Liikennelentäjän terveystarkastukset ja työkyky

Liikennelentäjän työkykyvaatimukset

Liikennelentäjien työkyvyn arviointi ja tukeminen on tärkeää paitsi lentäjien omalle terveydelle ja työssäjaksamiselle, myös lentoturvallisuuden kannalta.

Lentäjän terveysvaatimusten tarkoituksena on taata lentotehtävien suorittamisen kannalta riittävä toimintakyky ja toisaalta vähentää äkillisen toimintakyvyn menetyksen riskiä. Äkillinen toimintakyvyn menetys kriittisessä lennon vaiheessa voi johtaa ilmailuonnettomuuteen. Myös hitaasti kehittyvä toimintakyvyn menetys, jos lentäjä ei tunnista sitä, voi johtaa esimerkiksi tilannetietoisuuden häviämisen kautta vaara- tai onnettomuustilanteeseen.

Huomionarvoista on, että äkilliseen toimintakyvyn menetykseen johtaneista tilanteista 50–70 prosenttia on sellaisia, ettei toimintakyvyn menetystä olisi voitu ennakoida terveystarkastuksessa. Yleisimpiä tällaisia tilanteita ovat äkillinen gastroenteriitti, välikorvan tai sivuonteloiden paineentasaukseen liittyvät ongelmat ja päänsärky sekä laservaloisku ohjaamoon (tilapäinen näön menetys). Loput 30–50 prosenttia ovat ainakin osittain ennakoitavissa riskitekijöitä tunnistamalla. Yleisimpiä tällaisia ovat äkillinen sydäninfarkti, sydänperäinen äkkikuolema, rytmihäiriöt, aivoverenkierron häiriö ja keuhkoembolia.

Tärkeimmät työkyvyn arvioinnissa huomioon otettavat tekijät liittyvät muun muassa näköön, kuuloon, kognitiiviseen ja fyysiseen suorituskykyyn sekä reaktiokykyyn. Lentäjällä tulee olla hyvä kauko- ja lähinäkö, ja näköhäiriöt voivat vaikuttaa lentoturvallisuuteen. Heikentynyt kuulo taas voi vaikeuttaa kommunikointia ja vaaratilanteiden tunnistamista. Työ vaatii korkeaa keskittymistä, päätöksentekokykyä ja kykyä reagoida nopeasti erilaisiin tilanteisiin, mitä pitkät työvuorot, aikavyöhykkeiden ylittäminen ja vaihtelevat olosuhteet haastavat. Univaje ja väsymys heikentävät keskittymistä ja reaktiokykyä. Arvioinnissa täytyy ottaa huomioon myös riski äkilliseen toimintakyvyn menetykseen, jonka voivat aiheuttaa esimerkiksi sydän- ja verenkiertoelinten sairaudet, kuten sydäninfarkti ja aivoverenkierron häiriöt. Toimintakyvyn äkillisen menetyksen voivat aiheuttaa lisäksi virtsa- ja ruuansulatuselinten sairaudet, neurologiset sairaudet, korva-, nenä- ja kurkkutaudit, eri sairauksien yhdistelmä tai lääkkeiden sivu- ja yhteisvaikutukset. Myös mielenterveyden häiriöt, lievätkin, voivat vaikuttaa merkittävällä tavalla esimerkiksi keskittymiskykyyn ja siten tilannetietoisuuteen ja ne arvioidaan huolellisesti. Mielenterveyden häiriöissä keskeistä on oirekuvan ja ennusteen suhteuttaminen ilmailun vaatimustasoon.

Jos ilmailulääkäri arvioi, ettei lentäjä täytä terveydentilavaatimuksia, hän voi ottaa lentäjän medikaalin pois voimasta tilapäisesti (esimerkiksi ohimenevän sairauden vuoksi) tai toistaiseksi (usein käytännössä pysyvästi). Lentäjä voi hakea medikaalia uudelleen, jos hänen terveydentilansa paranee. Yleisimpiä tilapäiseen työkyvyttömyyteen johtavia sairauksia ovat erilaiset tapaturmavammat, mielenterveyden häiriöt, neurologiset sairaudet, verenkiertoelinten sairaudet ja ruoansulatuselinten sairaudet. Pisimmät työstä poissaolot liittyvät yleensä mielenterveyden häiriöihin. Kirjallisuuden perusteella suurin medikaalin menetyksen riski on 50–60-vuotiailla lentäjillä. (Cairns, 2021 ja Simons et al., 2021.)

Alla kuvaan lyhyesti lentäjien työterveyshuoltotoimintaa Finnairin työterveyshuollossa, jossa toimivat lääkärit ovat paitsi työterveys-, myös ilmailulääkäreitä.

