Työterveyslääkäri

Märkätyö terveydenhuollossa

Työterveyslääkäri
2025;43(2):47-51
Hanna Kuoppala

Märkätyö aiheuttaa ärsytyskosketusihottumaa, joka on yleisimpiä terveydenhuollon työntekijöillä todetuista ammattitaudeista. Siitä, voidaanko märkätyö luokitella erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavaksi tekijäksi, ei vaikuta olevan yksimielistä näkemystä. Märkätyötä tekeville on tärkeää antaa neuvontaa ja ohjausta työtapoihin liittyen ärsytyskosketusihottuman puhkeamisen ehkäisemiseksi.

Terveydenhuollon työntekijöillä on kohonnut riski käsi-ihottumaoireiluun, ja useimmiten kyse on ärsytyskosketusihottumasta. Vuonna 2020 työikäisten vahvistetuista ammattitautitapauksista ärsytyskosketusihottumia oli 97 (12 prosenttia kaikista ammattitaudeista), joista 24 oli hoivapalveluiden ja terveydenhuollon työntekijöillä sekä terveydenhuollon asiantuntijoilla. Työperäisten sairauksien rekisterissä vuosina 2005–2016 19 prosenttia kaikista vahvistetuista ammatti-ihotaudeista todettiin terveydenhuollon työntekijöillä, merkittävimpinä työntekijäryhminä hoitajat ja lähihoitajat. Suurin diagnoosiryhmä oli ärsytyskosketusihottuma, jonka tavallisin ilmoitettu syy oli märkätyö. Tämä vastaa aihetta käsittelevän kansainvälisen kirjallisuuden esiintuomaa näkemystä märkätyöstä merkittävänä työperäisen käsi-ihottuman ja nimenomaan ärsytyskosketusihottuman riskitekijänä, jonka yhtenä riskialana on terveydenhuolto.

Potilastyössä hankala käsi-ihottuma, myös työn pahentama atooppinen käsiekseema, voi inhimillisen kärsimyksen lisäksi aiheuttaa pitkittyviä sairauspoissaoloja ja jopa tarpeen ammatinvaihtoon. Suurella työnantajalla myös kustannukset ammattitaudeista voivat olla merkittävät. Käsi-ihottuma on alidiagnosoitu sairaus, ja kustannuksia on arvioitu tulevan myös presenteismin kautta. Aktiivinen käsi-ihottuma vaikeuttaa käsihygienian toteuttamista ja voi edesauttaa infektioiden leviämistä tuoden lisäkustannuksia.

Märkätyö näyttää siis aiheuttavan työhön liittyvää sairastumista. Valtioneuvoston asetuksen esimerkkiluettelo erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavista tekijöistä ei sisällä märkätyötä. Luettelo ei kuitenkaan ole poissulkeva, ja muutkin tekijät voivat aiheuttaa erityistä sairastumisen vaaraa. Se, edellyttääkö märkätyö terveystarkastuksia erityisen sairastumisen vaaran vuoksi, vaikuttaa jakavan mielipiteitä.

Mitä on märkätyö ja miksi siihen pitäisi kiinnittää huomiota?

Märkätyön määritelmänä käytetään yleensä The German Approved Code practice TRGS 401 (technical rules of hazardous substances) määrittelykriteereitä vuodelta 1996. Näiden mukaan märkätyöstä on kyse, jos säännöllisessä työssä

  1. käsien iho on jatkuvasti märkänä säännöllisesti ainakin 2 tuntia päivässä tai
  2. työntekijä joutuu käyttämään tiiviitä suojakäsineitä vähintään 2 tuntia päivässä tai
  3. käsien ihoa täytyy puhdistaa usein tai käyttäen voimakkaita aineita.

Kirjallisuudessa ehdotetaan usein tapahtuvaksi käsien puhdistamiseksi vähintään noin 20 kertaa päivässä.

