Työterveyshuollon ehkäisevä toiminta ja sairaanhoito kohdistuvat useimmiten alemman koulutusasteen asiakkaille
Tulosten mukaan lääkärit tuottivat vuosina 2019–2022 työterveyspalveluistaan yli puolet sairaanhoitona, terveystarkastuksia oli noin kymmenen prosenttia. Viidesosa palveluista toteutui puhelin-, sähköposti- tai chat-palveluina. Lääkäreiden palveluja käyttivät eniten 40–49-vuotiaat naiset, alemmat toimihenkilöt ja alemman koulutustason suorittaneet.
Työterveyspalvelujen käytöstä viime vuosina on saatavilla hyvin tietoa. THL:n Avohilmo-rekisterin mukaan työterveyshuollossa toteutettiin vuosina 2021–2022 noin kuusi miljoonaa vuosittaista lähikäyntiä (40 % ehkäisevänä toimintana). Vuonna 2021 toteutui lisäksi neljä miljoonaa ja vuonna 2022 noin kuusi miljoonaa työterveyshuollon etäasiointia, joista noin neljännes oli ehkäisevää toimintaa. Vuonna 2022 palveluja tuottaneista ammattilaisista 890 oli työterveyshuollon erikoislääkäreitä.
Viimeisimmän Kelan työterveyshuoltotilaston mukaan työterveyshuollon piiriin kuului vuonna 2022 yli kaksi miljoonaa työntekijää (89,9 % palkansaajista). Terveystarkastuksia tehtiin 1,4 miljoonaa, eli 70 tarkastusta sataa työterveyshuollon piiriin kuuluvaa työntekijää kohti, ja sairaanhoitokäyntejä 3,7 miljoonaa, eli keskimäärin kaksi työntekijää kohti.
Työterveyslaitoksen julkaiseman Työterveyshuollon toiminta ja laatu Suomessa 2023 -katsauksen mukaan työterveyshuollossa työskenteli vuonna 2023 2544 lääkäriä, joista oli työterveyshuollon erikoislääkäreitä 37 prosenttia (kokoaikaisia 74 %), työterveyshuoltoon erikoistuvia 21 prosenttia (kokoaikaisia 75 %), pätevöittävän koulutuksen käyneitä 19 prosenttia (kokoaikaisia 70 %) sekä muita lääkäreitä 23 prosenttia (kokoaikaisia 40 %). Pelkkää sairaanhoitoa teki 562 lääkäriä eli 22 prosenttia kaikista lääkäreistä.
Tässä artikkelissa esitetään Työterveyslaitoksen selvityksen tuloksia työterveyspalveluiden käytöstä sekä uusina tuloksina palvelujen käyttöä asiakkaan koulutusasteen ja Kelan korvausluokkien mukaan tarkasteltuna.
Työterveys Tilannekuva -hanke
Työterveys Tilannekuva -hanke, jonka rahoitti Työterveyslaitos, selvitti kahden työterveyshuollon palveluntuottajan vuosina 2019–2022 potilastietojärjestelmiin tallennettuja palvelutapahtumia (n=11 782 193) yhdistäen niihin Tilastokeskuksesta saatuja asiakkaan sosiodemografisia tietoja. Tuloksista julkaistiin selvitysraportti kesäkuussa 2024.
Hankkeen keskeisiä tuloksia
Vuosina 2019–2022 työterveyshuollon palvelutapahtumia oli eniten lääkäreillä, suhteellisen osuuden kasvaessa tänä aikana 63 prosentista 66 prosenttiin (kuva 1 «»1). Lääkäreiden palvelutapahtumista noin kaksi kolmasosaa oli sairaanhoitoa, josta hieman alle puolet oli erikoislääkärien toteuttamaa. Terveystarkastuksia oli palvelutapahtumista joka kymmenes, joista noin kaksi kolmasosaa erikoislääkärien toteuttamia.
