Joka viides ihminen menehtyy sydänperäiseen äkkikuolemaan

Jopa 50 prosentilla sydänperäisen äkkikuoleman uhreista ei ollut aiempaa sydänsairausdiagnoosia

Sydänperäistä äkkikuolemaa esiintyy myös oireettomilla potilailla, ja se voi olla siten ensimmäinen ja pelätyin sydänsairauden ilmentymä. On todettu, että aiemmin diagnosoitu sydänsairaus lisää sydänperäisen äkkikuoleman riskiä. Tässä kohtaa voidaankin korostaa perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon merkitystä aikaisten sydänsairastavuuden riskien ja sydänsairauksien havaitsemisen suhteen.

Sydänperäisen äkkikuoleman etiologia

Sydänperäisen äkkikuoleman taustalla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta yleisin taustamekanismi on sepelvaltimotauti, joka selittää 80 prosenttia sydänperäiseen äkkikuolemaan liittyvästä kuolleisuudesta. Sydänperäistä äkkikuolemaa esiintyy useammin sydäninfarktin sairastaneilla potilailla. Viime aikoina tutkimukset ovat osoittaneet merkkejä siitä, että akuutit plakkikomplikaatiot saattavat olla vähemmän merkittävä syy sepelvaltimotautipotilailla kuin aiemmin on raportoitu. Nämä havainnot voivat korostaa sydämen rytmihäiriöiden merkitystä sydänperäisen äkkikuoleman mekanismina. Viime aikoina tutkimukset ovat toistuvasti osoittaneet merkittävän yhteyden sydänlihaksen fibroosin ja hengenvaarallisten kammiotakyarrytmioiden kohonneen riskin välillä sepelvaltimotautipotilailla ja potilailla, joilla on dilatoiva kardiomyopatia. Kammioperäiset rytmihäiriöt ovat taustalla suurimmassa osassa sydänperäisistä äkkikuolemista.

Sydänperäisen äkkikuoleman ennaltaehkäisy

Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että potilailla, joilla on vakavasti pienentynyt vasemman kammion ejektiofraktio (LVEF < 30–35 %), on kohonnut sydänperäisen äkkikuoleman riski. Viimeisimmät eurooppalaiset vertailevat tehokkuustutkimukset havaitsivat, että primaarinen rytmihäiriötahdistinhoito tarjoaa 27 prosentin eloonjäämisedun potilailla, joiden LVEF on ≤ 35 %. Rytmihäiriötahdistimen lisäksi elämäntapatekijöillä, kuten ylipainon vähentämisellä, tupakoinnin lopettamisella, alkoholin kulutuksen vähentämisellä ja elämäntavoista johtuvien sairauksien hoidolla, on erityisen tärkeä rooli sydän- ja verisuonitautien lääkkeettömässä ehkäisyssä. Lääkkeet, jotka ehkäisevät ja hoitavat sepelvaltimotautia, kuten asetyylisalisyylihappo, statiinit, angiotensiinia konvertoivan entsyymin estäjät, angiotensiinireseptorin salpaajat, natriumglukoosin kotransportteri-2:n (SGLT-2) estäjät, beetasalpaajat ja kalsiumkanavan salpaajat voivat liittyä myös sydänperäisen äkkikuoleman primaariseen ja sekundaariseen ennaltaehkäisyyn.

Väitöskirja: Elektrokardiografisen repolarisaation vaihtelun ja eteisten depolarisaation vaihtelun yhteys sydänperäisen äkkikuoleman riskiin ja sydänlihasfibroosiin

Väittelin elokuussa 2024 lääketieteen tohtoriksi kardiologian tutkimusryhmästä ja toimin työterveyslääkärinä, työterveyshuoltoon erikoistuvana lääkärinä Helsingissä. Väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena oli arvioida sydänsähkökäyrän repolarisaation avaruudellisen heterogeenisyyden ajallisen vaihtelun ja sydänsähkökäyrän eteisten depolarisaation avaruudellisen heterogeenisyyden ajallisen vaihtelun, erityisesti suhteessa sydämen sykevaihteluun, yhteyttä sydänperäisen äkkikuoleman riskiin. Lisäksi arvioitiin sydänsähkökäyrän repolarisaation avaruudellisen heterogeenisyyden ja eteisten depolarisaation avaruudellisen heterogeenisyyden yhteyttä rytmihäiriöille altistavaan sydänlihaksen fibroosiin.

Väitöskirjan tutkimukset osoittavat, että lisääntynyt sydänsähkökäyrän lyhyen aikavälin repolarisaation heterogeenisyyden vaihtelu on yhteydessä sydänperäisen äkkikuoleman riskiin sepelvaltimotautipotilailla, ja että sydänsähkökäyrän eteisten depolarisaation ajallis-avaruudellinen heterogeenisyys, erityisesti yhdistettynä sydämen autonomiseen säätelyyn, ennustaa itsenäisesti sydänperäisen äkkikuoleman riskiä sepelvaltimotautipotilailla. Lisääntyneen sydänsähkökäyrän avaruudellisen repolarisaation heterogeenisyyden ja eteisten depolarisaation avaruudellinen heterogeenisyyden ennusteellisen merkityksen mekanismi selittyy osin sillä, että ne ovat yhteydessä sydänkammion fibroosiin, joka toimii rytmihäiriösubstraattina.

Sydänsairastuvuuden riskien havainnointi työterveyslääkärin arjessa

Työterveyslääkärin arjessa sydänsairaudet näkyvät monin tavoin, ja meidän yksi tehtävistämme on arvioida riskitekijöitä ja toimia ennaltaehkäisevästi. Yksittäiset potilaat tuovat esiin sairauksia, tai arvioimme yhdessä ennaltaehkäisevien toimien aloittamista. Työterveyslääkärinä erilaisten altisteiden vaikutusta sydänterveyteen saa arvioida usein. Nykyään on kohtuullisen hyvin tietoa eri altisteiden terveydellisestä merkityksestä, mutta lisätutkimustieto työperäisten altisteiden vaikutuksesta juuri sydänsairastuvuuteen sekä sydänperäisen äkkikuoleman ilmaantuvuuteen olisi tarpeellista. Usein erilaisissa ohjeistuksissa ja riskimalleissa arvioidaan elämäntapojen ja genetiikan vaikutusta sairastuvuuteen, mutta työperäisten altisteiden tai kuormitustekijöiden, kuten yötyön, lämpövaikutusten tai fyysisen työn terveydellisen merkityksen arviointi jää työterveyden tehtäväksi yksilön ja organisaation tasolla. Tulevaisuudessa tutkimusprojekteissa voisi tutkia lisää työlääketieteen ja kardiologian yhdistämistä, jotta voimme jatkossakin tukea työkykyä ja ennaltaehkäistä sairauksien syntyä vielä paremmin.