Ammattikuljettajien terveystarkastukset

Terveystarkastusten sisältö

Ammattikuljettajien terveystarkastukset ovat työhönsijoitus- eli alkutarkastuksia, määräaikaistarkastuksia sekä lisäksi mahdollisia tarkastuksia erityistilanteissa, kuten osatyökykyisen seurantaan ja työkykyarvioon liittyen tai poliisin ohjatessa kuljettajan terveydentilan selvitykseen. Työterveyshuollon toimintaan kuuluvassa työterveysyhteistyössä kuljetusalan yrityksen kanssa sovitaan tarkemmin terveystarkastusten toteutuksen yksityiskohdat, ja terveystarkastusten sisällöt kirjataan työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan (taulukko 1 «»1). Terveystarkastuksissa pääpaino on ajoterveyttä uhkaavien ongelmien ja vaaratekijöiden ennaltaehkäisyssä sekä varhaisessa puuttumisessa niin, etteivät nämä tekijät pääsisi missään vaiheessa uhkaamaan työ- ja liikenneturvallisuutta. Tämän vuoksi ne eivät ole sama asia kuin viranomaisen määräämät ajokorttitarkastukset. Terveystarkastuksissa tulee päähuomio kohdistaa ajoterveyttä uhkaaviin asioihin, joita ovat muun muassa päihteiden ja huumaavien aineiden tai lääkkeiden käyttö, sydän- ja verisuonisairaudet, lihavuus ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöt, unen ja vireystilan häiriöt sekä heikko fyysinen kunto.

Terveystarkastusten sisältöön kuuluu työterveyshoitajan lähivastaanotto, jota edeltävästi tutkittavalle voidaan lähettää esikyselyt täytettäväksi. Työterveyshoitajan vastaanottoon sisältyy haastattelu, kyselyn vastausten läpikäynti, ohjaus ja neuvonta sekä tutkimukset ja Kanta-arkisto-suostumuksen kysyminen. Työterveyshoitajan vastaanoton jälkeen tutkittava ohjautuu laboratoriotutkimuksiin ja tarvittaessa esimerkiksi työfysioterapeutin ja/tai -psykologin ja/tai optikon vastaanotolle. Näiden jälkeen on vuorossa työterveyslääkärin terveystarkastus, joka on suositeltavaa tehdä alkutarkastuksen kohdalla aina lähitarkastuksena. Määräaikaistarkastukset voidaan toteuttaa työkyky- ja työturvallisuusriskeihin liittyen porrastetusti joko lähi- tai etävastaanottoina tai paperikonsultaatioina (taulukko 2 «»2). Työterveyslääkärin tarkastuksessa keskitytään liikenneturvallisuuteen vaikuttavien sairauksien ja hoitotasapainojen arviointiin sekä tutkimustulosten läpikäyntiin. Työterveyslääkärin kliinisessä tutkimuksessa huomioidaan kuljettajan sydämen ja verenkierron tilanne, näkökyky, neurologinen status, kognitio, liikkumiskyky ja kehon hallinta sekä vuorovaikutus ja psyykkinen vointi.

Aikataulu

Ammattikuljettajien terveystarkastus tehdään työsuhteen alussa, tai mikäli ajotyöhön liittyy altisteita, pyritään tarkastus tekemään ennen työn aloitusta. Suositus tällä hetkellä on, että määräaikaistarkastukset toteutetaan työn terveysvaatimuksiin perustuen säännöllisesti viiden vuoden välein 40 ikävuoteen asti, kolmen vuoden välein 40–60-vuotiaille sekä vuoden välein yli 60-vuotiaille. Yksilöllisen arvioinnin ja riskiarvioinnin perusteella tarkastukset voidaan tehdä tiheämminkin. Mikäli työssä on lisäksi altisteita, tarkastussyklin toteutuksessa on tärkeä huomioida sekä altiste että terveysvaatimukset.

