Puolustusvoimien työterveyshuolto ja ammattisotilaan tehtävät

Aktiivisen tuen malli

Työkykyhaasteisiin pyritään puuttumaan ajoissa. Puolustusvoimissa on usean vuoden ajan ollut käytössä aktiivisen tuen malli, jonka avulla pyritään havaitsemaan työkyvyn haasteisiin liittyviä merkkejä työpisteellä ja työterveyshuollossa mahdollisimman varhain. Merkkejä voivat olla esimerkiksi toistuvat tai runsaat sairauspoissaolot, tehtävien laiminlyönti, työajan hallinnan ongelmat, työyhteisöstä sivuun jättäytyminen tai heikentynyt suoriutuminen ammattisotilaan fyysisistä kelpoisuustesteistä.

Mikäli työntekijän esihenkilö tai työterveyshuollon edustaja havaitsee työkyvyn alentumiseen viittaavia merkkejä, kutsutaan työntekijä keskusteluun ja ohjataan tarvittaessa työterveyshuoltoon. Työntekijä voidaan tarvittaessa lisäksi kutsua työterveysneuvotteluun, jonka tavoitteena on yhdessä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon kanssa sopia työkykyä tukevista toimenpiteistä. Mallia on vuosien mittaan jatkokehitetty, ja sitä koulutetaan säännöllisesti kaikille esihenkilöasemassa toimiville.

Sotilaiden kunto ja sairastuvuus

Puolustusvoimien työntekijät, erityisesti sotilasvirassa palvelevat, ovat pääsääntöisesti melko terveitä. Ammattisotilaalta edellytetään hyvää fyysistä kuntoa, jonka ylläpitämistä tuetaan sallimalla kahden viikkotyötunnin käyttäminen liikuntaan. Monet työtehtävät ovat muutenkin melko fyysisiä, ja esimerkiksi sotaharjoituksissa liikutaan usein 25 kilogrammaa painava taisteluvarustus päällä. Edellä mainitut seikat selittävät todennäköisimmin Puolustusvoimien henkilöstön vähäisiä sairauspoissaoloja, jotka painottuvat suurimmaksi osaksi siviilihenkilöstön ja iäkkäämpien työntekijöiden ryhmiin.

Erityisiä ammattitauteja ei sotilailla selkeästi nouse esille. Mielenterveyssyyt ovat suurin poissaoloja selittävä tekijä, ja näissä poissaolot voivat olla pitkiä. Iäkkäämmillä työntekijöillä tuki- ja liikuntaelinsairaudet nousevat toiseksi merkittäväksi sairauspoissaoloja selittäväksi tekijäksi. Sotilaiden uran loppupäässä nähdään tavanomaisia kansansairauksia kuten metabolista oireyhtymää ja sydän- ja verisuonitauteja, mutta nämä johtavat harvoin sairauspoissaoloihin.

Sotilastehtävien erityispiirteet

Sotilastehtävät ovat usein sekä henkisesti että fyysisesti vaativia, minkä vuoksi näissä tehtävissä toimivilta edellytetään hyvää työ- ja toimintakykyä. Puolustusvoimissa noudatetaan työterveyshuollon suunnittelussa sekä työhöntulo- että määräaikaistarkastuksissa tehtävän erityispiirteitä huomioivaa altistelähtöistä lähestymistapaa. Sotilaiden tarkastusväli on tavallisesti kolme vuotta, mutta sitä voidaan myös lyhentää tarpeen mukaan.

Puolustusvoimien ammattisotilaat toimivat maalla, merellä ja ilmassa. Sotilastehtäviin kuuluu hyvin heterogeeninen ryhmä erilaisia työnkuvia, mutta suurimmassa osassa on usein tiettyjä yhteneväisyyksiä. Kuten edellä on mainittu, moneen tehtävään liittyy fyysistä rasitusta ja psyykkistä painetta. Lisäksi moni sotilas altistuu ampuma- ja muunlaiselle melulle, jonka vaikutuksilta pyritään suojautumaan hyvän kuulonsuojauksen avulla. Osa sotilaista käsittelee tehtävissään säännöllisesti erilaisia kemikaaleja. Lisäksi moni toimii erityisesti sotaharjoituksissa yötyössä, mikä lisää kokonaiskuormitusta. Harjoitus- ja koulutustoiminnassa altistutaan vuodenajasta riippuen kylmälle tai kuumalle. Erityistehtävissä toimivat henkilöstö, kuten sukeltajat ja lentäjät, altistuvat lisäksi paineenvaihtelulle, minkä takia näissä tehtävissä toimiville sotilaille on määritetty hyvinkin tarkkoja kelpoisuusehtoja.

