Helikopterilääkäri, Heini Harve-Rytsälä (WSOY 2024)
Kirjoittaja Heini Harve-Rytsälä kertoo suomalaisen ensihoitojärjestelmän toiminnasta sen eri tasoilla ensihoitolääkärin näkökulmasta. Kirjan kirjoittaja on työskennellyt Uudenmaan alueella toimivassa lääkärihelikopteriyksikössä FinnHEMS10:ssa Helsinki-Vantaan lentokentältä käsin kahdeksan vuotta. Kirjassa hän pohtii, kuinka lääkärin työ on muuttanut asennetta elämään, yhteiskuntaan, ympäröivään maailmaan ja omaan itseensä.
Kirjan tarinat on koottu vuoden kierron muotoon, mutta vuosia eri tapausten välillä on kulunut monta. Kirjoittaja kuvaa, kuinka työssään joutuu tekemään nopeita ratkaisuja. Työterveyshuollon erikoislääkärinä jään pohtimaan, kuinka työ on psyykkisesti, sosiaalisesti ja kognitiivisesti raskasta sekä vaatii nopeaa ongelmanratkaisukykyä. Heini Harve-Rytsälä on anestesialääkäri, joten hänen erikoislääkärikoulutuksessaan on opetettu toimimaan sairaalan sisällä, jossa on varauduttu todennäköisiin ja epätodennäköisiin tilanteisiin. Ensihoitotyötä hän joutuu kuitenkin tekemään vaihtelevissa olosuhteissa, joista puuttuvat välineet, joita pystyy hyödyntämään sairaalan seinien sisäpuolella. Heini kirjoittaa: "On kylmä tai kuuma, silmälasit huurtuvat, hiki kirvelee silmiä, aurinko häikäisee tai sitten on yritettävä toimia pelkän taskulampun valossa."
Kirjassa Heini kuvaa Helicopter emergency medical services (HEMS) toimintaa ja työryhmiä. Suomessa HEMS-tukikohdista ja -helikopteritoiminnasta vastaa valtakunnallinen valtionyhtiö FinnHEMS Oy. Suuremman toiminta-alueen kattamiseksi osa ensihoidon lääkäriyksiköistä liikkuu helikopterilla, osa vain autolla.
Lääkärihelikopterityössä laskeutuminen on riskialttein osa. Suurimman riskin muodostavat erilaiset ilmajohdot, kuten sähkölinjat. Laskeutumiseen saadaan lisäapua pelastusyksiköiltä, jotka tarkastavat paikan sekä ilmoittavat mahdolliset riskitekijät, pitävät sivulliset loitolla. Mikäli kohteen viereen ei pääse laskeutumaan, pelastusyksikkö kuljettaa lääkärin varusteineen kohteeseen. Yhteistyötä ensivastelääkäri tekee myös poliisin kanssa. Varsinkin, kun joutuu kohtaamaan väkivaltaa tai sen uhkaa.
Kirjassa kuvataan vaikeita tilanteita maanläheisellä ja kunnioittavalla tavalla. Kuvaukset kohdistuvat huumausaineiden yliannostukseen, vesiliikenneonnettomuuteen ja lapsen vakavaan sairauteen vain muutamia mainitakseni.
Ensihoidossa toteutetaan laaja-alaista ja eri organisaatioiden yhteistyötä. Kukaan ei ole erityisasemassa, vaan tiimiä johdetaan yhdessä. Selkeät roolit ja tehtävät luovat saumattoman yhteistyön tiimissä, jossa johtajuus vaihtuu jatkuvasti, saumattomasti ja luontevasti. Johtajuus ei ole arvovaltakysymys. Toimintaa johtaa eri tilanteissa siihen soveltuvimman koulutuksen saanut tiimin jäsen. Lopussa Heini toteaa: "Minä en ole sankari, me olemme sitä yhdessä."
Kirja sopii yleissivistävänä kaikille kansalaisille. Työterveyshuollon näkökulmasta pohdin työskentelyolosuhteita, työaikoja, nopeaa päätöksentekoa sekä ihmissuhdetaitoja kaiken kaoottisuuden keskellä. Kirja kuvaa onnistuneesti yhden erikoisalan erityisolosuhteissa toteutettua työtä. Meillä on työterveyshuollossa paljon opittavaa laaja-alaisesta ja eri organisaatioiden välisestä yhteistyöstä, johon tämä kirja voi lukijaa herätellä.
Minna MajuriTyöterveyslääkäri-lehden toimittaja
