Työterveyshuolto palo- ja pelastusalalla

Fyysisen toimintakyvyn arviointi

Pelastushenkilöstön fyysisen toimintakyvyn vaatimuksia sekä niiden arviointia ja seurantaa kuvaa sisäministeriön "Ohje pelastushenkilöstön toimintakyvyn arvioinnista ja kehittämisestä" (2016). Ohje on parhaillaan päivitettävänä pelastustoimen eri tehtävien toimintakykyvaatimusten tarkentamiseksi ja yhdenmukaistamiseksi. Lisäksi sisäministeriö on laatinut tarkentavia ohjeita pelastussukelluksen (savu-, kemikaali- ja vesisukellus) ja pintapelastustoiminnan (2023), putoamisvaarallisen työskentelyn (2021) ja tieliikennealueella toimimisen (2024) toimintakykyvaatimuksista.

Pelastushenkilöstön fyysistä toimintakykyä arvioidaan palo- ja pelastustyön vaatimuksista johdetulla FireFit-menetelmällä, jonka FireFit-indeksi määrittää fyysisen toimintakyvyn riittävyyden pelastustehtäviin. FireFit-indeksi koostuu hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintaa mittaavasta polkupyöräergometriatestistä sekä lihasvoimaa ja -kestävyyttä mittaavista testeistä (Lusa ym. 2015). Lisäksi suositellaan vapaaehtoisia kehonhallintaa, liikkuvuutta ja tasapainoa mittaavia testejä sekä näiden ominaisuuksien harjoittamista (SM 2016, 2023; Punakallio ym. 2015).

Terveydentilan vaatimukset ja niiden arviointi

Alan terveydentilavaatimuksista sekä niiden arvioinnista ja seurannasta ohjeistetaan Työterveyslaitoksen oppaassa "Pelastushenkilöstön työterveysseuranta – yhteistyö ja käytännöt" (2020). Oppaassa esitellään sekä yleisiä että elinjärjestelmä- ja sairausryhmäkohtaisia vaatimuksia. Terveydentilavaatimusten lähtökohtana ovat R2-ajoterveysvaatimukset, jotka tiukentuvat vaativampiin tehtäväluokkiin siirryttäessä.

Pelastushenkilöstön terveydentilan riittävyyttä arvioitaessa on huomioitava, että pelastustyöntekijän on pystyttävä suoriutumaan työtehtävistään vaarantamatta omaa, muiden työntekijöiden tai pelastettavien turvallisuutta. On syytä huomioida, että työntekijä ei lähtökohtaisesti voi itse vaikuttaa työskentelyolosuhteisiinsa, olosuhteiden vaativuuteen tai niiden muutoksiin kesken työtehtävän.

Terveydentilaa arvioitaessa tulee selvittää

• voiko terveydentila aiheuttaa hetkellisenkin toimintakyvyn aleneman työtehtävän aikana?
• voiko terveydentila heikentyä työtehtävän vuoksi, eli
  • voiko työtehtävä myötävaikuttaa sairauden puhkeamiseen?
  • voiko työtehtävä pahentaa olemassa olevaa sairautta?
• muodostaako terveydentila esteen toimintakyvyn arvioinnille?

Terveydentilan rajoittaessa työkykyä on selvitettävä

• onko rajoite tilapäinen vai pysyvä?
• onko rajoite osittainen vai täydellinen?

Altistelähtöinen työterveysseuranta

Merkittäviä altisteita alalla ovat poikkeavat lämpöolot, erityisesti kuumalle altistuminen, vesisukelluksissa paineen vaihtelu, väkivallan uhka, yötyö sekä syöpävaaralliset ja lisääntymisterveydelle vaaralliset kemikaalit (tietolaatikko s. 12). Altistumista arvioitaessa on syytä huomioida, että altistuminen tapahtuu pääosin pelastustehtävissä, mikä tekee siitä vaihtelevaa ja ennalta-arvaamatonta verrattuna altistumiseen vakiintuneissa työympäristöissä.

Terveystarkastuksilla (lääkärin tutkimuksilla ja laboratoriokokeilla) ei voida vaikuttaa syöpään sairastumiseen tai sen ennusteeseen. Siksi niitä ei suositella tähän tarkoitukseen työuran aikana tai sen jälkeen. Työterveysseurannassa keskitytään syöpävaarallisille aineille altistumisen osalta sen hallintaan ja seurantaan sekä muiden yksilöllisten riskitekijöiden käsittelemiseen, tarvittaessa altistumispäiväkirjaa ja biomonitorointia hyödyntäen.

Alan altistelähtöisen työterveysseurannan ohjeet ovat parhaillaan päivitettävänä. Tavoitteena on tarkentaa, selkeyttää ja yhdenmukaistaa pelastustoimen työterveysseurannan käytäntöjä. (Lisätietoja voi kysyä kirjoittajilta OL ja AV).

Yhteenveto

Palo- ja pelastusalan työ edellyttää työterveysseurantaa työn asettamien toimintakyky- ja terveydentilavaatimusten sekä työn aiheuttaman erityisen sairastumisen vaaran vuoksi. Työterveysseurannan osana on suositeltavaa tukea työntekijän terveyttä ennakoivasti puuttuen työ- ja toimintakykyä uhkaaviin tekijöihin.

Tulevien tarkentavien ohjeistusten, jotka koskevat toimintakyky- ja terveydentilavaatimuksia sekä työterveysseurantaa, tarkoituksena on varmistaa yhteiset ja yhdenmukaiset toimintatavat. Näiden tavoitteena on tukea pelastushenkilöstön työ- ja toimintakykyä sekä terveyttä koko työuran ajan mahdollistaen työskentelyn alalla mahdollisimman pitkään. Tämä varmistaa osaltaan työvoiman riittävyyden sekä alan suorituskyvyn eri onnettomuustilanteissa ja turvallisuusympäristöissä.