Työterveyslääkäri

Työeläkeyhtiön tapausesimerkki: taas hylky, mitä sitten?

Työterveyslääkäri
2024;42(4):41-43
Maaret Helintö ja Jyrki Varjonen

Esittelemme kuvitteellisia tyypillisiä esimerkkejä työeläkeyhtiöön saapuvista hakemuksista ja ratkaisuista. Tapausesimerkkien tavoitteena on kuvata, mitä tietoja työeläkeyhtiössä tarvitaan, ja avata ratkaisuperusteita, joilla päätöksiä tehdään.

Kyseessä on noin 50-vuotias kuorma-auton kuljettaja. Peruskoulun jälkeen henkilö suoritti kuljetusalan ammattitutkinnon tavaraliikenteen kuljettamiseen. Työskennellyt hiukan yli 30 vuotta kuorma-auton kuljettajana tavaraliikenteessä. Nykyisellä työnantajallaan isossa logistiikka-alan yrityksessä hän on työskennellyt viimeiset 15 vuotta. Asuu puolison kanssa kahdestaan. Perheessä on myös kaksi jo aikuista lasta. Peruskoulusta valmistunut noin 7:n keskiarvolla, ja ammattikoulun suorittanut hyvin arvosanoin. Ammattikoulussa olivat opiskeltavat asiat kiinnostaneet, ja siksi oli panostanut opintoihin. Työssään viihtynyt hyvin. Työkseen ajaa yhdistelmäkuorma-autoa Etelä-Suomen alueella. Työvuorot sijoittuvat kello 4–22 välille arkipäivisin. Työhön kuuluu auton lastaaminen, lastin purkaminen ja kuorma-auton kuljettaminen.

Tupakoinut 15-vuotiaasta, tällä hetkellä tupakoi noin 5–8 tupakkaa päivässä. Viime vuosina saanut tupakoinnin määrää vähennettyä. Lievää ylipainoa keskivartaloon painottuen. Pyrkinyt käymään säännöllisesti kävelylenkeillä. Lihaskunnon säännöllistä harjoittelua ei ole oikein saanut aloitettua.

Selkäkipuja ollut ajoittain noin 30-vuotiaasta lähtien. Lumbago-tyyppistä oireilua ja välillä myös oikeaan jalkaan säteilevää kipua ollut vuosien varrella. Ajoittain lyhyitä sairauspoissaolojaksoja selkäkipujen takia. Vuosien kuluessa puoliso oli alkanut kiinnittää huomiota, että henkilöllä on välillä kovinkin vilkkaita vaiheita. Näiden vilkkaiden jaksojen aikana henkilö juhli tavallista enemmän, rahankäyttö oli harkitsematonta, ja hän tuntui tarvitsevan kovin vähän unta. Hakeutui työterveyteen selvityksiin, ja vuonna 2014 diagnosoitiin psykiatrisella poliklinikalla kaksisuuntainen mielialahäiriö. Diagnoosin saamisen aikoihin oli yhteensä noin neljä kuukautta sairauspoissaoloa, jonka aikana vointi koheni lääkityksen avulla. Tämän jälkeen kaksisuuntainen mielialahäiriö on vaikuttanut pysyvän varsin hyvin hallinnassa lääkityksen avulla ja hoito on ollut viime vuodet työterveydessä. Lääkityksenä on tällä hetkellä lamotrigiini ja tarvittaessa masennusjakson aikana essitalopraami. Vuonna 2021 töitä tehdessä liukastui asiakkaan lastauslaiturilla ja tämän seurauksena oikean olkapään venähdysvamma. Tämän vamman jälkitilana oikean olkapään liikeradat vielä rajoittuneet. Joulukuussa 2023 hakeutui työterveyteen oikeaan jalkaan säteilevän selkäkivun ja kovan väsymyksen takia, ja ollut tästä lähtien sairauspäivärahan turvin poissa töistä. Sairauspäiväraha oli selkäoireiden ja uniapnean takia. Lannerangan MRI-kuvauksessa todettiin L4–L5-välin diskusprotruusiota, joka ei painanut hermojuurta tai spinaalikanavaa. Oikean olkapään ultraäänessä ei poikkeavaa. Työfysioterapeutin ohjaamana lähtenyt kuntouttamaan selkää ja olkapäätä. Kipuun oli hoitona tulehduskipulääkkeet tarvittaessa. Unipolygrafiassa todettiin keskivaikea uniapnea, johon aloitettiin CPAP-hoito. CPAP-hoidon viimeisimmässä kontrollissa keuhkopoliklinikalla syyskuussa 2024 uniapnean hoitotasapaino oli hyvä. CPAP-laite oli henkilöllä käytössä 90 % nukkumisajastaan, keskimäärin kuusi tuntia yössä, ja AHI-indeksi oli keskimäärin 5. ESS-testissä subjektiivinen vireyden tunne oli 6.