Merkittävin märkätyön aiheuttama terveyshaitta on ärsytyskosketusihottuma, eli paikallinen, inflammatorinen ihoreaktio yksittäiselle tai toistuvalle kontaktille ärsyttävään tekijään. Se voi olla fysikaalinen tai kemiallinen tekijä, joka aiheuttaa ihoreaktion, kun altistumista tapahtuu riittävästi ajallisesti ja määrällisesti. Ärsytyskosketusihottuma on siis seurausta ihon luonnollisen immuniteetin vasteesta ihoon kohdistuvaan traumaan, ja se voi syntyä kaikille altistumisen ollessa riittävää, mutta yksilölliset erot sairastumisherkkyydessä ovat merkittäviä. Ärsytyskosketusihottumalla on muiden käsi-ihottumien tapaan taipumus kroonistua, jos altistuminen ärsyttävälle tekijälle jatkuu.

Kliinisesti ärsytyskosketusihottumaa ei varmuudella voi erottaa allergisesta kosketusihottumasta. Nämä voivat myös esiintyä samanaikaisesti ja myötävaikuttaa toistensa kehittymiseen.

Merkittävä riskitekijä ärsytyskosketusihottumalle on atooppinen ihonrakenne. Lapsena sairastettu atooppinen ihottuma on merkki atooppisesta ihon rakenteesta, vaikka aikuisena ihottumaa ei olisikaan esiintynyt. Suomalaisessa ammattitautikäytännössä ärsytyskosketusihottumaa ei korvata ammattitautina, jos henkilöllä on ollut samanaikainen eli käytännössä muutaman vuoden sisällä esiintynyt oireinen atooppinen ihottuma.

Mille märkätyössä altistutaan?

Määritelmällisesti märkätyössä altistutaan vedelle. Ihon toistuva tai pidempään jatkuva kostuminen kuivattaa ihoa, jolloin ihon suoja heikkenee ja riski ärsytyskosketusihottuman syntyyn kasvaa.

Märkätyössä vedelle altistumisesta vaikeasti eroteltavia, tunnettuja työperäisen ärsytyskosketusihottuman aiheuttajia ovat lisäksi käsien pesu- ja desinfiontiaineet sekä suojakäsineiden hautova vaikutus. Nämä voivat aiheuttaa ihottumaoireilua myös herkistymismekanismilla. Käsien pesussa käytetty nestemäinen käsisaippua on ihoa ärsyttävä ja kuivattava, ja se voi lisäksi sisältää ihoa herkistäviä säilöntäaineita tai hajusteita.

Toteutettaessa käsihygieniaa suositusten mukaan altistutaan potilastyössä käsien desinfektioaineille jopa kymmeniä kertoja työpäivän aikana. Käsien desinfektioaineita on sekä alkoholittomia että alkoholipohjaisia, ja ne kaikki voivat ärsyttää ja kuivattaa ihoa. Alkoholittomat desinfiointiaineet voivat sisältää myös ihoa herkistäviä ainesosia. Alkoholia sisältävien käsien desinfektioaineiden on todettu vaurioittavan ihon rakenteita vähemmän. Jos näiden käyttö aiheuttaa kirvelyä, iho on todennäköisesti jo vaurioitunut.

Tiiviiden suojakäsineiden käyttö voi myötävaikuttaa ärsytyskosketusihottuman syntymiseen sekä pitää yllä jo syntynyttä ärsytyskosketusihottumaa. Varminta näyttöä tästä on tilanteessa, jossa suojakäsineiden käytön lisäksi ihoon kohdistuu muita ärsyttäviä tekijöitä. Suojakäsineiden aiheuttamaan haittaan vaikuttaa myös niiden käyttöaika sekä se, puetaanko käsineet usein kosteiden käsien päälle.

Voidaanko ärsytyskosketusihottumaa ennaltaehkäistä?

