Rasvamaksasta pitää olla huolissaan

Kiltin kuuloinen rasvamaksa voi edetä maksakirroosiin

Työterveyslääkärit törmäävät laboratoriovastauksia läpikäydessään nykyään päivittäin koholla oleviin maksa-arvoihin. Gastroenterologi Mettälälle niinikään koholla olevien maksa-arvojen selvittely on arkista aherrusta.

– Suomessa yleisimmät maksasairaudet ovat metabolinen rasvamaksatauti ja alkoholimaksasairaus, joita näen päivittäin, Mettälä toteaa. Lisäksi Mettälä hoitaa virushepatiittipotilaita ja harvinaisempia maksan autoimmuunisairauksia kuten autoimmuunihepatiitti, primaari biliaari kolangiitti ja primaari skerosoiva kolangiitti.

Mettälän mukaan rasvamaksan yleisyys väestötasolla ja yhä nuoremmilla ihmisillä on silmiinpistävää. Rasvamaksa voi edetä maksakirroosiin, mitä ei moni tule ajatelleeksi, sillä rasvamaksatermi on kansankielessä melko viattoman kuuloinen.

Normaali ultraääni ei sulje pois rasvamaksaa

Työterveyslääkärin kohtaamat maksa-arvojen nousut ovat useimmiten lieviä, ja niiden taustalla tavallisimmin on juuri rasvamaksa. Kuitenkaan aina ei ylävatsan ultraäänessä rasvamaksa näy, vaikka henkilöllä on ylipainoa ja elintavoissa toivomisen varaa. Mettälän mukaan ultraäänitutkimuksessa rasvoittunut maksa on runsaskaikuinen, mutta normaali vatsan ultraäänitutkimus ei sulje pois rasvamaksaa. Verikokeissa rasvamaksassa tyypillisesti ALAT on 2–3 -kertainen normaaliarvoihin nähden.

Mettälä ohjeistaa:

– Jos maksa-arvot ovat koholla, kontrolloi ne 2–4 viikon kuluttua. Jos arvot ovat edelleen koholla, tee ylävatsan ultraäänitutkimus ja sulje pois krooniset maksasairaudet. Virushepatiitit (B- ja C-hepatiitti), lääkeaineet, luontaistuotteet, hivenaineet ja ravintolisät voivat nostaa maksa-arvoja, eivätkä ihmiset aina ensikysymällä muista näitä. Alkoholin käytöstä tulee kysyä ja Peth-verikoetta hyödyntää. Muista päihteistä kysymistä ei pidä unohtaa. Riikka Mettälä listaa asialliseen anamneesiin vielä matkustamisen, verelle altistumisen ja työperäiset kemikaalialtistumiset.

Oikea tieto ja vanha kunnon valistaminen

Työikäisten laboratoriotutkimuksissa Mettälä kannattaa yksinkertainen on kaunista -linjaa. Hänen mukaansa perusverenkuvalla, paastoverensokerilla, kolesteroliarvoilla ja maksa-arvoista ALAT:lla pääsee jo varsin pitkälle.

Esidiabetes tarkoittaa tilaa, jossa verensokeritaso on koholla, mutta varsinaista diabetesta ei ole kehittynyt. Rasvan kertyminen maksasoluihin aiheuttaa insuliiniresistenssiä. Sen seurauksena insuliinin vaikutus soluissa heikkenee ja verensokeri nousee. Minkälaisella viestillä ja ajattelulla maksapotilaita paljon kohtaava gastroenterologi jaksaa elintapahoidosta puhua ja uskoa sen vaikuttavuuteen? Mettälä uskoo kuuntelemiseen, motivoimiseen ja pienin askelin etenemiseen:

– Oikea tieto! Annamme avaimet muutokseen, mutta vastuu on potilaalla itsellään. Uskon, että potilaat itse yleensä jo tietävät ratkaisun. Annetaan potilaan sanoa asiat ääneen ja toivotaan, että se olisi lupaus muutokseen.

Mettälän mukaan maksan terveyden edistäminen koko kansan tasolla onnistuu avoimella ja asiallisella keskustelulla.

– Uskon, että tiedon lisääminen ja vanha kunnon valistaminen edistää maksaterveyttä. Maksasairauksien ympärillä on edelleen tietynlainen stigma. Kaikki maksasairaudet eivät johdu alkoholin käytöstä!

Rasvamaksa ei siedä alkoholia mutta hyötyy hikoilusta

Esidiabeteksen tai rasvamaksan lääkehoitoa pohtivalle Mettälän viesti on "back to basics":

– Ensisijaisesti esidiabeteksen hoitona on puuttuminen elintapoihin tarpeeksi varhain. Rasvamaksaan ei ole tällä hetkellä lääkehoitoa, vaan senkin hoito perustuu elämäntapamuutoksiin. Liikunta, terveellinen ruokavalio ja muutaman kilon painonpudotus vaikuttavat verensokeritasoja laskevasti ja voivat jopa estää diabeteksen puhkeamisen. Painonhallinnalla on merkitystä: maksan rasvoittuminen vähenee suorassa suhteessa painon laskuun. Rasvamaksapotilaan pitää välttää alkoholia etiologiasta riippumatta.

Gastroenterologin perässä ladulle ja avantoon

Riikka Mettälä elää niin kuin opettaa. Hän muistuttaa, että omasta terveydestä huolehtiminen edellyttää liikunnan harrastamista säännöllisesti. Mettälä tekee sen juosten ja talvella hiihtäen. Lisäksi hän haastaa itseään uuden opetteluun ja ottaa kartan ja kompassin käteen iltarasteilla. Tamperelaiseen tapaan hänkin käy mielellään avantouimassa.

Työarjen iloja ja onnistumisia

Gastroenterologian poliklinikalla tehtävät tähystykset jännittävät useimpia potilaita. Riikka Mettälä ilahtuu joka kerta, kun tiimi onnistuu ja potilaalle jää hyvä mieli tähystystutkimuksesta.

– Teemme hoitajien kanssa tiimityötä, kuuntelemme ja annamme potilaalle tarvittaessa rauhoittavaa lääkitystä tai kipulääkitystä. Lopulta suurin osa potilaista ei tarvitse lääkityksiä lainkaan.

Hassuin Mettälän mieleen tuleva sattumus työssä oli se, kun hän kutsui käytävällä olevaa potilasta sisään omalla sukunimellään. Ei liene yllätys, että kukaan ei vastannut huutoon ja noussut ylös, jolloin Mettälä vetäytyi ilmeettömänä omaan huoneeseensa keräilläkseen itsensä ja palatakseen pokkana kohta oikean sukunimen lausumisen kanssa takaisin.

Gastroenterologin onni on sammaloitunut vanha kuusimetsä

Mettälälle liikunta on vuosi vuodelta tärkeämpi oman hyvinvoinnin peruspilari. Hän liikkuu luonnossa, kävellen tai juosten, ja nimenomaan metsässä.

– Jätän suosiolla korvakuulokkeet kotiin ja kuuntelen metsän ääniä, linnun laulua tai tuulen huminaa. Olen onnellinen, jos vielä satun löytämään kauniin vanhan sammaloituneen kuusimetsän.