Uutta tietoa metsä- ja metalliteollisuuslaitosten toimistojen ja valvomoiden sisäympäristöstä

Valvomoissa todettiin enemmän haittatekijöitä kuin toimistoissa

Sisäympäristötutkimusten aikana lähes kaikissa toimistoissa ja valvomoissa havaittiin sisäympäristöä heikentäviä tekijöitä, joista osa liittyi tuotantoprosessiin ja joita ei esiinny ei-tuotannollisten työpaikkojen toimistoissa. Tuotantoprosessista peräisin olevia hajuja tai homeen hajua todettiin yli 70 prosentissa toimistoja ja valvomoita. Poikkeavan paljon pölyä tai likaa havaittiin 69 prosentissa, melua 57 prosentissa ja tärinää 32 prosentissa toimistoja ja valvomoita. Valvomoissa edellä mainittuja haittoja oli enemmän kuin toimistoissa.

Toimistojen ja valvomoiden sisäilman olosuhteet eli lämpötila, suhteellinen kosteus ja hiilidioksidipitoisuus olivat pääosin hyvällä tasolla. Keskimääräinen äänitaso, kehotärinä, valaistus sekä formaldehydin ja tuotantotiloista kulkeutuvien epäpuhtauksien pitoisuudet olivat myös vertailuarvojen mukaisia. Vaihtelu oli kuitenkin suurta, ja suurimmat poikkeamat vertailuarvoista todettiin yleensä valvomoissa.

Suurimmassa osassa eli 87 prosentissa toimistoja ja valvomoita ilmavaihto oli riittävä. Lopuissa se jäi alle vaatimusten. Noin kymmenessä prosentissa ilmanvaihto ei toiminut lainkaan, koska ilmanvaihtokone oli rikki tai se ei ollut päällä. Asiaa ei kuitenkaan ollut aina huomattu, mikä viittaa ylläpidon toimimattomuuteen. Tuotantotilojen läheisyydessä sijaitsevat toimistot ja valvomot olivat pääosin ylipaineisia tuotantotilaan nähden, mikä vähentää epäpuhtauksien kulkeutumista tuotantotiloista. Kuitenkin 14 prosenttia oli alipaineisia, jolloin tuotantotiloista voi kulkeutua niihin epäpuhtauksia.

Pinnoille laskeutuneessa pölyssä esiintyi teollisia mineraalikuituja reilusti enemmän kuin ei-tuotannollisten työpaikkojen toimistoissa. Syynä suuriin kuitupitoisuuksiin ovat todennäköisesti tuotantolaitosten vanhat ilmanvaihtojärjestelmät, joissa on kuitulähteitä, joista voi kulkeutua kuituja pinnoille. Yli 90 prosentissa kuitunäytteissä ylittyi Työterveyslaitoksen toimistotyyppisille työpaikoille antama viitearvo, joka ei ole terveysperusteinen, vaan jonka avulla todetaan tavanomaisesta poikkeavien kuitulähteiden olemassaolo. Teolliset mineraalikuidut voivat aiheuttaa korkeilla pitoisuuksilla vähäisiä ja ohimeneviä ärsytysvaikutuksia. Näitä vaikutuksia on raportoitu kuitupitoisuuksissa, jotka ovat olleet useita kertaluokkia suurempia kuin toimistoissa ja valvomoissa todetut pitoisuudet.

Keskimääräinen sisäilman haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus (TVOC) ylitti Työterveyslaitoksen viitearvon, mutta oli selvästi alle teollisuusilman viitearvon ja tavoitetason. Viitearvo ylittyi erityisesti metsäteollisuuden valvomoissa, joihin kulkeutui terpeenejä tuotantotiloista. Suositusten mukaan toimistoissa ja valvomoissa epäpuhtauspitoisuuksien tulisi olla alle 10 prosenttia tuotantotilojen haitalliseksi tunnetuista pitoisuuksista (HTP-arvot), jos muita vertailuarvoja ei ole. Terpeenipitoisuuksien keskiarvot olivat selvästi alle tämän lukuun ottamatta kahta kohdetta, joissa pitoisuus oli maksimissaan 13 prosenttia HTP-arvosta. Toimistoissa, jotka sijaitsivat erillisessä rakennuksessa tehdasalueella ja jotka eivät olleet yhteydessä tuotantotiloihin, TVOC-pitoisuudet olivat samaa suuruusluokkaa kuin ei-tuotannollisten työpaikkojen toimistoissa.