Työterveyshuollon palvelutapahtumien käyntisyiden osuudet pysyivät suurimmassa osassa diagnoosiluokkia tarkastelujaksolla samoina. Kuitenkin tuki- ja liikuntaelinsairauksien osuus väheni 25 prosentista 17 prosenttiin, kun taas hengityselinsairaudet ja erityistapauksille annetut diagnoosit lisääntyivät selvästi vuonna 2022. Tähän diagnoosiryhmään kuuluu koronalle annettu uusi diagnoosikoodi U07.1.
Tarkasteltaessa vuosien 2021–2022 palvelutapahtumia suhteessa asiakkaan sosioekonomiseen asemaan havaittiin ammattiryhmäkohtaisia eroja. Palvelut kohdistuivat useimmiten alemmille toimihenkilöille, harvemmin yrittäjille. Lääkärien palveluista hieman yli kolmannes kohdistui alemmille toimihenkilöille ja reilu neljännes työntekijöille. Vastaava tilanne oli fysioterapeuteilla ja terveydenhoitajilla, kun taas psykologeilla suurin osa palveluista suuntautui ylemmille toimihenkilöille.
Kaikista työterveyshuollon ehkäisevän toiminnan (KL 1) ja kaikista sairaanhoidon (KL 2) palvelutapahtumista kohdistui lähes kaksi kolmasosaa alemman koulutustason (toinen aste, erikoisammattitutkinto, alin korkea-aste) asiakkaisiin. Sen sijaan ei Kela-korvattavista (KL 0) palvelutapahtumista hieman yli puolet kohdistui ylemmän koulutustason (alempi korkeakouluaste, ylempi korkeakouluaste, tutkijakoulutusaste) asiakkaisiin. Nämä olivat pääosin influenssa- ja koronarokotuksia, jotka tässä artikkelissa sisällytettiin Kela 0 -luokkaan kuuluviksi.
Kuvassa 2 «»2 esitetään työterveyshuollon palvelutapahtumat vuosina 2021–2022 jaoteltuina Kela-luokkien ja asiakkaan koulutusasteen mukaan sekä kuvassa 3 «»3 palvelutapahtuman sisällön ja asiakkaan koulutusasteen mukaan.
Lopuksi
Viimeaikaiset rekisteri- ja kyselytutkimukset työterveyshuollon toiminnasta ovat tarjonneet arvokasta tietoa palvelujen käytöstä ja asiakasmääristä. Työterveyslaitoksen Työterveys Tilannekuva -hankkeessa analysoitiin lisäksi asiakasprofiileja yhdistämällä potilastietojärjestelmän sisältämiä palvelutapahtumatietoja Tilastokeskuksen tarjoamiin taustatietoihin asiakkaista. Näin saatiin syvempää ymmärrystä eri asiakasryhmistä ja siitä, miten he käyttävät työterveyspalveluita.
Selvitys työterveyshuollon palveluista, asiakkaista ja ammattilaisista vuosina 2019–2022-raportti on saatavissa Julkarista: «https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-391-177-2»1.
TtT, dosentti, johtava asiantuntija
Työterveyslaitos, Työterveys
sari.nissinen@ttl.fi
Satu Soini
LL, työterveyshuollon erikoislääkäri, ylilääkäri
Työterveyslaitos, Työterveys
satu.soini@ttl.fi
Kirjallisuutta
- Kela. Kelan työterveyshuoltotilasto. Suomen virallinen tilasto. Sosiaaliturva 2024. Kela 2024.
- Nissinen S, Kauranen T, Lappalainen K, Oikarinen T, Virtanen E. Työterveyshuollon toiminta ja laatu Suomessa 2023. Työterveyslaitos 2024.
- Nissinen S, Soini S, Kalliomäki-Levanto T, Kivimäki I, Toivio P. Selvitys työterveyshuollon palveluista, asiakkaista ja ammattilaisista vuosina 2019–2022. Työterveyslaitos 2024.
- Satokangas M, Arffman M, Kivimäki I, Turunen J, Reissell E, Soini S, Nissinen S, Lumme, S. Työterveyshuollon palveluiden käyttö työikäisten terveydenhuollon palvelukokonaisuudessa: Perusterveydenhuollon hoitoilmoitusrekisterin (Avohilmo) tietojen hyödyntäminen tilannekuvan luomisessa. Työpaperi 27/2024. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024.