Osakuntoutustuen sudenkuopat

Mikä on osakuntoutustuki?

Osatyökyvyttömyyseläke voidaan myöntää joko toistaiseksi jatkuvana tai määräaikaisena. Määräaikaista osatyökyvyttömyyseläkettä kutsutaan osakuntoutustueksi. Osakuntoutustukea tai osatyökyvyttömyyseläkettä voi saada, jos työkyky on osittain heikentynyt (2/5) sairauden, vian tai vamman vuoksi vähintään vuoden ajan, eikä potilas ole vielä vanhuuseläkeiässä. Toisin kuin osasairauspäiväraha, voidaan osakuntoutustuki tai osatyökyvyttömyyseläke myöntää myös osa-aikaista työtä tekevälle tai työelämän ulkopuolella olevalle henkilölle.

Työllisistä osa-aikaisia vuonna 2023 oli 488000, mikä oli vajaa viidennes kaikista työllisistä. Osa-aikatyötä tekevien osuus työllisistä oli sama kuin vuotta aiemmin. Yleisin syy osa-aikaisuudelle oli opiskelu, minkä ilmoitti syyksi 136 000 henkilöä eli 28prosenttia osa-aikatyötä tekevistä. Noin viidesosa teki osa-aikatyötä siksi, että kokoaikatyötä ei ollut tarjolla. Heitä oli 5000 vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Osa-aikatyötä tehnyt potilas

On erityisesti huomioitava, että jos potilas on jo omasta halustaan tehnyt osa-aikatyötä, on hänen työtulojensa merkittävästi vähennyttävä, jos hän jää osakuntoutustuelle. Osa-aikatyön puuttuminen ei kuitenkaan ole ehdoton este osakuntoutustuen saamiselle. Jos potilas on työtön, hän voi ilmoittautua työ- ja elinkeinotoimistoon työnhakijaksi ja saada eläkkeen lisäksi työttömyyspäivärahaa. Päivärahasta vähennetään osatyökyvyttömyyseläkkeen määrä.

Kansaneläkelaki ei tunne osakuntoutustukea

Huomioitavaa on, että ainoastaan työeläkelaki tuntee osakuntoutustuen, mutta kansaneläkelaki ei, eli Kelasta ei voi saada osakuntoutustukea. Jos hakijan työuran aikana kertyneet palkkatulot ovat pienet ja ansaittu työkyvyttömyyseläkkeen määrä vähäinen, saattaa olla, ettei potilaan ei ole taloudellisesti järkevää jäädä osakuntoutustuelle eläkkeen ja sen ohessa sallitun ansiotulon jäädessä hyvin pieneksi. Osatyökyvyttömyyseläke ei siis kompensoi osa-aikatyötä tekevälle erotusta kokoaikatyön palkkaan (esimerkkeinä laatikot 1 «»1 ja 2 «»2).

Työkykyä arvioidaan jo tehtyyn osa-aikatyöhön

Työajan vähentämisessä omatoimisesti sairauden tai työssä haittaavien oireiden vuoksi kannattaakin noudattaa varovaisuutta. Vaikka taustalla olisi pitkäkin työura kokoaikatyössä, mutta viime vuodet potilas on tehnyt osa-aikatyötä, arvioidaan työkykyä eläkettä hakiessa tällöin suhteessa osa-aikatyöhön. Omatoimisen työajan vähentämisen sijaan tulisikin ensin tehdä työterveyshuollossa työkyvyn arvio sen osalta, onko osakuntoutustuelle/osatyökyvyttömyyseläkkeelle perusteita ja onko hakijan taloudellisesti järkevää hakea osakuntoutustukea. Tässä korostuu työterveyslääkärin ammattitaito.

Täyttä kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä maksetaan henkilölle, jonka työkyvyn menetys on vähintään 3/5 (60 prosenttia) ja osakuntoutustukea tai osatyökyvyttömyyseläkettä henkilölle, jonka työkyvyn menetys on vähintään 2/5 (40 prosenttia). Osakuntoutustuki myönnetään, jos arvioidaan, että potilaan työkyky voidaan palauttaa hoidon tai kuntoutuksen avulla. Potilas voi saada osakuntoutustuen myös työhön palaamisen tueksi osasairauspäivärahan tai ammatillisen kuntoutuksen jälkeen. Osakuntoutustuen jälkeen ammatillista kuntoutusta myönnetään pääsääntöisesti vain kokoaikatyöhön palaamisen tueksi.

