Ärsytysastma valimotyössä

Terveydentila ja tutkimukset

Potilaalla ei ollut aiempia hengityselinsairauksia. Tupakkataustaa oli noin 10 vuoden ajalta, ja tupakointi jatkui edelleen. Hän tuli määräaikaistarkastukseen normaalin kolmen vuoden syklin mukaisesti. Hengitystieoireita kartoitettiin kyselyllä, jossa todettiin tukkoisuutta, nuhaa, silmien kutinaa ja vetistämistä sekä hengenahdistusta. Tarkastuksessa oireiden perusteella heräsi epäily astmasta, joten jatkoselvittelyitä varten ohjelmoitiin spirometria ja kahden viikon PEF-seuranta. Spirometria oli viiterajoissa, mutta kahden viikon PEF-seurannassa ilmeni astmaan sopivat löydökset (29 bronkodilataatiovastetta, 9 vuorokausivaihtelua). Tässä vaiheessa todettiin astma, ja potilas lopetti tupakoinnin. Työperäistä oireilua kartoitettiin seuraavaksi työpaikka-PEF-seurannalla, jossa edelleen todettiin vuorokausivaihteluita, mutta ei merkittävää eroa työ- ja vapaapäivien välillä. Tämän jälkeen aloitettiin hoitava astmalääke. Työterveyshuollossa heräsi epäily ammattitaudista, joten tilanteesta konsultoitiin Työterveyslaitoksen keuhkolääkäriä, joka suositteli seuraavia jatkotutkimuksia. Taustaselvittelyjä varten kerättiin työpaikalla käytettävien kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet ja työhygieenisten mittausten tulokset. Allergiaverikokeet myös tarkistettiin: Leuk normaali, EOS 0.4 normaalin ylärajalla. Laajassa IgE-PSE- seulassa ei todettu allergioita. Potilaalle tehtiin myös suppea unipolygrafia, jossa todettiin uniapnea. Noin kolme kuukautta astmalääkityksen aloituksesta tehtiin viikon PEF-seuranta, jossa todettiin 12 bronkodilataatiovastetta. Seurantalöydösten vuoksi astmalääkitystä tehostettiin. Tässä vaiheessa tehtiin lähete jatkotutkimuksiin Työterveyslaitokselle Helsinkiin ammattitautiepäilyn vuoksi.

Työterveyslaitoksen jatkotutkimuksissa tehtiin allergiatutkimuksia: IgE formaldehydille, Prick-perussarja ja isosyanaatit HDI, MDI, TDI ja IPDI, joissa ei todettu poikkeavia löydöksiä. Myös keuhkojen röntgen- ja TT-kuvat todettiin normaaleiksi. Tarkemmissa keuhkotutkimuksissa tutkittiin uloshengityksen typpidioksidipitoisuus ja keuhkojen diffuusiokapasiteetti, jotka olivat normaalitasolla. Metakoliini-altistuksessa havaittiin lieväasteista bronkiaalista hyperreaktiviteettia. Keuhkolääkäri totesi tilanteen sopivan astmaan, joka oli luotettavasti todettu alussa tehdyssä kahden viikon PEF-seurannassa.

Ammattitautidiagnoosi

Keuhkosairauksien asiantuntijatyöryhmä selvitteli tilannetta. Toksikologi huomioi vuoden 2021 työhygieenisten mittausten tulokset: työskentelyalueella oli todettu lähes 6-kertainen hiekkapölypitoisuus HTP-tasoon verrattuna. Kyseinen hiekkapöly sisältää myös fosfori- ja rikkihappoa. Altistumisen arviota varten tarkennettiin, miten hengityssuojainten käyttö oli toteutunut työssä. Tästä haastateltiin sekä potilasta itseään että työsuojeluvaltuutettua. Kahden vuoden aikana pölyltä suojautuminen oli ollut ajoittain puutteellista, koska hengityssuojainten hankinnan ja ylläpidon kanssa oli ollut ongelmia. Puutteellisen suojautumisen vuoksi potilas oli työssä altistunut fosfori- ja rikkihappohuuruille siinä määrin, että ammattitautina todettiin ärsytysastma.