Vuonna 2021 julkaistussa käsi-ihottuman hoitosuosituksessa korostetaan ihottuman synnyn ennaltaehkäisyn merkitystä (Thyssen ym). Ennaltaehkäisyssä korostuvat työsuojelulliset toimet, oikeanlaiset työtavat ja työntekijöiden sitoutuminen käsien ihon hyvään hoitoon. Työterveyshuolto voi näissä tukea työpaikkaa. (Taulukko «»1 ja kuva «»2.)

Altistelähtöinen työterveysseuranta -kirjassa suositellaan alkutarkastuksia ammateissa, joissa työntekijät altistuvat ihoa herkistäville ja ärsyttäville tekijöille. Määräaikaistarkastusten todetaan olevan melko tehoton menetelmä etsiä ihottumia, joskin säännöllisesti toistuvat oirekyselyt voivat tehostaa varhaista hoitoon tuloa. Vaikka käsi-ihottumien ennaltaehkäisyn kustannusvaikuttavuudesta tietoa on vain vähän, on todennäköistä, että ärsytyskosketusihottuman synnyn ehkäisemisellä olisi myös taloudellista vaikutusta.

Lopuksi

Märkätyö aiheuttaa merkittävän osan terveydenhuollon työntekijöiden ammattitaudeista. Ärsytyskosketusihottuma on helposti kroonistuva, kärsimystä ja kustannuksia aiheuttava sairaus, jota kannattaa ennaltaehkäistä antamalla ohjausta työskentelytavoista ja käsien ihon säännöllisestä hoidosta. Kädet ovat tärkeä työvälineemme, niiden hyvinvoinnista kannattaa huolehtia!

Kiitos arvokkaasta ohjauksesta ja kommenteista:

Kirsi Koskela, ylilääkäri, työterveyshuollon erikoislääkäri ja Ville Ojanen, työterveyshuollon erikoislääkäri, TAYS Työlääketieteen poliklinikka.

Maria Pesonen, ylilääkäri, ihotautien ja allergologian erikoislääkäri, Työterveyslaitos.

Hanna Kuoppala
LL, Työterveyshuollon erikoislääkäri
Pirte Oy
hanna.kuoppala@pirte.fi

Kirjallisuutta

  1. Koskela K, Lehtimäki J, Ojanen V ym. Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2019-2020, Työterveyslaitos 2024, JULKARI
  2. Aalto-Korte K, Koskela K, Pesonen M. Allergic contact dermatitis and other occupational skin diseases in health care workers in the Finnish Register of Occupational Diseases in 2005-2016. Contact Dermatitis 2021;84(4):217-223 «PMID: 33277706»PubMed
  3. Jacobsen G, Rasmussen K, Bregnhøj A, ym. Causes of irritant contact dermatitis after occupational skin exposure: a systematic review. Int Arch Occup Environ Health 2022;95(1):35-65 «PMID: 34665298»PubMed
  4. Thyssen JP, Schuttelaar MLA, Alfonso JH ym. Guidelines for diagnosis, prevention, and treatment of hand eczema. Contact Dermatitis 2021;86:357-378.
  5. Scütte M, Tamminga SJ, de Groene GJ ym. Workrelated and personal risk factors for occupational contact dermatitis: A systematic review of the literature with meta-analysis. Contact Dermatitis 2023;88:171-187.
  6. Valtioneuvoston asetus terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä (VnA 1485/2001), liite: Esimerkkiluettelo erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavista tekijöistä.
  7. Kampf G, Löffler H. Prevention of Irritant Contact Dermatitis among Health Care Workers by Using Evidence-Based Hand Hygiene Practises: A Review. Industrial Health 2007;45:645-652.
  8. Tiedemann D, Clausen ML, John SM ym. Effect of glove occlusion on the skin barrier. A systematic review on the effect of gloves on skin barrier function. Contact Dermat. «https://doi.org/10.1111/cod.12470»1
  9. Karvala K, Leino T, Oksa P ym. Altistelähtöinen työterveysseuranta. 2019, 1. painos. Duodecim.