Terveystarkastukset työterveyshuollossa

Finnairin liikennelentäjän työ on epäsäännöllistä, aikaerorasitusta sisältävää työtä. Liikennelentäjät tekevät merkittävässä määrin yötyötä, joka on Valtioneuvoston asetuksen (1485/2001) mukainen erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttava altiste työssä. Työssään lentäjät altistuvat myös kosmiselle säteilylle ja melulle. Lisäksi työ on turvallisuuskriittistä ja asettaa erityisiä vaatimuksia työntekijän terveydentilalle, joten tarkastukset ovat pakollisia myös työterveyshuoltolain 13. § mukaisesti. EU-tasoinen regulaatio edellyttää operaattorilta eli lentoyhtiöltä lentäjien huumausainetestausta työsuhteen alussa. Siten työterveyshuollossa tehtävät tarkastukset ja tutkimukset tehdään useampaan eri lainsäädäntöön perustuen.

Lentäjät kohtaavat erityisiä työkykyhaasteita, jotka vaativat tarkkaa seurantaa. Tällaisia ovat esimerkiksi väsymys ja unihäiriöt, psyykkinen kuormitus ja stressi sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Lentotyössä pitkät istumisjaksot ja vähäinen liikkuminen voivat altistaa tuki- ja liikuntaelinsairauksille, ja lentäjien fyysinen kunto voi vaikuttaa suoraan työkykyyn ja vireystilaan.

Finnairin työterveyshuollossa teemme lentäjille ilmailuregulaation mukaisia vuosittaisia ja 60 vuotta täyttäneille puolivuosittaisia medikaalitarkastuksia sekä yötyötarkastuksia 3–5 vuoden välein tarkastettavan ikä ja yksilölliset riskitekijät huomioiden. Lisäksi lähiliikenteestä kaukoliikenteeseen siirtyville tehdään erillinen kaukoliikennetarkastus. Yötyötarkastuksissa kiinnitetään huomio sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöihin, elintapoihin, uneen ja palautumiseen, stressin hallintaan, ruoansulatuselimistön oireisiin tai sairauksiin ja muihin riskitekijöihin. Tarkastuksen yhteydessä otettaviin laboratoriokokeisiin sisältyvät muun muassa lipidit, HbA1C ja alkoholimarkkerina CDT. Jos tarkastettavalla on korkea diabetesriski ja hän on merkittävästi ylipainoinen, tutkitaan myös paastoglukoosi tai kahden tunnin glukoosirasituskoe. Lihavilta (BMI >30) seulotaan uniapneaa STOP-BANG-pisteytyksellä. Tarkastuksista annamme sopivuuslausunnon. Medikaalitarkastusten sisältö on tarkasti määritelty ilmailuviranomaismääräyksissä, eikä niistä voi poiketa. Ilmailulääkäri toki voi käyttää harkintaansa ja määrätä sellaisiakin tutkimuksia, joita regulaatio ei edellytä, kunhan ne ovat ilmailulääketieteellisesti perusteltuja.

Raskaaksi tulevat lentäjät ovat yhteydessä työterveyshuoltoon mahdollisimman pian raskauden toteamisen jälkeen. Sikiön saama kosmisen säteilyn annos ei saa ylittää yhtä millisievertiä. Kun raskaana olevan lentäjän altistustason on arvioitu saavuttavan tuon tason, hän siirtyy pois lentotyöstä. Ilmailuregulaation perusteella raskaana oleva lentäjä voi työskennellä 26. raskausviikon loppuun saakka, mikäli hän täyttää terveydentilavaatimukset. Lentohenkilökuntaa ei lueta säteilytyöntekijöiksi.

Muu työterveyshuoltotoiminta

Lentäjän työkykyä tuetaan tarvittaessa työterveysyhteistyössä mahdollisuuksien mukaan erilaisin työjärjestelyin. Pitkien sairauspoissaolojaksojen yhteydessä yhteydenpito lentäjään on aktiivista niin työterveyshuollon kuin esihenkilön taholtakin työkyvyn varhaisen tuen, seurannan ja hallinnan toimintamallin mukaisesti. Tarvittaessa teemme työkyvyn arviointeja ja ohjaamme lääkinnälliseen tai ammatilliseen kuntoutukseen.

Tietoja, ohjausta ja neuvontaa annetaan työhön liittyvät erityisvaatimukset ja riskit huomioiden niin yksilö- kuin ryhmätoiminnassakin työpaikkaselvitysten perusteella laaditun toimintasuunnitelman mukaisesti.