Ärsytysastma ammattitautina

Ammattitautina ärsytysastmaa todetaan Suomessa vuosittain 5–10 tapausta. Ärsytysastmaa on syytä epäillä, kun työntekijä on altistunut hengityksen kautta voimakkaasti syövyttäville tai hapettaville kemikaaleille. Sairastuneen työ- ja suorituskyky voi merkittävästi heikentyä. Ärsyttävät altisteet voivat myös aiheuttaa astma- ja nuhaoireita, vaikka ammattitautia ei todettaisikaan.

Ammattitaudin toteamisessa olennaisena kriteerinä on työssä todettu riittävä altistuminen ärsyttäväksi tunnetulle kemikaalille. Altistuminen voi tapahtua kertaluonteisesti onnettomuustilanteessa tai pidemmällä aikavälillä työssä, jossa hengitysteitä ärsyttävän kemikaalin pitoisuus on vähintään työympäristön raja-arvojen tasolla (haitalliseksi tunnettu pitoisuus, HTP). Ärsytysastmassa altistuksen jälkeen oireilu alkaa heti tai muutaman viikon kuluessa altistumisesta. Ärsytysastman diagnostiikka voi poiketa Käypä hoito -suosituksen mukaisesta astmadiagnostiikasta: keuhkolääkäri voi todeta ärsytysastman, vaikka obstruktio tai hyperreaktiviteetti olisivat lievempiä kuin astman hyväksytyissä diagnoosikriteereissä. Ammattitautitutkimukset toteutetaan työlääketieteen poliklinikoilla tai Työterveyslaitoksen Helsingin toimipisteellä, jossa selvittelyiden perusteella keuhkosairauksien asiantuntijaryhmä käsittelee tapauksen.

Pohdinta

Tässä tapauksessa tärkeintä oli rutiininomaisessa määräaikaistarkastuksessa hoksata ammattitaudin mahdollisuus, ja käynnistää selvittelyt. Tärkeää on, että työpaikan olosuhteista on käytettävissä kattavat työhygieeniset mittaustulokset, joiden perusteella voidaan arvioida mille tekijöille työntekijä on altistunut. Valimotyöstä oli tiedossa altistustasot, mutta oletan, ettei kaikissa työpaikoissa näin kattavia tietoja välttämättä ole saatavilla. Taustatiedon kerääminen toisaalta kuuluu työsuojelulle, mikä helpottaa normaalia työterveyslääkärin arkityötä: ei tarvitse heti olla kaikkia tietoja saatavilla, vaan voi selvitellä asiaa rauhassa. Harmillista on, että tässäkin tapauksessa puutteellinen hengityksensuojaus aiheutti ammattitaudin. Näiden puutteiden ehkäiseminen olisi parasta työterveyshuoltoa. Silloin vältettäisiin tilanteen eteneminen ammattitaudiksi asti. Työperäistä altistumista arvioitiin PEF-työpaikkaseurannalla, jota jälkikäteen arvioituna ei olisi tarvittu ärsytysastman diagnostiikkaan. Jäi epävarmaksi, olisiko tutkimuksen tekemättä jättäminen nopeuttanut tilanteen etenemistä. Työntekijän kannalta ammattitautiselvityksiin eteneminen on myös ristiriitainen tilanne, jos toisaalta viihtyy nykyisessä työssään, mutta terveystilanne aiheuttaa tähän rajoituksen. Tässäkin tapauksessa vaihtoehtoisen työn löytäminen terveydentilaan sopien on oma selvittelynsä jatkossa. Suosituksena on, että pölyille, savulle ja käryille altistuminen minimoitaisiin, ja työntekijä ei jatkossa altistuisi ollenkaan rikki- ja fosforihapoille.

Potilas on antanut luvan tämän tapausselostuksen laatimiseen.