Työterveyslääkäri

Ohjaa vaikea-asteinen latuskajalka ajoissa leikkausarvioon

Työterveyslääkäri
2025;43(2):44-46
Anu Mykkänen

Vaikea-asteisessa hankinnaisessa latuskajalassa jalkaholvin tärkeät tukirakenteet ja jalan ponnistava toiminta on menetetty. Tila on etenevä jalan vaurioiden ja oirekuvan kannalta ja edellyttää leikkaushoitoa. Latuskajalan aiheuttama liikuntakyvyn heikkeneminen johtaa työkyvyn ja elämänlaadun alenemiseen.

Hankinnaisen latuskajalan keskeiset ongelmat ovat nilkan sisäsyrjän kipu ja turvotus sekä jalan huono rasituksen sieto. Jalkaholvi on romahtanut lattian suuntaiseksi, ja päkiäponnistus on tehoton. Jos tunnusomainen virheasento on nähtävissä ja tibialis posterior -jänteen rappeuma on todettu, pitäisi potilas ohjata leikkausarvioon viivyttelemättä. Pelkkä konservatiivinen hoito ei enää poista kipua eikä palauta menetettyä jalan toimintaa. Tilan pitkittyminen johtaa nilkan sisäsyrjän tukirakenteiden vaurioiden lisääntymiseen ja nivelrikkomuutoksiin koko nilkan alueella. Ontumisen ja raajan sisäkiertymisen myötä oireet laajenevat polveen, lonkkaan ja ristiselkään.

Tunnista etenevä latuskajalka

Etenevässä virheasennossa nilkan ylipronaatio lisääntyy lyhyessä ajassa. Kantapää ja jalkaterän etuosa kiertyvät ulkokiertoon, ja vastaavasti raaja kiertyy säären välityksellä sisäkiertoon (kuvasarja 1 «»1). Puoliero oireettomaan jalkaan on nähtävissä. Jalan ponnistusvoima on heikentynyt lyhyessä ajassa. Tasapainotesti yhdellä jalalla ei onnistu enää, ja nilkan sisäkiertovoima on alentunut toiseen jalkaan verrattuna. Tibialis posterior -jänteen toiminta on menetetty kokonaan, jos yhdellä jalalla toteutettu päkiänousutesti ei käynnisty lainkaan. Jännerappeuman diagnoosi tarkennetaan magneetti- tai ultraäänitutkimuksella.

Joustava latuskajalkaleikkaus palauttaa jalan toiminnan

Joustavalla leikkausmenetelmällä alemman nilkkanivelistön jousto säilytetään ja jalan toiminta palautetaan. Leikkaus on aina usean toimenpiteen yhdistelmä. Nilkan virheasento korjataan kantaluukäännöin. Menetetty tibialis posterior -toiminta korvataan varpaiden koukistajajännesiirteellä. Venynyt osa deltanivelsiteestä korjataan, ja kireään pohjelihakseen tehdään tarvittaessa vapautus. Pitkään jatkuessaan virheasento muuttuu jäykäksi ja aiheuttaa nivelrikkoa, jolloin joustava leikkaustapa ei ole enää mahdollinen. Jäykistyneessä nivelrikkotilanteessa tehdään alemman nilkkanivelistön luudutus. Luudutuksella hoidetaan tehokkaasti nivelrikkokipua, mutta toiminnallinen lopputulos ei ole yhtä hyvä kuin joustavassa leikkaustavassa.

Vaikea-asteinen vaivaisenluu ja latuskajalka

Vaikea-asteinen vaivaisenluu on yhteydessä latuskajalan muodostumiseen. Mitä leveämpään asentoon 1. jalkapöytäluu on kiertynyt, sitä epävakaampi on jalan etuosa. 1. jalkapöytäluun tukipisteen menetys johtaa nilkan ylipronaatioon, nilkan sisäsyrjän deltanivelsiteen venyttymiseen ja siten tibialis posterior -jänteen jatkuvaan ylikuormitukseen.

Vaivaisenluu korjataan latuskajalkaleikkauksen yhteydessä

Jalan etuosan epätukevuutta aiheuttava vaivaisenluu on välttämätöntä korjata nilkkatason toimenpiteiden yhteydessä, jotta holvin tukipisteet saadaan kuntoon ja leikkaustulos on hyvä. Tehokkain tapa korjata vaivaisenluun aiheuttama jalan epätukevuus on niin sanottu Lapiduksen leikkaus, jossa 1. jalkapöytäluun tyvinivel luudutetaan oikeaan asentoon ja isovarpaan tyvinivel jää liikkuvaksi. Jos isovarpaan tyviniveleen on jo kehittynyt nivelrikkoa, Lapiduksen leikkausta ei voida tehdä, vaan virheasento ja epätukevuus korjataan isovarpaan tyvinivelen luudutuksella. Kuvasarjassa 2 «»2 näkyy potilaan tilanne ennen ja jälkeen leikkauksen.

