Työterveyslääkäri

Wanted: työterveyslääkäri

Työterveyslääkäri
2025;43(1):68
Tuula Oksanen

Sanotaan vaikka, että haluan varata työnantajani tarjoaman työterveyshuollon palveluntuottajalta työterveyslääkärin vastaanoton. Valitsen arkipäivän koti- tai työskentelypaikkakunnaltani. Hakusanalla työterveyslääkäri tarjolla on

  • työterveyshuollon erikoislääkäri
  • yleislääketieteen erikoislääkäri, työterveyslääkäri
  • työterveyslääkäri
  • työterveyshuollon ja yleislääketieteen erikoislääkäri
  • yleislääkäri
  • työterveyslääkäri, yleislääkäri
  • yleislääkäri, työterveyslääkäri
  • työterveyshuoltoon erikoistuva lääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri.

Millainen pätevyys ja työterveyshuollon osaaminen on kahdeksalla eri nimikkeellä tai nimikekombinaatiolla löytyneillä lääkäreillä?

Laissa potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) säädetään, että potilaalla on oikeus saada tietoa häntä hoitavan terveydenhuollon ammattihenkilön pätevyydestä. Lain 5. §:ssä todetaan seuraavasti: "Potilaalle on myös annettava tieto siitä, kuka hänen hoitonsa käytännössä toteuttaa."

Tämä tarkoittaa, että työntekijällä (minulla) on oikeus tietää, millainen pätevyys ja osaaminen minua hoitavalla työterveyslääkärillä on. Työnantajani maksaa käyntini, joten sitä kiinnostanee varsinkin työkykyyn liittyvissä pitemmissä käynneissä työterveyslääkärin pätevyys ja osaaminen. Onhan tuntihinta jopa 313,60 euroa.

Työterveyslääkäri-nimikkeen käyttö on yksi työterveyshuollon erikoisalan nykyisyyttä ja tulevaisuutta määrittävistä kysymyksistä.

Olen erittäin huolissani sen käytöstä. Olen operationalisoinut huoleni. Johdin viime vuonna yliopistojen perustamaa niin sanottua selvitystyöryhmää, joka pohti erikoistuvien lääkäreiden valmistumista edistäviä ja estäviä tekijöitä. Keskeinen estävä tekijä on mahdollisuus työterveyslääkäri-nimikkeen käyttöön ilman erikoislääkäristatusta ja ilman mitään tavoitetta erikoislääkäriksi valmistumisesta. Erikoistuvia lääkäreitä on viiden yliopiston listoilla yli 860. Osa heistä on yli 70-vuotiaita, ja osa on ollut erikoistuvan lääkärin statuksella yli 10 vuotta. Suuri erikoistuvien lääkäreiden määrä estää yliopistoja avaamasta riittävästi uusia erikoistumiskoulutuspaikkoja.

STM:n työterveyshuollon neuvottelukunnan tehtävänä asetuksen mukaisesti on seurata työterveyshuollon yleistä kehitystä sekä tehdä tarvittaessa ehdotuksia työterveyshuoltoa koskevan lainsäädännön kehittämiseksi. Neuvottelukunta ehdotti Työterveyslääkäri -nimiketyöryhmän perustamista nimikkeen käytön selkiyttämisen vaihtoehtojen ja ratkaisuehdotusten vaikutusten pohtimiseen. Minut kutsuttiin työryhmän vetäjäksi loppuvuodesta 2024, ja sain erinomaisen työryhmän. Meidän on raportoitava neuvottelukunnalle keväällä 2025. Tulemme tekemään kolme ehdotusta.

Tunnette kaikki Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -asetuksen (HTTHK) 12. pykälän, jossa määritellään osa-aikaisen lääkärin tekevän alle 20 tuntia/viikko työterveyshuoltoa. Minulle on kerrottu, että tämä omituinen, ei kenenkään valvoma sääntö, luotiin aikoinaan terveyskeskusten tarjoamaa työterveyshuoltoa varten. HTTHK-opasta ollaan päivittämässä. Josko aloitettaisiin työterveyslääkäri-nimikkeen uudistus tästä säännöstä?

Uuden vuoden toive (ja neuvo) erikoistuville lääkäreille: valmistu erikoislääkäriksi!

Kirjoittaja on työterveyshuollon vaikuttavuuteen kriittisestikin suhtautuva työterveyden professori, joka mielellään keskustelee aiheesta, kunhan keskustelija esittää tutkimusnäyttöön perustuvia ratkaisuja.

Tuula Oksanen
Työterveyden professori
Itä-Suomen yliopisto
Terveystieteiden tiedekunta
Tuula.Oksanen@uef.fi