. Osan mukaan lakisääteiset sopimukset eivät mahdollistaneet yhtä hyvin työkyvyn tukemista kuin sairaanhoidon sisältävät. Osa taas koki mahdolliseksi vaikuttaa työntekijöiden työkykyyn myös lakisääteisten sopimusten puitteissa. Henkilöstövuokrausyritysten osalta sairaanhoidon sisältävä sopimus katsottiin käytännössä kustannuksiltaan mahdottomaksi järjestää erityisesti, jos työntekijät tekivät vuoroja harvakseltaan.

Työterveyshuolloissa ei ollut systemaattista tapaa kerätä tietoa siitä, ketkä tekevät useaa työtä samanaikaisesti. Asiaa saatettiin kysyä terveystarkastuksissa, mutta esimerkiksi toimintasuunnitelmissa tätä ei yleensä huomioitu. Koska työnantajillakaan ei välttämättä ole tietoa työntekijöidensä mahdollisista muista töistä, suurin osa monimuotoisesta ansiotyöstä tuli haastateltavien mukaan esiin vastaanottokäynneillä, joissa käsiteltiin esimerkiksi työntekijän liiallista työkuormitusta. Tämän arvioitiin vaikuttavan luonnollisesti myös siihen, millainen kuva työterveyshuolloissa muodostuu monimuotoisen ansiotyön tekemisestä.

Erityiseen sairastumiseen vaaraan liittyvien terveystarkastusten arvioitiin toteutuvan monimuotoisen ansiotyön tekijöille melko hyvin lukuun ottamatta pienimpiä henkilöstövuokrausyrityksiä, joissa haastateltavien mukaan ei aina ymmärretty tai tiedetty tarkastusten merkitystä.

Haasteet työterveyshuollossa

Työterveyshuolloille saattoi tuottaa haasteita esimerkiksi sen pohtiminen, kenen työnantajan vastuulle kulloinenkin työkykyasia kuuluu esimerkiksi kustannusten näkökulmasta. Myös tiedonkulku arvioitiin ongelmalliseksi tapauksissa, joissa työntekijällä on useampi kuin yksi työterveyshuolto. Haastateltavilla ei ollut kokemusta yhteistyöstä työntekijän eri työterveyshuoltojen välillä. Tilanteessa, jossa työntekijällä on kaksi tai useampi eri työterveyshuolto käytettävissään, ei tieto työntekijän työkyvystä ja terveydestä kulje näiden välillä.

Monimuotoista ansiotyötä tekevien tilanteeseen vaikuttaminen koettiin toisinaan ongelmalliseksi. Ensinnäkin työntekijän itsensä katsottiin eniten voivan vaikuttaa siihen, miten työvuoronsa ja työmääränsä koostaa eri töissä. Kuormitustilanteessa työntekijät eivät haastateltavien mukaan aina halunneet tai kyenneet vähentämään tai muokkaamaan työvuoroja esimerkiksi taloudellisen tilanteen vuoksi. Toiseksi etuuksien käyttö työkyvyn tuessa koettiin hankalaksi, koska tukijärjestelmä on luotu yhden kokoaikaisen työn ajatuksen pohjalta, eikä esimerkiksi osasairauspäivärahan hyödyntäminen ollut monissa tilanteissa mahdollista. Mikäli työntekijä olisi työkykyinen yhteen työhönsä muttei toiseen, arvioitiin tämänkin olevan hankalaa nimenomaan etuuksien kannalta.

Hyvät käytännöt

Haastatellut työterveyshuollon edustajat arvioivat, että monimuotoinen ansiotyö tulisi vielä systemaattisemmin huomioida työterveyshuolloissa ja työpaikoilla. Esimerkiksi terveystarkastusten yhteydessä olisi hyvä kysyä säännönmukaisesti työntekijän mahdollisista muista töistä. Kokonaiskuormitus voitaisiin tällöin huomioida paremmin ja antaa työntekijälle tietoa ja ohjausta työkyvyn ylläpitämisestä monimuotoisessa ansiotyössä.

Haastatellut toivat esiin, että työkyvyn arviointi voi olla toisinaan haastavaa monenlaisten eri töiden yhdistelmien vuoksi. Työterveyshuollon moniammatillisen tiimin osaamisen hyödyntämistä suositeltiin monimuotoista ansiotyötä tekevien työkyvyn sekä kokonaiskuormituksen arvioinnissa. Sosiaalialan asiantuntijalla on osaamista etuusasioiden arvioimiseksi sekä mahdollisen työ- ja koulutustilanteen kartoittamiseksi.

Haastateltavat arvioivat, että yhteistyö monimuotoista ansiotyötä tekevien työntekijöiden eri työterveyshuoltojen kesken olisi hyödyllistä. Työntekijän tilanteesta, työkyvystä ja työolosuhteista saataisiin yhteistyössä parempi kokonaiskuva, ja ratkaisuja päästäisiin pohtimaan yhdessä. Hoidon ja tuen keskittäminen yhteen työterveyshuoltoon selkiyttäisi haastateltavien mukaan myös tilannetta.

Koska monimuotoista ansiotyötä tekevät ovat usein epätyypillisissä työsuhteissa, ja usein heille on järjestetty ainoastaan lakisääteiset työterveyshuoltopalvelut, haastatellut arvioivat työterveyshuollon merkitykselliseksi työkyvyn tuen kattavuuden parantamisessa. Työterveyshuollon on helpompi ohjata työnantaja-asiakkaita tukemaan työntekijöiden työkykyä myös lakisääteisten sopimusten puitteissa, kun työnantajiin on luotu luottamukseen perustuva suhde.

Työterveyshuollon järjestäminen henkilöstövuokrausyrityksiin arvioitiin hieman tavanomaista monimutkaisemmaksi. Haastatellut toivat esiin, että näiden yritysten olisi hyödyllistä ymmärtää itsekin paremmin työkyvyn tuen keinoja ja työterveyshuollon prosesseja. Näin ne voisivat huomioida työolosuhteiden vaatimat seikat, kuten lakisääteisten terveystarkastusten tarpeen, jo solmiessaan henkilöstön vuokraussopimuksia omien asiakasyritystensä kanssa.