Ammattikuljettajien työterveyshuollon toteuttaminen ja haasteet

Kuka on ammattikuljettaja?

Ammattikuljettaja on henkilö, jonka pääasiallinen työ on pyörillä kulkevan liikennevälineen, kuten kuorma-auton, linja-auton, taksin tai muun kuljetusvälineen, kuljettaminen ammatillisesti. Ammattikuljettajat voivat työskennellä eri aloilla, kuten tavara- ja henkilöliikenteessä, logistiikassa tai jakelussa. Ammattikuljettajilta edellytetään aina ajokorttiryhmän R2 ajoterveysvaatimusten täyttymistä riippumatta siitä, minkä luokan ajokortti heillä on tai minkä painoinen ajoneuvo on kyseessä (taulukko 1 «»1). Tieliikennelaki (729/2018), ajokorttilaki (386/2011) ja ajoterveysasetus (1112/2011) määräävät, että yli 3 500 kg painavan ajoneuvon (esimerkiksi kuorma-auto, rekka, maansiirtokone) kuljettajalla on oltava voimassa R2 ajolupa (C- tai D-kortti), kun hän kuljettaa ajoneuvoa tieliikenteessä. Tämänhetkisen lainsäädännön mukaan ajokorttia ei tarvita suljetulla yksityisalueella, kuten aidatulla pihalla tai pellolla, jos siellä ei ole yleistä liikennettä. Sen sijaan yksityisteillä, pysäköintialueilla ja muilla avoimilla alueilla ajokortti on pakollinen, koska ne lasketaan tieliikenteeseen kuuluviksi paikoiksi. Lisäksi kun kyseessä on työpaikka, työnantaja vastaa turvallisuudesta työturvallisuuslain (738/2002) velvoittamana. Mikäli suljetulla alueella liikkuu muita ajoneuvoja tai se on yleisessä käytössä, vaaditaan aina ajokortti, eikä ajoneuvon ajaminen saa vaarantaa muita ihmisiä tai omaisuutta.

Kuljetusalan työterveyshuollon toteuttaminen

Kuljetusalan työterveyshuolto sisältää samat asiat kuin minkä tahansa muun toimialan työterveyshuollon toiminta. Kuljetusalalla toimii myös paljon pieniä kuljetusalan yrityksiä sekä yrittäjiä, joiden työterveyshuollon sopimukset ovat suppeita tai niitä ei ole. Työterveyslaitos ohjeistaa maantieliikenteen työterveyshuollon toteuttamisesta, mutta silti käytännöissä on paljon vaihtelua. Työterveyshuoltolaki (1383/2001) määrää, että työnantajan on järjestettävä työterveyshuolto kaikille työntekijöilleen, myös ammattikuljettajille. Kuljetusalan työterveyshuoltoon sisältyvät työpaikkaselvitykset, joissa määritellään työolosuhteet, työnkuvat ja työhön liittyvät altisteet sekä työturvallisuustekijät. Keskeistä työterveysyhteistyössä on laatia toimintasuunnitelma ja määritellä ammattikuljettajien terveystarkastusten toteuttamisen linjaukset. Lisäksi kuljetusalan työterveyshuollon toimintaan kuuluvat työkykyarviot, osatyökykyisten työkyvyn seuranta ja tukitoimet. Taksin- ja linja-autonkuljettajien työpaikkaselvityksessä on tärkeä huomioida työn luonne eli asiakaspalvelua sisältävä liikennetyö, jossa on usein lisääntynyt väkivallan uhka. Lisäksi työ on usein vuorotyötä, silloinkin kun se ei ole täysin yötyötä. Päihdeohjelma on olennainen osa kuljetusalan työterveysyhteistyötä, koska se mahdollistaa varhaisen puuttumisen, ennaltaehkäisee työkykyongelmia sekä edistää turvallista ja terveellistä työympäristöä. Päihdeohjelma ei ole pelkästään työkyvyn valvontaa ja kontrollia, vaan myös keino tarjota tukea ja auttaa työntekijöitä pysymään työkykyisinä. Kuljetusalalla työterveyshuolto on erityisen tärkeää, koska kuljettajien terveys ja työkyky vaikuttavat suoraan liikenneturvallisuuteen. Ammattikuljettajien terveyshaasteiden hallintaa ja aikaista reagointia tukee, mikäli työterveyshuollon sopimukseen sisältyvät myös sairaanhoidon palvelut.

Ammattikuljettajan työkyky

Ammattikuljettajan työkyvyllä on monta määritelmää riippuen siitä, keneltä kysytään. Kuljettajat mieltävät usein työkykynsä ajokyvyksi eli kyvyksi ajaa ajoneuvoa ja toimia liikenteessä. Työnantaja voi nähdä kuljettajan työkykyisenä silloin, kun kuljettajan ajotapa on tehokas ja taloudellinen, hän ei kolaroi eikä hänellä ole toistuvia poissaoloja työstään. Terveydenhuollon näkökulmasta ammattikuljettajan työkyky on monitekijäinen (kuva 1 «»2). Terveyden kannalta keskiössä on arvioida ryhmän 2 ajoterveysvaatimusten täyttymistä kaikilta osin. Arvioissa voidaan tarvittaessa hyödyntää työterveyshuollon moniammatillisuutta, ja toisinaan työfysioterapeutti tai -psykologi tai muu työterveyshuollon asiantuntija on osallisena terveystarkastuksen tai työkykyarvion tekemisessä. Lisäksi yliopistosairaaloiden ajopoliklinikat voivat toimia konsultaatioapuna.

