Työntekijöiden liikkumattomuus on iso ja ajankohtainen ongelma – kuka voi auttaa?

Työterveyshuollon keinot tukea liikkumattomia työntekijöitä

Terveyden edistäminen ja työkyvyn tukeminen on työterveyden tärkeä tehtävä, joten liikkumattomuuden ehkäisy on myös työterveyden ydintoimintaa. Yritysten kannalta hyvin suunniteltu ja toteutettu toiminta on usein myös kustannustehokasta, koska se voi lisätä työkykyä ja työhyvinvointia, jotka korreloivat yritysten taloudelliseen menestykseen. Liikkumattomuus tulee työterveyden vastaanotoilla usein esiin, mutta siihen puututaan liian harvoin systemaattisesti. Liikkumattomuuteen liittyvä työkykyvaikutus ei ole välittömästi läsnä (kuten esimerkiksi palautumishaasteisilla), mutta liikkumattomuus aiheuttaa pidemmällä aikavälillä työkykyriskin (sairauspoissaolojen riski lisääntyy 25–30 prosenttia). Työntekijöiden fyysistä toiminta- ja työkykyä voidaan tukea yrityksen niin halutessa. Ratkaisuna tähän Aavassa on Aisti Health ja Liikuntapolku. Jo pidempään käytössä ollut Aisti Health -kartoitus yrityksen työntekijöille paljastaa erilaisia työkykyyn ja työn tuottamattomuuteen liittyviä ongelmia ja riskitekijöitä, joista liikkumattomuus on yksi keskeinen tekijä. Kyselytulosten perusteella voidaan suunnata mahdolliset työterveyden interventiot kustannustehokkaasti juuri niille työntekijöille, joilla on kyseinen työkykyriski.

Erilainen työ vaatii vastapainoksi erilaista liikuntaa

Etätyössä voi olla mahdollisuus rytmittää liikkumista ja liikuntaa työrupeamien väliin, mutta toisaalta etätyö voi johtaa toistuviin liian pitkiin yhtäjaksoisiin työrupeamiin. Paljon istumista sisältävässä työssä liikkumisen ja liikunnan edistämisen suositukset korostavat istumisen tauottamista, tuki- ja liikuntaelimistön vahvistamista ja rentouttamista, vireystilan ylläpitämistä sekä palautumista. Istumatyössä terveyden ylläpitämiseksi riittää terveysliikuntasuosituksen mukainen liikunta. Erityistä huomiota tulee kiinnittää työpäivän aikaisen liikkumisen mahdollistamiseen. Liikunnan aktiivinenkaan harrastaminen ei välttämättä riitä kumoamaan yhtäjaksoisen istumisen epäedullisia terveysvaikutuksia. Fyysisesti raskaassa työssä terveysliikuntasuositus ei usein yksinään riitä työkyvyn edistämiseksi. Monissa tehtävissä, esimerkiksi rakennus- ja huoltotöissä, jo yhden työpäivän aikana saatetaan saavuttaa suosituksen mukainen liikunta-annos, mutta työpäivän aikainen liikkuminen saattaa olla pikemminkin elimistöä ja toimintakykyä kuluttavaa kuin kehittävää. Terveellinen työ ja palauttava vapaa-aika on kokonaisuus, jossa pitää arvioida liikuntaa ja palautumista työpäivien ja/tai -vuorojen aikana sekä niiden välillä ja lomilla (24/7/52-sääntö eli koko vuorokauden aikana kaikkina päivinä ja ympäri vuoden). Tavoitteena on varmistaa, että liike ja palautuminen ovat juuri oikeassa suhteessa kullekin työntekijälle. Yhdessä liikkuminen lisää työyhteisön yhteenkuuluvuutta ja liikunnan tuomaa iloa ja motivoi jatkamaan, kun vertaistuki ja kannustus ovat lähellä.

Vinkkejä työnantajille liikkumisen kannustamiseen

Arvostava puhe ja positiivinen sävy johdon puheissa ja keskusteluissa koskien työkyvyn ylläpitoa, liikkumista ja terveellisiä elintapoja on tärkeää. Työnantaja voi tukea taloudellisesti omatoimista liikkumista tai yhteisiä liikuntaryhmien ja -tapahtumien järjestämistä sekä mahdollistaa työajan käyttöä liikkumiseen. Myös taukoliikuntaa voi tukea esimerkiksi järjestämällä sitä itse tai ulkopuolisen palveluntuottajan toteuttamana tai hankkimalla palvelun niin sanotusti tietokoneen näytölle hyppäävänä palveluna. Työmatkaliikuntaa voi tukea kannustamalla liikkumaan työmatkoja osin tai kokonaan kävellen ja pyöräillen, mahdollistamalla työmatkaliikkujille pukuhuone- ja pesutilat sekä polkupyöräpysäköinnin. Työpisteiden, kokoustilojen, taukotilojen ja sosiaalitilojen kalusteet ja sisustus voivat mahdollistaa lisää liikettä istumatyöntekijöille tai parempaa palautumista keskiraskasta työtä tekeville.

Työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyö on vaikuttavaa

Liikkumattomuus on terveys- ja työkykyriski. Työnantaja voi arvostaa työntekijöiden liikuntaa, tukea sitä vapaa-ajalla ja työmatkoilla, ohjelmoida taukoliikuntaa ja mahdollistaa sitä työpaikalla. Yhteistyö työterveyden kanssa on mahdollista ja toivottavaa. Työterveyden pitää puuttua liikkumattomuuteen, koska se on työkykyriski. Työterveys voi aktiivisesti yrityksen toivomuksesta selvittää työntekijöiden liikkumista esimerkiksi kyselyillä. Työterveys voi tukea erikseen juuri niitä työntekijöitä, joille liikkumattomuus on ongelma.

Kiitokset: Eira Roos, Riitta Ervasti-Eronen ja Salli Salminen sekä kaikki työterveyshuoltotiimit ja yritykset, joiden kanssa olen saanut olla mukana rakentamassa parempaa työelämää niin työntekijöille kuin yrityksille.

Tämä artikkeli perustuu kirjoittajan pitämään luentoon: Työelämään siirtyminen: Yrityksen ja työterveyshuollon roolit. UKK-instituutin Terveysliikuntapäivät 9–10.10.2024: Marko Luhtala.