Someriippuvuus työssä

Sosiaalinen media on muuttanut työn tekemisen tapaa

Aktiivisuus sosiaalisessa mediassa ei ole aina pelkästään työntekijän oma valinta. Joillakin se kuuluu oleellisesti toimenkuvaan, ja moni yritys myös kannustaa työntekijöitä aktiiviseen viestintään sosiaalisessa mediassa. Yhä useammalle some on osa virtuaalista työympäristöä. Organisaatiot voivat käyttää somea organisaation sisällä tapahtuvan viestinnän lisäksi viestiäkseen ulkopuolisten tahojen kanssa. Some voi toimia foorumina työntekijöiden ammatilliseen verkostoitumiseen, työn ja osaamisen kehittämiseen sekä yhteistyökumppanien väliseen työskentelyyn.

Sosiaalisen median työkäyttö on nykyajan psykososiaalinen kuormitustekijä. Työntekijöiden ongelmallisen somekäytön ja työtulosten välistä yhteyttä tutkitaan, mutta tietoa ei juuri vielä ole. Riskinä voi olla esimerkiksi, että some vie suuren osan työntekijän työajasta, jolloin muut toimenkuvan ja vastuiden mukaiset työt jäävät vähemmälle huomiolle aiheuttaen haitallista stressiä tai työpäivien venymistä kohtuuttomasti. Sosiaalisen median kanavilta tulevat viestit ja ilmoitukset saattavat keskeyttää ajattelutyön tai häiritä yhteisten kokousten etenemistä. Työntekijöiden työnteko keskeytyy normaalisti vähintään kuudesta kahdeksaan kertaan työpäivän aikana. Sosiaalisen median käytön aiheuttamat lyhyet tauot lisäävät keskeytyksiä.

Sosiaalisen median käyttö mahdollistaa yhteydenpidon mihin kellonaikaan tahansa, mikä voi sekoittaa työn ja yksityiselämän välisiä rajoja ja lisätä työntekijöiden uupumusta.

Someriippuvuus vaikuttaa tuloksiin opinnoissa ja työssä

On havaittu, että mitä todennäköisemmin yliopisto-opiskelija on someriippuvainen, sitä heikompi on hänen kouluarvosanojensa keskiarvo. Yhtenä tärkeänä taustatekijänä on arveltu olevan ajanhallinnan kysymykset: sosiaalisen median kontrolloimaton käyttö vähentää opiskeluun käytössä olevaa aikaa, mikä puolestaan vaikuttaa negatiivisesti akateemiseen suoriutumiseen. Lisäksi median monisuorittaminen (engl. media-multitasking) näyttää pääsääntöisesti heikentävän opintosuoritusta. Media-multitasking vaikuttaa esimerkiksi tarkkaavuuteen ja muistiin sekä vaikeuteen palauttaa asioita mieleen, ymmärtää luettua ja tehdä muistiinpanoja. Kun huomio täytyy toistuvasti suunnata uudelleen (engl. task-switching), voivat tarkkaavuuden vaatimukset ylittää kognitiivisen kapasiteetin, minkä johdosta syvempi oppiminen muuttuu mahdottomaksi. Tämä korostuu esimerkiksi silloin, jos työntekijä tai opiskelija kesken koulutuksen seuraa somea tai lähettää pikaviestejä. Someriippuvuus on liitetty myös heikompaan työssä suoriutumiseen. Eräässä tutkimuksessa kartoitettiin työtehtäviin keskittymistä muun muassa pyytämällä osallistujia arvioimaan, missä määrin he menettivät keskittymiskykynsä kuullessaan sosiaalisen median notifikaation, ja missä määrin he kävivät katsomassa sosiaalista mediaa heti sen kuultuaan. Itsearvioitu someriippuvuus oli yhteydessä siihen, kuinka paljon sosiaalinen media häiritsi keskittymistä työtehtäviin. Mitä voimakkaampi oli riippuvuus sosiaalisesta mediasta, sitä enemmän työnteko häiriintyi sosiaalisen median vuoksi.

Työnantajan tehtävät

Niin kutsuttuja toiminnallisia riippuvuuksia on yhä enemmän alettu huomioida työpaikkojen päihdeohjelmissa. Aiemmin käytössä ollut päihdeohjelma voidaan päivittää päihde- ja toiminnallisten riippuvuuksien ohjelmaksi. Joillakin työpaikoilla tällainen jo on, ja tarve on syntynyt käytännön tapausten kautta. Työpaikalla voi olla tilanteita, että työ ei suju normaalisti työntekijän somen käytön vuoksi. Näissä tilanteissa työpaikka voi tukeutua työterveyshuoltoon löytääkseen tukikeinoja. Etenkin etätyössä voi netti- ja someriippuvuus tuoda haasteita.

Sosiaalinen media on suositeltavaa ottaa huomioon työyhteisön suunnitelmissa, ohjeistuksissa ja koulutuksissa. Työpaikoilla tulisi olla yhteisesti laaditut linjaukset sosiaalisen median käytöstä ja toimintaohjeet sosiaalisessa mediassa tapahtuvaan työpaikkaa tai sen henkilöstöä koskevaan loukkaavaan kirjoitteluun. Työnantajan tulee tarjota työntekijälle tukea ja apua myös silloin, jos asiakas häiritsee, uhkailee tai herjaa työntekijää somessa. Sosiaalisen median mahdollisia kuormitustekijöitä ja uhkia voi käsitellä osana työpaikan vaarojen ja kuormitustekijöiden arviointia. Yhteistoimintalain mukaan työnantajan ja henkilöstön välillä on käytävä säännönmukaista vuoropuhelua muun muassa työpaikalla sovellettavista säännöistä ja toimintaperiaatteista, mukaan lukien tietoverkon käytön periaatteet. Linjauksessa voidaan määritellä, saako työnantajan laitteita käyttää vain työtehtävien hoitamiseen vai onko myös henkilökohtainen käyttö sallittua ja missä medioissa. Ohjeistuksessa voidaan ottaa kantaa myös siihen, miten suhtaudutaan sosiaalisen median yksityiskäyttöön työaikana.

Kissavideoita ja verkostoitumista

On somessa hyvääkin. Sosiaalinen media tarjoaa tärkeän kanavan viihtymiseen ja rentoutumiseen, ja sillä on vaikutusta käyttäjien mielialaan: sosiaalisessa mediassa suosittujen kissavideoiden katsominen kohottaa käyttäjän mielialaa. Aihetta selvittäneessä tutkimuksessa osallistujia pyydettiin arvioimaan tunnetilaansa ennen kissavideoiden katsomista sekä välittömästi tämän jälkeen. Katsomisen jälkeen osallistujat raportoivat selvästi enemmän positiivisia tunteita ja selvästi vähemmän negatiivisia tunteita kuin ennen kissavideoiden katselua.

Sosiaalinen media muuttaa työn tekemisen tapaa ja on yhä useammalle osa virtuaalista työympäristöä. Somen käyttö monissa työtehtävissä on luontevaa ja suositeltavaa, erityisesti silloin kun sen avulla voidaan tuottaa tai täydentää palveluja. Oikein käytettynä sosiaalinen media edistää työntekijöiden keskinäistä sekä palveluorganisaation ja sen asiakkaiden välistä vuorovaikutusta. Lisäksi sosiaalisen median avulla voidaan edesauttaa käyttäjälähtöisten palveluiden tuottamista.