Toiminnallisen näkökyvyn testaaminen osaksi ammattiautoilijoiden ajokorttitarkastusta
Väestön ikääntyessä ja näön haasteiden yleistyessä turvallisen ammattiajon merkitys korostuu. Toiminnallisen liikennenäön tutkimus simulaatioympäristössä mahdollistaa kuljettajien nopeuden, havainnointikyvyn ja näkökenttäpuutosten tarkemman arvioinnin.
Suomen väestö ikääntyy nopeasti ja samalla lisääntyvät erilaiset näön haasteet kuljettajilla niin henkilö- kuin ammattiliikenteessä. Näköä uhkaavista sairauksista kaihi, verkkokalvon ikärappeuma, glaukooma ja myös diabeettinen retinopatia yleistyvät. Vaikka näiden sairauksien hoito onkin viime vuosina kehittynyt merkittävästi, tarkoittaa tämä sitä, että liikenteessä on entistä enemmän kuljettajia, joiden näkökyky on alentunut. Ajamisen kannalta silmäsairauksien aiheuttamat näköongelmat liittyvät tavallisesti keskeisen näön tarkkuuden heikentymiseen, näkökentän poikkeamiin ja muutoksiin esimerkiksi hämäränäössä, kontrastiherkkyydessä tai silmien yhteisnäössä. Ajoterveyden osalta nämä ominaisuudet muodostavatkin usein monimutkaisen ja vaikeasti arvioitavan kokonaisuuden, sillä näköaisti ja näköhavaintoihin liittyvät kognitiiviset tekijät ja tarkkaavaisuus ovat erottamattomassa yhteydessä toisiinsa. Liikennetilanteissa tarvittava näköhavainnointi perustuu tarkkaavaisuuden ohjaamiin silmänliikkeisiin, jotka suuntaavat katsetta useita kertoja sekunnissa liikenneympäristön eri kohteisiin.
Neurologiset sairaudet, kuten Parkinsonin ja Alzheimerin tauti, sekä aivojen verenkiertohäiriöt voivat heikentää merkittävästi yksilön ajokykyä. Näissä sairauksissa näkökyvyn ongelmat, kognitiivisten toimintojen häiriöt, motoristen taitojen ja tilanhahmotuksen heikentyminen muodostavat yhdessä niin ikään monimutkaisen kokonaisuuden, joka altistaa liikenneonnettomuuksille. Nämä neurologiset tilat vaikuttavat kuljettajan kykyyn havaita ympäristöään, reagoida nopeasti muuttuviin liikennetilanteisiin ja tehdä päätöksiä riittävän nopeasti.
Turvallisen ammattiajon kannalta toiminnallisen liikennenäön monipuolisten tutkimus- ja testausmenetelmien kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää erityisesti liikennetilanteita vastaavissa olosuhteissa. Maantieliikenne on kriittinen osa yhteiskuntaa ja tärkein kuljetusmuoto Suomessa niin tavaroiden kuin ihmisten kuljetuksissa. Ammattiliikennettä ajaa kaikkineen noin 100 000 tavara- ja linja-autoliikenteen sekä taksinkuljettajaa. On arvioitu, että ala tulee tarvitsemaan tulevaisuudessa noin 5 000 uutta työntekijää vuosittain muun muassa nykyisten työntekijöiden jäädessä eläkkeelle. Ikääntymisen lisäksi ammattiliikenne on murroksessa digitaalisuuden sekä lisääntyvien työn tuottavuuden ja turvallisuuden vaatimusten osalta.
Toiminnallisen liikennenäön tutkimus
Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnan Visaxion-tutkimusympäristöön on kehitetty erityisesti toiminnallisen liikennenäön testaamiseen ja tutkimiseen tarkoitettu simulaatioympäristö, joka sisältää tavanomaisten henkilö- ja ammattiajon ajoneuvojen simuloinnin lisäksi 180 asteen näyttöratkaisun, joka kattaa koko näkökentän. Simulaatioympäristö mahdollistaa erilaisten ajotilanteiden ja ajo-olosuhteiden luomisen, jolloin voidaan arvioida tarkemmin muun muassa kuljettajan nopeutta, havainnointia sekä näkökenttäpuutoksia reagointia vaativissa tilanteissa.
Tutkimuskäyttöä varten on luotu sadan eri-ikäisen terveen suomalaisen ikävakioitu tietokanta, joka mahdollistaa ajotulosten vertailun vakioitujen päivä- ja yöajotestien osalta. Simulaatioympäristön testitilanteissa tarkkaavaisuus ja näön käyttö ovat keskeisessä roolissa toisin kuin perinteisissä kliinisissä näkötesteissä. Tämä antaa esimerkiksi mahdollisuuden tarkastella kuljettajan ajonaikaista kompensaatiokykyä näköongelmien osalta. Lisäksi toiminnallisen liikennenäön testien avulla voidaan erottaa näkemisen ongelmat kognitiivisten häiriöiden aiheuttamista ajoterveysriskeistä. Näin voidaan tunnistaa tilanteet, joissa kuljettaja näkee hyvin, mutta ei reagoi riittävän nopeasti havaintoihinsa.
Ajosimulaatioympäristö mahdollistaa kuljettajien tutkimisen aina turvallisessa ja kontrolloidussa ympäristössä.
