Uutta tietoa ammattiastman ja työn pahentaman astman ennusteesta

Jauhot, viljat, isosyanaatit ja eläinperäiset altisteet olivat tavallisimmat ammattiastman aiheuttajat

Suurimmat tutkitut potilasryhmät muodostivat kampaajat, teollisuustyöntekijät, leipurit ja kokit sekä maataloustyöntekijät ja maanviljelijät (kuva 1 «»1). Eläin- ja kasviperäisille aineille ja entsyymeille eli proteiiniallergeeneille altistuneilla potilailla todettiin suuremmalla osalla ammattiastma kuin kemikaaleille ja metalleille altistuneilla. Tavallisimpia ammattiastman aiheuttajia olivat jauhot ja viljat, isosyanaatit sekä lehmä- ja muut eläinperäiset altisteet (kuva 2 «»2). Ammattiastma ja työn pahentama astma -ryhmissä altistumisen ja oireiden kestoa tai astman vaikeusastetta ja hallintaa kuvaavat muuttujat eivät merkittävästi eronneet toisistaan. Ammattiastmaan sopiva tai siihen viittaava PEF-työpaikkaseuranta lisäsi positiivisen altistuskokeen todennäköisyyttä kemikaaleille ja metalleille altistuneilla potilailla. PEF-työpaikkaseurannan ennusteellista arvoa altistuskokeen tulokseen ei voitu tässä tutkimuksessa arvioida proteiiniallergeeneille altistuvilla potilailla, sillä heillä voidaan todeta ammattiastma ilman altistuskokeita, jos PEF-työpaikkaseuranta sopii ammattiastmaan ja IgE-välitteinen herkistyminen työssä olevalle altisteelle voidaan todeta.

Työttömyys oli yleistä ammattiastmaa ja työn pahentamaa astmaa sairastavilla potilailla

Kyselytutkimuksessa keskimäärin kahdeksan vuotta diagnoosin asettamisen jälkeen todettiin, että lähes kaikille vastaajille jäi pysyvää lääkehoitoa vaativa astma. Vain 4 prosenttia vastaajista oli ollut vuoden oireeton ilman astmalääkitystä. 52 prosenttia vastaajista käytti runsasta astmalääkitystä (vähintään keskisuuri inhalaatiosteroidiannos ja pitkävaikutteinen sympatomimeetti säännöllisesti), ja 39 prosentilla vastaajista astmatestin tulos (Asthma Control Test) oli korkeintaan 19, mikä sopii alentuneeseen astman hallintaan. Ammattiastman ja työn pahentaman astman ennusteet olivat varsin samanlaisia. Ammattiastmapotilaista ammattia oli vaihtanut aksi kolmasosaa henkilöistä ja ammatillista kuntoutusta oli saanut noin puolet. Työn pahentamaa astmaa sairastavista ammattia oli vaihtanut lähes puolet, ja reilu kolmasosa oli saanut ammatillista kuntoutusta (taulukko 1 «»3). Ammatillisen kuntoutuksen korvasi ammattiastmapotilailla pääasiassa tapaturmavakuutusyhtiö ja työn pahentamaa astmaa sairastavilla potilailla työeläkeyhtiö (kuva 3 «»1). Työttömänä oli ollut astmaoireiden alkamisen jälkeen lähes puolet ammattiastmapotilaista ja lähes kolmannes työn pahentamaa astmaa sairastaneista. Työttömyysjaksot olivat noin 80 prosentilla molemmissa ryhmissä yli vuoden mittaisia, ja yli kolmanneksella työttömyys oli kestänyt yli kaksi vuotta. Tulotaso säilyi molemmissa ryhmissä melko samanlaisena lähtötasoon verrattuna, ja noin 80 prosenttia työikäisistä oli mukana työelämässä.

Lopuksi

Suurelle osalle ammattiastmaa ja työn pahentamaa astmaa sairastavista kehittyy tutkimuksemme perusteella astmalääkityksestä huolimatta pitkäaikaisesti runsaasti oireileva astma. Työn pahentamaa astmaa sairastavien osalta tuloksia ei voida yleistää kaikkiin potilaisiin, koska tapaukset valikoituivat aineistoomme ammattiastmaepäilyn vuoksi, ja he olivat altistuneet työssään hengitysteitä herkistäville altisteille. Lisäksi potilaidemme työn pahentama astma lienee myös vaikeahoitoisempi kuin työn pahentamaa astmaa sairastavilla keskimäärin.

Ammattiastman varhainen tunnistaminen ja altistumisen varhainen lopettaminen tai merkittävä vähentäminen aiheuttavalle tekijälle ovat keskeisiä ennusteen kannalta. Työterveyshuollossa hengitystieoireisiin on hyvä kiinnittää erityistä huomiota määräaikaistarkastusten yhteydessä. Työterveysneuvottelussa voidaan sopia mahdollisista työnkuvan muutoksista altistumisen vähentämiseksi jo varhaisvaiheessa.

Tuloksemme tukevat sitä, että sekä proteiiniallergeeneille että kemikaaleille ja metalleille altistuneille potilaille kannattaa tehdä työterveyshuollossa astman diagnostisten tutkimusten lisäksi PEF-työpaikkaseuranta ammattiastmaa epäiltäessä. Kun potilaalla on perusteltu epäily ammattiastmasta muun muassa tyypillisten oireiden tai altisteen vuoksi, ammattiastmatutkimuksia on kuitenkin tärkeää jatkaa, vaikka PEF-työpaikkaseuranta ei viittaa ammattiastmaan. PEF-työpaikkaseurannan kielteinen tulos ei poissulje ammattiastmaa.

Ammattiastmaa ja työn pahentamaa astmaa sairastavien potilaiden astman hallintaa ja työolosuhteita on tarpeen seurata työterveyshuollossa tai muualla terveydenhuollossa säännöllisesti ja konsultoida tarvittaessa keuhkosairauksien erikoislääkäriä. Suuri työttömänä olleiden vastaajien määrä viittaa siihen, että potilaat eivät saa riittävästi tukea korvausjärjestelmästä ja terveydenhuollosta työelämässä mukana pysymiseen.