Työterveyshuollon ammattilaisten kokemuksia TYÖOTE-toimintamallin toteutumisesta
Valtakunnallinen TYÖOTE-toimintamalli siirtää työkyvyn arvioinnin ja työhön paluun tuen vastuuta erikoissairaanhoidosta ja perusterveydenhuollosta systemaattisemmin työterveyshuollolle. Malli vaatii selkeästi sovittuja käytäntöjä, jotka tukevat potilaiden sujuvaa ja oikea-aikaista paluuta työelämään. Artikkelissa kuvataan työterveyshuollon ammattilaisten kokemuksia TYÖOTE-toimintamallin toteutumisesta.
Selvitys perustuu kyselyyn, joka toteutettiin tammikuussa 2024 osana Työterveyslaitoksen ja Työsuojelurahaston rahoittamaa Moniammatillinen työkyvyn arviointi työterveyshuollossa -hanketta (2023–2025). Selvitykseen kutsuttiin mukaan työterveyshuollon palveluntuottajia 14 hyvinvointialueelta, joissa toimintamalli oli käytössä vähintään yhdessä potilasryhmässä. Mukaan saatiin 26 palveluntuottajaa, joiden yhteyshenkilöt välittivät kyselyn kaikille niille työterveyslääkäreille, työterveyshoitajille, työfysioterapeuteille ja työterveyspsykologeille, joille TYÖOTE-toimintamalli oli tuttu.
TYÖOTE-toimintamallissa erikoissairaanhoidosta kirjoitetaan lyhyt sairauspoissaolo tietyissä diagnooseissa, minkä jälkeen potilas ohjataan lähetteellä työterveyshuoltoon työkyvyn arviointia ja työhön paluun tukea varten. Tämä edellyttää työterveyshuollolta selkeää prosessia lähetteiden käsittelylle. Vaihtoehtoisesti erikoissairaanhoito voi pyytää potilasta olemaan itse yhteydessä työterveyshuoltoon työkyvyn arviointia varten.
TYÖOTE-toimintamalli tuo hyötyjä julkiselle terveydenhuollolle, työterveyshuollolle, työnantajalle ja yhteiskunnalle, mutta ennen kaikkea työikäiselle potilaalle. Julkisessa terveydenhuollossa voidaan keskittyä omaan ydintoimintaan, kun työkyvyn arviointi ja tuki siirtyy työterveyshuoltoon. Tieto potilaan tilanteesta siirtyy nopeasti työterveyshuollolle mahdollistaen työterveyshuollon asiantuntemuksen hyödyntämisen ja potilaalle oikea-aikaisen työkyvyn arvioinnin ja tuen. Potilas hyötyy ajoissa aloitetuista työhön paluun tukitoimista, jotka auttavat ylläpitämään työkykyä ja vähentävät pysyvän työkyvyttömyyden riskiä. Työnantajalle työntekijän nopeampi paluu työhön vähentää sijaistarvetta ja lisää tuottavuutta. Yhteiskunnalle tämä tarkoittaa lisääntyneitä verotuloja, vähentyneitä sairauspäivärahakuluja ja parantunutta kokonaistuottavuutta.
Selvityksen tuloksia
Kyselyyn osallistui 70 työterveyshuollon ammattilaista 17 eri palveluntuottajalta: 19 työterveyslääkäriä, 34 työterveyshoitajaa, 12 työfysioterapeuttia ja viisi työterveyspsykologia. Kaikki lääkärit olivat joko työterveyshuollon erikoislääkäreitä tai erikoistumassa olevia paitsi yksi, joka oli suorittanut työterveyshuoltoon pätevöittävän koulutuksen. Lähes kaikki työterveyshoitajat (28/34 vastaajaa) sekä kaikki työfysioterapeutit ja työterveyspsykologit olivat suorittaneet pätevöittävän koulutuksen tai parhaillaan suorittamassa sitä. Vastaajat olivat kokeneita työterveyshuollon ammattilaisia: keskimääräinen työkokemus työterveyslääkäreillä oli 13 vuotta, työterveyshoitajilla 12 vuotta, työfysioterapeuteilla 10 vuotta ja työterveyspsykologeilla seitsemän vuotta.