Varsinaisen tehtäväkohtaisen kelpoisuuden ja työkyvyn arvion lisäksi jokaiselle sotilaalle määritetään säännöllisin välein niin kutsuttu palveluskelpoisuusluokka, joka liittyy henkilön sijoitettavuuteen sodanajan organisaatioon. Vaikka henkilön työkyky olisikin riittävä hänen normaaliolojen tehtävänsä hoitamiseen, palveluskelpoisuus voi olla alentunut. Palveluskelpoisuusluokkien tarkemmat määritykset on kuvattu Puolustusvoimien Terveystarkastusohjeessa. Ohje on julkinen asiakirja, ja siihen voi halutessaan tutustua Puolustusvoimien verkkosivuilla. Ammattisotilailla palveluskelpoisuus tarkistetaan varusmiespalveluksen tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen jälkeen virkaan nimittämisen yhteydessä. Lisäksi palveluskelpoisuutta arvioidaan kaikissa työterveyshuollon määräaikais- ja muissa tarkastuksissa.

Ammattisotilaiden, erityisesti upseerien, työ on usein liikkuvaa. Tämä vaikuttaa arkielämän suunnitteluun. Monella upseerilla on työpaikan paikkakunnalla niin kutsuttu reppurin kämppä, kun muu perhe asuu eri puolella Suomea. Vaikka monessa tehtävässä etätyö on nykyään mahdollistettu, tietyt työnkuvat, esimerkiksi varusmiesten kouluttamiseen liittyvät tehtävät, edellyttävät paikallaoloa työpisteellä. Usein ammattisotilaat haluavat myös hakeutua kansainvälisiin tehtäviin ja kriisinhallintajoukkoihin, mikä lisää poissaoloja kotoa.

Koulutus

Puolustusvoimien työterveyshuollossa toimivat terveydenhuollon ammattihenkilöt suorittavat työterveyshuoltoon pätevöittävän koulutuksen viimeistään kahden vuoden sisällä siitä, kun he ovat aloittaneet työnsä työterveyshuollon tehtävässä. Puolustusvoimissa on myös töissä useampi työterveyshuoltoon erikoistuva lääkäri. Kenttälääkinnän palveluyksikön Työterveyssektori järjestää Puolustusvoimien omalle työterveyshenkilöstölle kuukausittaisia koulutuksia. Välillä näissä luennoivat omat asiantuntijamme, useimmiten näihin pyydetään siviilipuolen asiantuntijoita. Lisäksi Työterveyssektori järjestää vuosittain Puolustusvoimien työterveyshuollon ajankohtaispäivät eli kaksi päivää kestävän koulutustilaisuuden, johon kutsutaan myös siviilipuolen työterveyshuollon henkilöstöä ja yhteistyötahoja. Asiantuntijamme pitävät myös pyynnöstä luentoja eri työterveyshuollon toimijoille.

Lopuksi

Puolustusvoimat on moderni organisaatio, jonka rooli muuttuvassa turvallisuusympäristössä on kansakunnan turvallisuuden kannalta merkittävä. Organisaation rungon muodostaa palkattu henkilöstö, jonka on kyettävä jatkuvasti kehittymään ja pysymään ajan tasalla muutosten keskellä. Suomen sotilaallinen liittoutuminen tuo henkilökunnalle mukanaan uusia mielenkiintoisia tehtäviä ja mahdollisuuksia, mutta henkilökunnalle kohdistettavat vaatimukset lisääntyvät samaan aikaan. Työterveyshuollon rooli henkilökunnan työ- ja toimintakyvyn ylläpitämisessä jatkuvien muutosten keskellä on merkittävä.