Turvallisen ammattiliikenteen tekijät: toiminnallisen liikennenäön pilottitutkimus
Toteutimme simulaatioympäristössä lokakuussa 2024 ammattikuljettajien liikennenäköön liittyvän pilottitutkimuksen Turvallisen ammattiliikenteen tekijät: toiminnallisen liikennenäön pilottitutkimus. Laajempaan kokonaisuuteen liittyvän tutkimuksen lääketieteellisen osuuden tarkoituksena oli selvittää ammattiliikenteessä toimivien linja-autonkuljettajien toiminnallisen liikennenäön tutkimisen edellytyksiä liikennesimulaattoriympäristössä yhdistettynä kuljettajilta itseltään kerättyyn tietoon terveydentilasta, elämänlaadusta ja kuljettajakokemuksesta. Lisäksi tutkimuspäivään kuului silmälääkärin tutkimus kuljettajien silmäterveydestä sisältäen näöntarkkuuteen, refraktioon, silmän biomikroskopiaan, silmänpaineeseen ja silmänpohjaan liittyvät tutkimukset. Lähes kolmekymmentä linja-auton kuljettajaa osallistui tutkimukseen. Kuljettajien keski-ikä oli 48 vuotta, ja heistä 21 prosenttia oli naisia.
Alustavien havaintojen mukaan toiminnallisen liikennenäön testeissä pidentyneet reaktioajat olivat yhteydessä erityisesti aikaisempiin peltivahinkoihin, huonoon näköön sekä ikään. Pilottitutkimuksen pohjalta voidaankin sanoa, että toiminnallisen liikennenäön ajotestit yhdistettynä erityisesti kuljettajan ajohistoriaa koskeviin kysymyksiin antavat merkittävää lisätietoa kuljettajan ajokyvystä. Aineiston tarkempi analysointi jatkuu, ja tavoitteena on, että tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa laajemmin turvallisen ammattiliikenteen kehittämiseen.
Lopuksi
Toiminnallisen liikennenäön tutkiminen tarjoaa monipuolisen tavan lähestyä ajoterveyttä ja liikenneturvallisuutta niin henkilö- kuin ammattiliikenteen konteksteissa. Nykyisen lainsäädännön turvallisen liikenteen takaamiseksi asetetut näkövaatimukset perustuvat staattisiin mittauksiin, joilla on vaikea mitata todellista riskiä liikenteessä. Sekä turvallisen liikkumisen että yksilön oikeusturvan kannalta on perusteltua ottaa ainakin rajatapauksissa käyttöön paremmin todellisuutta ja toiminnallista näkökykyä mittaavia testejä.
Teknisesti toiminnallisen näön tutkimusta on jo pilotoitu ja sovellettu lupaavasti erityisesti näkökenttäpuutosten ja reaktioaikojen mittaamiseen ajosuorituksen aikana. Menetelmä on sinällään mahdollista sovittaa osaksi ammattiliikenteen terveystarkastuksia nopeallakin aikataululla, mutta käyttöönottoa hidastavina tekijöinä voisi nähdä ainakin laajempaan tutkimuskäyttöön skaalautuvien laitteiden puutteen sekä kustannukset. Turvallinen ammattiliikenne on kaikkien yhteinen tavoite, ja tarkoituksemme onkin jatkaa toiminnallisen liikennenäön tutkimusmenetelmien kehittämistä ja tutkimusta Tampereella.
Toiminnallisen näön tutkimukseen kehitetyn Visaxion-testiympäristön mahdollisuuksiin voi tutustua tarkemmin osoitteessa «https://www.tuni.fi/fi/tutkimus/visaxion-testiymparisto-toiminnallisen-naon-tutkimiseen»1.
TtT, Projektipäällikkö
Tampereen yliopisto,
Silmä- ja näkötutkimus, Visaxion
hanna.samposalo@tuni.fi
Petri Purola
FT, Post doc -tutkija
Tampereen yliopisto, Silmä- ja näkötutkimus
Näkövammaisten liitto ry, näkövammarekisteri
petri.purola@tuni.fi
Hannu Uusitalo
LKT, Silmätautiopin professori emeritus, Tutkimusjohtaja
Tampereen yliopisto, Silmä- ja näkötutkimus, Visaxion
hannu.uusitalo@tuni.fi
Kirjallisuutta
- Leinonen M, Hartikainen A & Uusitalo H. Ajonäön tutkiminen. Teoksessa Seppänen M, Kaarniranta K, Setälä, N & Uusitalo H. (2022). Silmätautien käsikirja. Kustannus Oy Duodecim.
- Liikenneturva 2025. Ikääntyneet liikenteessä: «https://www.liikenneturva.fi/liikenteessa/ikaantyneet-liikenteessa/»2
- Purola PKM, Nättinen JE, Ojamo MUI, ym. Prevalence and 11-year incidence of common eye diseases and their relation to health-related quality of life, mental health, and visual impairment. Qual Life Res 2021;30(8):2311-2327 «PMID: 33755897»PubMed
- Purola P, Koskinen S, Uusitalo H. Nationwide and regional trends in distance and near visual acuities during 2000-2017 in Finland. Acta Ophthalmol 2024;102(4):483-490 «PMID: 37772430»PubMed