Kyselyssä kartoitettiin TYÖOTE-toimintamallin käytäntöjä työterveysyksiköissä (taulukko 1 «»1). Tulosten mukaan noin puolet erikoissairaanhoidosta saapuvista lähetteistä siirtyy sähköisesti työterveysyksikköön. Työterveysyksiköissä lähetteiden tarkastamisesta vastaavat useimmiten sihteerit tai asiakaspalveluhenkilöstö, ja tarkistukset tehdään yleensä päivittäin tai useamman kerran viikossa.
Kun TYÖOTE-toimintamallin mukainen lähete saapuu, lähete toimitetaan nimetylle case managerille, joka on useimmiten työterveyshoitaja ja osa potilaan työpaikan asiakasvastuullista työterveystiimiä. Tuloksista selvisi myös, että työkyvyn arviointikäynti toteutuu yleensä fyysisenä vastaanottokäyntinä. Hieman yli puolet vastaajista arvioi, että työkyvyn arviointi tapahtuu yksikössä riittävän ajoissa ennen erikoissairaanhoidosta saadun sairauspoissaolon päättymistä.
Selvityksessä kartoitettiin myös, missä potilasryhmissä TYÖOTE-toimintamalli oli käytössä. Yleisimmin malli oli käytössä ortopedisissä potilasryhmissä (kuten selkäleikatut ja tekonivelleikatut), toiseksi yleisimmin rintasyöpäpotilailla ja kolmanneksi psykiatrisilla potilailla. Muita mainittuja olivat kardiologia, syöpätaudit, reumatologia ja neurologia sekä aivovammat. Yli puolet vastaajista ilmoitti, ettei potilasryhmällä ole vaikutusta siihen, mille ammattiryhmälle ensikäynti työkyvyn arviointia varten varataan. Yleensä ohjaus oli kuitenkin tällöin työterveyslääkärille. Sen sijaan noin joka seitsemäs vastaaja ilmoitti, että potilasryhmä vaikuttaa, ja tällöin potilas ohjataan useimmiten ensin työfysioterapeutille tai työterveyshoitajalle.
Työterveyshuollon ammattilaisilta (29 henkilöä) saatiin myös vapaamuotoista palautetta TYÖOTE-toimintamallin toteutumisesta. Palautteen mukaan mallin käyttöönotto oli monissa yksiköissä vasta alkuvaiheessa, joten käytännön kokemusta ei ollut vielä juurikaan kertynyt. Monilla vastaajilla oli edelleen vähäinen käsitys mallista, ja he kaipasivat lisäohjeistusta. Yleisesti mallia pidettiin hyvänä keinona parantaa hoidon jatkuvuutta ja edistää työhön paluuta, mutta se edellyttää tiiviimpää yhteistyötä erikoissairaanhoidon ja työterveyshuollon välillä. Erikoissairaanhoidosta vastaajat toivoivat potilaiden ohjausta tehokkaammin työterveyshuoltoon ja enemmän tietoa toimintakyvyn rajoituksista. Moni vastaaja painotti, että toimintamallin kehittämistä tulisi jatkaa ja mallin käyttöönottoa laajentaa koskemaan useampia potilasryhmiä.
Johtopäätökset
Alkuvuodesta 2024 toteutetun selvityksen mukaan TYÖOTE-toimintamallin mukaiset lähetteet saapuvat työterveysyksikköön enimmäkseen sähköisesti, potilaan ensikäynnit ovat pääasiassa fyysisiä, ja työkyvyn arvioinnit tehdään yleensä hyvissä ajoin ennen sairauspoissaolon päättymistä. Toimintamallin käyttöönotosta saadaan hyötyä, kun sen käyttöön sitoudutaan. Tuloksissa kyselyyn vastaamatta jättäminen tai "ei osaa sanoa" -vastaukset osoittavat, että toimintamallin käytännön toteutukseen kaivataan lisää perehdytystä, jotta mallin potentiaali saadaan täysimääräisesti käyttöön. Koska viimeisen vuoden aikana TYÖOTE-toimintamallin käyttöönotto on entisestään laajentunut, todennäköisesti myös ammattilaisten tietoisuus mallin toimintatavoista on kasvanut.
TtT, dosentti, johtava asiantuntija
Työterveyslaitos, Työterveys
sari.nissinen@ttl.fi
Marika Lassfolk
TtM, KtM, työfysioterapeutti, erityisasiantuntija,
hankkeen projektipäällikkö
Työterveyslaitos, Työterveys
marika.lassfolk@ttl.fi
Marja-Leena Haavisto
PsL, työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologi, tuotepäällikkö
Työterveyslaitos, Työterveys
marja-leena.haavisto@ttl.fi