Sukeltajan työ ja terveystarkastukset

Koulutuslaitokset

Suomessa varsinaisia ammattisukeltajia kouluttaa ainoastaan Luksia (Lohja). Nykyisin pelastusalan ja Rajavartiolaitoksen vesisukeltajia kouluttavat Etelä-Suomen alueelliset pelastuslaitokset ja Rajavartiolaitos yhteisellä kurssillaan. Samoin muullakin Suomessa alueelliset pelastuslaitokset ja Kuopion pelastusopisto järjestävät pelastajien vesisukelluskoulutuksia. Sotilassukeltajia kouluttaa Merivoimat. Puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos jatkokouluttavat itse omat sukeltajansa (mukaan lukien työsukeltajat) joko organisaationsa sisällä tai ulkomailla, esimerkiksi Norjassa, Ruotsissa tai Ranskassa.

Sukeltajan terveystarkastukset

Sukeltajan terveystarkastuksissa noudatetaan European Diving Technology Committeen (EDTC) ja Diving Medical Advisory Committeen (DMAC) lääketieteellisiä vaatimuksia sekä Työterveyslaitoksen vaatimuksia ammattisukeltajan sukelluskelpoisuudelle. EDTC:n vaatimuksista julkaistaan uusi versio vuoden 2025 aikana.

Sukelluskelpoisuustarkastuksen tarkoituksena on selvittää henkilön sopivuus ammattisukeltajan tehtävään ja kykeneekö hän terveytensä puolesta suoriutumaan tehtävästään vaarantamatta omaa tai muiden turvallisuutta. Tarkastuksessa selvitetään, onko henkilöllä sairauksia tai tiloja, jotka voivat

1. aiheuttaa hetkellisenkin toimintakyvyn tai tajunnan menetyksen (esimerkiksi epilepsia, migreeni, rytmihäiriökohtaukset, hypoglykemia).
2. pahentua sukeltamisen vuoksi (esimerkiksi astma tai sepelvaltimotauti, jossa kylmän/kuivan hengityskaasun hengittäminen fyysisessä rasituksessa sukelluksen aikana johtaa keuhkoputkien supistumiseen, astmakohtaukseen tai sepelvaltimokohtaukseen).
3. aiheuttaa sukellussairauden (esimerkiksi keuhkosarkoidoosi, COPD, keuhkofibroosi, joissa keuhkovaurioalueen taakse jää hengityskaasua ansaan altistaen keuhkojen painevammalle).

Sukeltajan iällä on huomattava merkitys sukeltamista rajoittaville sairauksille. Nuoremmilla henkilöillä sukellusuran alkuvaiheessa eniten sukelluskelpoisuutta rajaavat mielenterveyshäiriöt, krooniset keuhkosairaudet, krooniset suolistosairaudet, harvinaiset kardiomyopatiat tai anomaliat. Iäkkäämmillä sukeltajilla (50-vuotiailla ja sitä vanhemmilla) puolestaan sukelluskuolemiin johtavat syyt ovat sydänperäisiä (rytmihäiriöt ja sepelvaltimotauti).

Ammattisukeltajan työterveystarkastuksiin kuuluvat alkutarkastus, määräaikaistarkastus ja välitarkastus. Näistä tärkein on alkutarkastus, jossa määritetään sukellusuraa aloittavan henkilön sopivuus alalle. Tässä tarkastuksessa sukelluskelpoisuuden terveydelliset perusteet pidetään tiukassa, ja sairaudet tulkitaan herkästi karsivaksi. Alkutarkastuksessa tehdyt väärät arviot johtavat myöhemmin uralla hankaliin tilanteisiin sekä henkilön terveyden vaarantumiseen.

Määräaikaistarkastus suoritetaan 1–3 vuoden välein iästä, työn vaativuudesta ja sairauksista riippuen. Ammattisukeltajilla ja pelastusalan vesisukeltajilla määräaikaistarkastukset suositellaan tehtäviksi alle 40-vuotiaille henkilöille kolmen vuoden välein, 40–50-vuotiaille kahden vuoden välein ja yli 50-vuotiaille vuoden välein, mutta lääkäri voi määrätä tarkastuksen tehtäväksi aikaisemminkin. Maksimaalisen hapenkulutuksen suositellut minimiarvot ovat vesisukellustehtävissä 3,0 l/min ja 36 ml/kg/min. Sotilassukeltajilla hapen kulutuksen minimiarvo on 45 ml/kg/min ja suositus 50 ml/kg/min. Määräaikaistarkastuksissa tuetaan myös ennakoivasti sukelluskelpoisuuden ylläpitoa ja puututaan sukelluskelpoisuutta uhkaaviin tekijöihin.

Välitarkastus tehdään pitkän sairausjakson, uuden pitkäaikaisen sairauden diagnosoinnin ja merkittävien toimenpiteiden jälkeen (esimerkiksi leikkaukset, sydämen rytmin siirrot, sepelvaltimotoimenpiteet, nenän sivuonteloiden laajennukset) sekä aina sukellusonnettomuuden ja sukeltajantaudin jälkeen. Välitarkastuksessa arvioidaan onnettomuuteen johtaneita altistavia tekijöitä sekä sitä, voiko kyseisiin tekijöihin vaikuttaa. Jos sukellussairauteen johtavia olosuhteita ei voida tunnistaa ja syitä poistaa, sairastuminen tulee uusiutumaan sukeltamisen yhteydessä samankaltaisten olosuhteiden toistuessa. Välitarkastuksissa määritetään myös mahdolliset seurantakäynnit sekä sukellus- ja lentokiellot.

Työterveyshuollon järjestelyt

Ammattisukeltajilla ei ole yhteisesti järjestettyä työterveyshuoltoa, ja varsinaisia alan lääkäriosaajia on erittäin vähän. Suomessa on useita pieniä ja muutama isompi sukellusalan palveluita tarjoava yritys. Nämä hankkivat sekalaisella tavalla työterveyshuollon ja sukelluslääkärin palveluita usein suurimmilta lääkäriketjuilta. Puolustusvoimat ylläpitää omaa sukelluslääketieteellistä asiantuntijakeskusta, joka palvelee Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen sukeltajia. Suomessa on 21 Suomen Lääkäriliiton myöntämää sukellus- ja ylipainehappilääketieteen erityispätevyyden omaavaa lääkäriä, joista korkeintaan neljännes pitää varsinaista sukelluslääkärin vastaanottoa. Suomen Sukelluslääketieteen yhdistys (SSLY) koordinoi sukelluslääketieteellistä osaamista Suomessa ja järjestää vuosittain alan peruskoulutuksia sekä noin joka toinen vuosi myös sukellusonnettomuuden hoitoon liittyvän koulutuksen (ADALS, advanced dive accident and life-support). Suomalainen ADALS-kurssi järjestetään tammikuussa 2025 Indonesiassa. SSLY järjestää myös Euroopan sukelluslääketieteellisen (EUBS) kongressin Helsingissä kesällä 2025.