Tutkimukset

Tähän artikkeliin on koottu tärkeimmät terveystarkastusten yhteydessä otettavat mittaukset ja laboratoriotutkimukset. Fosfatidyylietanoli (B-PEth) on spesifinen tutkimus osoittamaan alkoholinkäyttöä tai alkoholin käytöstä pidättäytymistä. B-PEth-tulos arvioidaan suhteessa tutkittavan alkoholinkäyttöanamneesiin (AUDIT-kysely). Hemoglobiini-A1c (B-HbA1c) käytetään diabeteksen diagnostiikkaan, toteamiseen ja hoitotasapainon seurantaan. Nämä kaksi verikoetta antavat myös paljon suuntaa vireystilasta ja mahdollisista ammattikuljettajien työkykyriskeistä. Näiden lisäksi tarpeellisia tutkimuksia ovat perusverenkuva (B-PVKT) sekä kolesteroliarvot (P-Kol-HDL-LDL-Trigly) hyperlipidemioiden diagnostiikkaan ja koronaaritaudin riskin arviointiin. Tarvittaessa myös maksakokeet (P-ALAT, S-CDT) liittyen metaboliatilanteeseen, ja tähän liittyen myös pituuden, painon ja vyötärön ympäryksen mittaaminen. Lisäksi virtsan huumeseulatutkimukset ja DUDIT-päihdekysely. Useissa tapauksissa voi olla tarpeellista ohjata ammattikuljettaja yöpolygrafia-tutkimukseen (Pt-PolAmb) hoitoa vaativan uniapneataudin selvittämiseksi. Tätä edeltävästi työterveyshoitajan vastaanotolla tulee tehdä jokaiselle kuljettajalle STOP-BANG -seulontakysely ja/tai ESS-uneliaisuuskysely (epworth sleepiness scale). BDI-21 tai muu vastaava mielialakysely on tärkeä käydä läpi, ja lisäksi työterveyshoitajan vastaanotolla kartoitetaan keskustellen mieliala- ja työssäjaksamisasioita. Terveystarkastusten yhteydessä kuljettajien verenpaineen seuranta on ehdottoman tärkeää. Mikäli työterveyshoitajan tarkastuksessa kuljettajan verenpaine on korkealla, tarvitaan kotiseuranta ja tulokset lääkärille nähtäväksi. Koholla oleva verenpaine voi viitata myös hoitamattomaan uniapneaan.

Työterveyshoitajan vastaanotolla tehdään näöntarkastus, tai vaihtoehtoisesti tutkittava ohjataan optikon tarkastukseen ennen työterveyslääkärin arviota. Tällöin myös silmänpaineen mittaaminen on tärkeää glaukooman mahdolliseksi aikaiseksi havaitsemiseksi. Lääkärin vastaanotolla näön tutkimiseen kuuluvat näkökenttien arvio, kontrastinäön testaus ja Amsler-testi. Kuulontutkimus tehdään tarvittaessa kuiskaamistestillä tai äänesaudiometriatutkimuksella. Erityisesti kuulontutkimus tarvitaan, jos työhön sisältyy myös melualtiste.

Työterveyshuollon lausunnot

Ammattikuljettajien terveystarkastuksista tulee laatia sopivuuslausunto, jonka sanamuoto on sopiva/sopimaton/rajoituksin sopiva. Lisäksi lausuntoon on tärkeä merkitä, minkä vuoksi tarkastus on tehty (esimerkiksi yötyö ja ammattikuljettajan työn terveysvaatimukset). Sopivuuslausuntoon on tärkeä merkitä seuraavan tarkastusajankohdan arvio. Työntekijä toimittaa yleensä itse lausunnon esihenkilölleen. Toimintasuunnitelmassa voidaan sopia, että työterveyshuolto toimittaa lausunnot työntekijän kirjallisella suostumuksella työnantajalle. Mikäli työnantaja ei ole saanut lausuntoa terveystarkastuksesta, hän pyytää sitä ensisijaisesti työntekijältä itseltään. Mikäli työntekijä ei osallistu pakolliseen terveystarkastukseen tai ei toimita sen perusteella tehtyä lausuntoa, työnantaja ei voi tällaisessa tilanteessa sijoittaa työntekijää kyseiseen työhön. Mikäli ammattikuljettaja ei täytä terveysvaatimuksia ja on sopimaton työhönsä, tulee tällöin aina arvioida samalla myös sairauspoissaolon sekä mahdollisen ammatillisen kuntoutuksen tukitoimien tarve ja laatia ilmoitus ajoterveydentilan muutoksesta poliisille (F203-lomake). Huomioitavaa on, että lääkäri ei saa ilmoittaa kuljettajan ajokiellosta työnantajalle ilman kuljettajan lupaa. Tähän asiaan on harkinnassa ja selvityksessä lakimuutos.