Kliinisessä tutkimuksessa syyskuussa 2024 todettu pituus 185 cm, paino 100 kg ja BMI 29. Verenpaine oli koholla 152/94, pulssi 85. Keuhkojen ja sydämen auskultaatiossa ei kuulunut poikkeavaa. Selän eteentaivutuksessa sormenpäät ulottuivat polvien tasolle, kiertoliikkeet olivat kankeita. Lasequen kokeessa jalat nousivat 80 asteeseen, lihaskireys rajoitti liikerataa, oikeaan alaraajaan tuli heijastekipua. Kantapäillä ja varpailla kävely sujui hyvin. Jalkojen lihasvoimat ja refleksit olivat hyvät ja symmetriset. Vasemman olkapään etu- ja sivuelevaatio olivat normaalit. Oikean käden sivuelevaatiossa liike rajoittui noin 100 asteeseen, etuelevaatiossa normaali liikerata. Käsissä voimat ja refleksit symmetriset ja normaalit. Mieliala kuvautui lievästi masentuneena: PHQ-9-kyselyn pisteet olivat kahdeksan pistettä.

Kun uniapnea oli saatu hoidettua hoitotasapainoon, pidettiin työkykyneuvottelu, jossa oli tarkoituksena selvitellä työhön paluun mahdollisuuksia pitkän sairauspoissaolon jälkeen. Neuvottelussa esihenkilö toi esille, että ennen sairauspoissaololle jäämistä henkilöllä oli ollut vaikeuksia oppia uusien digitaalisten työkalujen käyttöä, ja hänelle oli sattunut jonkun verran aiempaa enemmän virheitä työssä. Oli päädytty vielä jatkamaan työkyvyn selvittämistä ennen työhön paluun suunnittelua.

Työterveyslääkäri jatkoi työkyvyn selvittämistä. Neuropsykologin tutkimuksessa tuli esille lukihäiriö ja oppimisen työläyttä. Kielellisen muistin ja toiminnan ohjauksen häiriöitä tuli esiin jonkin verran. AUDIT-kyselyssä pistemäärä oli neljä, eli tulos ei ylittänyt alkoholin liikakäytön riskirajaa, mutta laboratoriokokeissa B-PEth oli 0,35 viitaten kohtuukäyttöä suurempaan alkoholin käyttöön. Huumetestauksessa ei ollut viitteitä muiden päihdeaineiden käytöstä. Päihdepsykiatrin konsultaatiossa oli todettu kaksisuuntaisen mielialahäiriön lievä masennustila, ja lääkitykseen ei ehdotettu muutoksia. Esille tuli taipumusta ajoittain lisääntyneeseen alkoholin käyttöön. Sairauslomalla oli alkoholia tullut käytettyä enemmän. Käynnin jälkeen henkilö kiinnitti huomiota alkoholin käyttöön, ja PEth-arvo normalisoitui kuukauden sisällä ja oli seurannassa pysynyt normaalitasolla.

Haettu etuus

Henkilö haki kuntoutustukea. B-lausunnossa kuntoutustukea arvioitiin tarvittavan kuuden kuukauden ajalle sairauspäivärahakauden täysimääräisen (300 arkipäivää) jakson jälkeen.

Työeläkeyhtiön ratkaisu

Työeläkeyhtiö antoi kuntoutustuesta kielteisen päätöksen – työkykyä arvioitiin yleisesti kaikkeen saatavilla olevaan työhön. Hakijan keskeisin työkykyyn vaikuttava asia hakemisen hetkellä olivat kognitiiviset haasteet, jotka olivat syntyneet pitkään sairastettuun kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyen. Uniapnea ja kipuhistoria olivat myötävaikuttamassa kognition haasteisiin. Kognition haasteet tulivat esille digitalisaation myötä. Johtuen henkilön pitkästä työurasta työkyvyttömyyden uhkan arvioinnissa voitiin painottaa ammattikuljettajan työhistoriaa. Henkilölle myönnettiin ammatillisen kuntoutuksen ennakkopäätös ajatuksella tukea työhön palaamista kognitiiviset haasteet huomioivaan räätälöityyn työnkuvaan esimerkiksi työkokeilun avulla.

Maaret Helintö
LL, asiantuntijalääkäri
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo
maaret.helinto@elo.fi
Jyrki Varjonen
LL, psykiatrian erikoislääkäri, johtava asiantuntijalääkäri
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo
jyrki.varjonen@elo.fi