Alle vuoden pituisessa työkyvyttömyydessä potilas voi saada Kelalta sairauspäivärahaa tai osasairauspäivärahaa. Osakuntoutustuki edellyttää aina vähintään vuoden kestävää työkyvyn alenemaa. Mikäli hakija on osakuntoutustukea edeltäen ollut yhtäjaksoisesti sairauspäivärahalla tai osasairauspäivärahalla, lasketaan nämä päivät mukaan työkyvyttömyysaikaan.

Työuran pidentäminen osakuntoutustuen turvin

Osakuntoutustuki ja osatyökyvyttömyyseläke antavat mahdollisuuden pidentää työuraa työkyvyn heikkenemisestä huolimatta, ja sen rinnalla tehty työ kartuttaa myös lisää eläkettä, mutta työssä käyntiä ei edellytetä. Toisaalta potilas voi tehdä töitä työntekijänä tai toimia yrittäjänä osakuntoutustuella. Osatyökyvyttömyyseläkettä ei aina saa, vaikka sitä hakee. Osakuntoutustuen saamiseen vaikuttaa, millainen sairaus tai vamma potilaalla on, miten sairaus tai vamma haittaa toiminta- ja työkykyä ja onko todennäköistä, että potilas saa työkykynsä takaisin hoidon ja kuntoutuksen turvin.

Mihin työhön osakuntoutustukea arvioidaan?

Osakuntoutustuen tai osatyökyvyttömyyseläkkeen ollessa kyseessä, ei työkykyä arvioida vain suhteessa omaan työhön vaan alle 60-vuotiaiden kohdalla yleisemmin kaikkiin töihin, joita hänen voidaan kohtuudella odottaa tekevän. Mikäli hakija kykenee osa-aikatyöhön, mutta on epätodennäköistä, että hänen työkykynsä palautuu täyteen työaikaan, hänelle voidaan myöntää osatyökyvyttömyyseläke toistaiseksi. Nuorempien hakijoiden kohdalla ammatillinen kuntoutus on kuitenkin usein ensisijaista ainakin pysyvään osatyökyvyttömyyseläkkeeseen nähden. Jos työkyky ei kokoaikaiseen työhön hoidolla palaudu, pyritään pysyvän eläkkeen sijasta ensin selvittämään mahdollisuudet löytää kuntoutuksella väylä terveydentilalle sopivaan kokoaikaiseen työhön.

Mitä osakuntoutustuki edellyttää?

Osakuntoutustukea varten vaaditaan potilaan oma hakemus ja työterveyslääkärin tai muun lääkärin B-lausunto. Täyden työkyvyttömyyden ja osatyökyvyttömyyden välinen raja ei aina ole selkeä, ja siksi onkin tärkeää, että B-lausunnossa selvästi kuvataan huolellisesti potilaan sairaudet, niiden hoito ja toimintakyky ja mihin hän vielä kykenee ja mihin ei. Hyvä olisi myös kuvata, onko vielä meneillään hoidollisia tai lääkinnällisen kuntoutuksen toimia, jotka voisivat toimintakykyä jatkossa kohentaa.

Osakuntoutustuen määrä on puolet täyden työkyvyttömyyseläkkeen määrästä. Osakuntoutustuen määrä on sama kuin osatyökyvyttömyyseläkkeen määrä. Osatyökyvyttömyyseläke muuttuu alimmassa eläkeiässä täydeksi vanhuuseläkkeeksi. Osakuntoutustukea tai osatyökyvyttömyyseläkettä on hyvä hakea noin kolme kuukautta ennen etuuden alkamista. Mikäli se potilaalle myönnetään, on ennakkopäätös käytännössä voimassa kymmenen kuukautta päätöksen antamisesta, jonka aikana potilaan pitää päättää, haluaako hän siirtyä osakuntoutustuelle tai osatyökyvyttömyyseläkkeelle. Potilaan kannattaa selvittää myös, miten osaetuuden hakeminen mahdollisesti vaikuttaa muihin etuuksiin.

Jääkö osaeläkekarttuma pieneksi?

Pitkään osa-aikatyötä tehneen työntekijän osaeläkekarttuma saattaa jäädä pieneksi. Lisäksi osaeläkkeen rinnalla ansaittavalla työansiolla on ansaintarajansa, ja työtulon määrä ansaintarajan puitteissa saattaa jäädä pieneksi. Siksi jokaisen osatyökyvyttömyyseläkkeen hakijan olisi tärkeää tarkistaa itse eläkevakuutusyhtiöstään maksuun tulevan osaeläkkeen määrä ja ohessa ansaittavan työtulon määrä eläkkeen haun yhteydessä. Eläkeyhtiöiden nettisivustojen eläkelaskureita voi hyödyntää oman eläkekertymänsä arvioinnissa.