Terveystarkastukset olisi hyvä pyrkiä järjestämään niin, että työterveyslääkäri voi tarkastuksen perusteella laatia samalla lääkärinlausunnot ajoterveydestä (F122-lomake, ajokorttitodistukset ja todistukset ammattiajolupaa varten). Optimaalisinta olisi, että työterveyshuolto tekisi kaikki ammattikuljettajien ajokorttitarkastukset osana kuljetusalan terveystarkastuksia. Tällöin työkykyä uhkaavat terveystilanteet saataisiin paremmin hallintaan jo alkuvaiheessa, ja mahdolliset terveydelliset esteet kuljetusalalla työskentelyyn tulisivat esille aikaisessa vaiheessa alalle pyrkiessä sekä ennen koko työkyvyn menettämistä. Työterveyslääkärin ei yleensä tarvitse ottaa kantaa ajoterveyslausunnossa ajokokeeseen, koska se sisältyy ammattipätevyyden suorittamiseen. Poikkeuksellisesti toisinaan työkykyarvion ja sairauspoissaolon jälkeen työhön paluun yhteydessä voidaan hyödyntää terveysperusteista ajonäytettä, jolloin arvioidaan, täyttyvätkö R2 ajoterveysvaatimukset. Alkolukko saattaa olla työnantajan asentamana rutiinisti ajokalustossa, mutta toisinaan työterveyslääkärin voi olla tarve arvioida terveysperusteisen alkolukon tarpeellisuutta.

Lopuksi

Ajoterveys on ennen kaikkea aivoterveyttä, ja jotta jokaisen aivot toimisivat päivittäin, niistä on pidettävä huolta. Jokaisen kuljettajan on tärkeää voida ylpeänä sanoa olevansa turvallinen liikenteessä, koska on käynyt terveystarkastuksissa ja huolehtii omasta terveydestään vastuullisesti. Tämän määräävät myös tieliikennelain (729/2018, 17 §) ajoneuvon kuljettajaa koskevat yleiset vaatimukset. Lain mukaan ajoneuvoa ei saa ajaa se, jolta sairauden, vian, vamman, väsymyksen tai päihtymyksen vuoksi taikka muusta vastaavasta syystä puuttuvat siihen tarvittavat edellytykset. Me tarvitsemme jokaisen kuljetusalan ammattilaisen töihin, mutta työkykyisenä niin, että perussairaudet ovat hoidossa, terveystarkastukset ovat toteutuneet aikataulussa ja työkyvyn tukemiseen on tehty terveystarkastuksessa yhteinen suunnitelma. Näin myös tieliikenteen turvallisuus paranee, ja toimialan sisäinen työhön liittyvä sairastuvuus ja työkyvyttömyys saadaan haltuun. Terveystarkastuksiin liittyy myös työn ja terveyden ristiriita: kuljettajat voivat kokea terveystarkastukset tai hoitoon hakeutumisen ajan ja resurssien haaskauksena. He voivat myös pelätä menettävänsä ajokorttinsa tai työpaikkansa, jos heidän terveydentilansa ei täytä ajoterveysvaatimuksia. Kuljetusalan yritys voi myös kokea terveystarkastusten kustannukset liiallisena menoeränä. Tämä haastaa työterveysyhteistyötä ja vaatii yhteistyötaitoja niin yksittäisen kuljettajan kuin kuljetusalan yrityksen kanssa. Tähän liittyen on nyt alkuvuodesta 2025 käynnistynyt Työterveyslaitoksen vetämä hanke nimeltä Ammattikuljettajien terveyden edistäminen, terveystarkastuskäytännöt sekä työn riskinarviointi. Hanke on käynnistynyt sidosryhmien verkostotapaamisella maaliskuussa 2025. Tässä kirjoituksessa esille nostetut asiat tulevat siis vielä tarkentumaan ja toivottavasti myös selkiytymään! Pysytään kuulolla ja kehitetään toimialan kanssa kestävää ammattikuljettajien terveyttä ja työkykyä tukevaa toimintaa.