Latuskajalan leikkauksesta toipuminen

Latuskajalkaleikkaukset ovat laajoja ja vaativat hyvän suunnittelun lisäksi perusteellisen potilasohjauksen hoidon eri vaiheissa. Toipuminen on pitkä prosessi, jossa tavallisesti kuuden viikon kipsi- tai tukisaapashoitoa seuraa usean kuukauden kuntoutusjakso fysioterapeutin ohjauksessa. Työkyvyttömyysaika etätyöhön on noin neljä viikkoa. Paluu jalkoja kuormittavaan työhön on mahdollista aikaisintaan kolmen kuukauden kohdalla leikkauksesta työnkuvan raskauden mukaan. Sisäpyörällä ajo ja vesiliikunta voidaan aloittaa pian kipsistä luopumisen jälkeen. Puolen vuoden kohdalla tavallinen arkiliikkuminen ja noin tunnin pituiset kävelylenkit onnistuvat. Rasituksen siedon tavoitetaso on saavutettu noin vuoden kohdalla leikkauksesta.

Ylipaino ei ole este jalan leikkaukselle

Ylipainon lisääntyminen heijastuu jalan rappeumasairauksien ja vaikeiden virheasentojen esiintyvyyteen. Vastaanotolla ylipainosta keskusteltaessa nousevat esiin kysymykset etätyömallin myötä vähentyneestä liikkumisesta, työnteon kiristyneestä tahdista ja siitä, miten ihmisten muuttunut kohtaaminen vaikuttaa mielialaan. Latuskajalan aiheuttama pitkittynyt kipu ja liikkumisen vaikeus johtavat tavallisesti painon nousuun entisestään. Tilanne on monelle epätoivoinen noidankehä. Ylipaino ei merkitse sitä, että jalan leikkaus olisi vasta-aiheinen, vaan päinvastoin: latuskajalan leikkaushoito on vaikuttava keino palauttaa liikuntakykyä ja katkaista negatiivinen kierre. Jos BMI on yli 40, tarvitaan anestesiariskien vähentämiseksi leikkausta edeltävää painonpudotusta tavoitteellisessa aikarajassa. Painonhallinnan apuna tulee käyttää nykyaikaista laihdutuslääkitystä ja ravitsemusterapeutin ohjausta.

Konsultoi virheasentoihin liittyvistä rasituskivuista jalkakirurgia

Jalkojen rasituskivuista kärsivien potilaiden hoidossa on oleellista erottaa joukosta ne, jotka tarvitsevat leikkaushoitoa jalan virheasennon ja epätukevuuden korjaamiseksi. Kantapääkipu ja päkiäkipu ovat jalan yleisiä kuormitusperäisiä ongelmia, ja ne ovat luonteeltaan itsestään rajautuvia. Hoitolinja on lähes aina konservatiivinen. Tärkeimpinä keinoina ovat fysioterapiakuntoutus, jalkinevalinta tukevapohjaisilla kärkikeinullisilla kengillä sekä jalkojen kuormituksen vähentäminen työnkuvan muutoksella ja painonhallinnalla. Kirurgiaa tarvitaan, jos kivun lisäksi samanaikaisesti on todettavissa jalkaholvin tärkeiden tukirakenteiden ja jalan toiminnan pettäminen.

Anu Mykkänen
LL, Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri
Tiimin vetäjä: Töölön nilkka- ja jalkakirurginen tiimi
Sairaala Mehiläinen Helsinki
anu.mykkanen@mehilainen.fi

Kirjallisuutta

  1. Klemola, Tero. "Nilkan ja jalkaterän sairaudet: Jalkaterän epämuotoisuudet ja toimintahäiriöt." Ortopedia, toimittaneet Ilkka Helenius, Minna Laitinen ja Joonas Sirola, Kandidaattikustannus, 2022, ss. 555–559
  2. M. Myerson et al. "Classification and Nomenclature: Progressive Collapsing Foot Deformity." Foot & Ankle International, 41 (2020)
  3. Kati Korhonen-Yrjänheikki Helsingin sanomissa 14.8.24. HS artikkeli: "Tuhannet suomalaiset nuoret ovat eläkkeellä - Siihen on kolme isoa syytä, sanoo asiantuntija".