Ammattikuljettajan työhön sisältyy useita terveys- ja työkykyhaasteita. Työ on usein fyysisesti kuormittavaa, psykososiaalisesti rasittavaa ja terveysriskeiltään monivivahteista. Pitkät istumajaksot, liikkumattomuus, väsymys ja altistuminen ympäristötekijöille lisäävät terveysriskejä esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksiin, metabolian häiriöihin, tuki- ja liikuntaelinsairauksiin, unihäiriöihin ja mielenterveysongelmiin. Lisäksi erityispiirteensä kuljetusalan työhön tekee vuorotyö. Laadukkaalla työterveysyhteistyöllä varmistetaan, että kuljettajat ovat fyysisesti ja henkisesti työkykyisiä. Työterveyshuolto- ja työturvallisuuslaki määräävät työnantajaa käyttämään työssä vain sellaisia työntekijöitä, joiden terveys ei vaaranna työturvallisuutta, ja kuljettajien kohdalla on aina huomioitava myös liikenneturvallisuus. Huolellinen terveystarkastus, riskien arviointi ja ennaltaehkäisy auttavat vähentämään työperäisiä sairauksia ja onnettomuuksia sekä parantavat kuljettajien työkykyä. Ammattikuljettajien päihdeongelmat voivat kehittyä huomaamatta. Päihteet (alkoholi, huumeet, PKV-lääkkeet) heikentävät keskittymistä, reaktio- ja arviointikykyä sekä altistavat usein sairauksien huonolle hoitotasapainolle. Ammattikuljettajien työkykyyn liittyen tulee aina arvioida käytettyjen päihteiden vaikutusta ja määrää niin kuljettajan arjessa kuin vapaalla.

Kuljetusalan asiantuntijalääkärinä – liikennelääkärinä

Ilmailussa, raideliikenteessä ja merenkulussa on tiukat kriteerit alalle tuleville ja siellä työskenteleville henkilöille. Lisäksi on olemassa oma vakiintunut asiantuntijalääkärijärjestelmä: näiden toimialojen työntekijöiden terveyskriteerien täyttymistä seuraa ja arvioi asiaan erityisen koulutuksen saanut lääkäri. Kuljetusalalla, kumipyöräliikenteessä ajoterveyttä arvioidaan kaikkialla terveydenhuollossa, ja valitettavasti esimerkiksi sairaalan osastohoitojakson tai päivystyskäynnin päätteeksi ajoterveysarvion teko osana potilaan jatkohoitosuunnitelmaa usein unohtuu, eikä ammattikuljettaja ohjaudu TYÖOTE-mallia mukaillen työterveyshuoltoon. Tällä hetkellä ammattikuljettaja voi hankkia ajokorttilausuntonsa keneltä tahansa lääketieteen lisensiaatilta ja myös etävastaanotolta.

Kuljetusalan työterveyslääkäri ja liikennelääkäri hoitaa ammattikuljettajia, ja vastaanotoilla pohditaan yhdessä ajokykyä, ajoterveyttä sekä työturvallisuutta. Työterveysyhteistyö saattaa tuntua meistä työterveyshuollon ammattilaisistakin raskaalta ja haastavalta, kun kuljettajien työkykyasioihin ja terveystarkastuksiin liittyy monitekijäisiä tilanteita, ja kokonaisuuksien hahmottaminen yhtäkkisesti rajatulla vastaanottoajalla voi tuntua mahdottomalta. Kuitenkaan mitään ammattikuljettajan työkykyasiaa ei tarvitse arvioida ilman kaikkia tarpeellisia tietoja, tutkimuksia ja riittävää vastaanottoaikaa. Kuljetusalan työterveysyhteistyö ei ole päivystyksellistä toimintaa, eikä työkykyarvioita ole tarve tehdä päivystyksellisesti, vaikka joskus näitä tilanteita tulee kiireellä eteen käytännön työssä. Meillä työterveyshuollon ammattilaisilla tulee olla aikaa kartoittaa kokonaisuus. Tarvittaessa kirjoitetaan sairauspoissaolo selvittelyjen ajaksi ja annetaan suullinen ajokielto.

Kuljetusalaa hoitava työterveyslääkäri hyötyy erityisesti liikennelääketieteen koulutuksista sekä erityispätevyyden suorittamisesta. Kun toimintaohjeet ja pelikenttä ovat itselle selkeitä, niin yhteistyö kuljetusalan yritysten kanssa lähtee sujumaan huomattavasti helpommin samaan suuntaan.