Näkyviä kosteusvaurioita esiintyi useammin kuin muilla suomalaisilla ei-tuotannollisilla työpaikoilla. Niitä todettiin yli puolessa toimistoja ja valvomoita. Valvomoissa niitä oli havaittavissa useammin kuin toimistoissa. Kosteusvauriot olivat kuitenkin pääosin pienialaisia ja paikallisia. Lähes kaikki olivat kuivuneita, mikä viittaa vanhoihin, korjaamattomiin vaurioihin.

Kyselytulokset olivat linjassa kenttätutkimusten tulosten kanssa

Kyselyyn vastanneista toimistotyöntekijöistä 70 prosenttia ja valvomotyöntekijöistä 81 prosenttia oli kokenut sisäilman laatuun tai olosuhteisiin liittyviä haittoja. Toimistotyöntekijät raportoivat erityisesti tunkkaiseen ilmaan, riittämättömään ilmanvaihtoon, pölyyn tai likaan sekä homeen tai maakellarin hajuun liittyviä haittoja (taulukko 1 «»1). Valvomotyöntekijöiden ryhmässä raportoitiin puolestaan erityisesti pölyyn tai likaan, meluun, tunkkaiseen ilmaan ja riittämättömään ilmanvaihtoon liittyviä haittoja. Valvomotyöntekijät raportoivat lähes kaikkia kysyttyjä työympäristöhaittoja yleisemmin kuin toimistotyöntekijät (p < 0,05). Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että valvomot sijaitsivat toimistoja useammin tuotantotilojen yhteydessä, ja niistä oli suora pääsy tuotantotiloihin, jolloin tuotantoprosessi voi vaikuttaa niiden sisäympäristöön. Lisäksi valvomoita siivottiin harvemmin kuin toimistoja, mikä selittänee valvomotyöntekijöiden kokemukset pölystä ja liasta.

Valvomotyöntekijät raportoivat liian korkeasta lämpötilasta, vaihtelevasta huonelämpötilasta, pölystä tai liasta, melusta sekä heikosta valaistuksesta tai heijastuksista yleisemmin kuin toimistotyöntekijät Työterveyslaitoksen sisäilmastokyselyn vertailuaineistossa (taulukko 1 «»1). Tuotantolaitosten toimistotyöntekijöiden kokemat haitat eivät olleet yleisempiä kuin vertailuaineistossa.

Toimistotyöntekijöistä 37 prosenttia ja valvomotyöntekijöistä 51 prosenttia oli kokenut työtiloihin liitettyjä oireita. Yleisimmät oireet olivat silmä- ja nenäoireet, käheys tai kurkun kuivuus sekä väsymys, jotka ovat olleet yleisimpiä oireita myös vertailuaineistossa (taulukko 1 «»1). Oireita voivat selittää rakennuksesta ja tuotantoprosessista peräisin olevien tekijöiden lisäksi runsas näyttöpäätetyöskentely ja talviaikana sisäilman suhteellinen kosteus, joka oli osassa toimistoja ja valvomoita alle kymmenen prosenttia.

Valvomotyöntekijät raportoivat lähes kaikkia kysyttyjä oireita yleisemmin kuin toimistotyöntekijät (p < 0,05). Oireiden esiintyvyys ei kuitenkaan ollut kummassakaan ryhmässä yleisempää kuin vertailuaineistossa (taulukko 1 «»1). Tämä on mielenkiintoinen tulos, koska tuotantolaitosten toimisto- ja valvomotyöntekijät käyvät ja työskentelevät osan työajastaan myös tuotantotilassa, jossa esiintyy erilaisia altisteita enemmän ja suurempina pitoisuuksina kuin toimistoissa ja valvomoissa.

Avovastauksissa työntekijät toivat esille toiveen saada parannuksia muun muassa työtilojen siivoukseen, ilmanvaihtoon ja kunnossapitoon. Myös sisäilmaprosessien ja vastuiden selkeyttämistä sekä tiedonsaannin parantamista sisäympäristöasioissa toivottiin.

Lopuksi

Tutova-hankkeen tulosten perusteella metsä- ja metalliteollisuuslaitosten toimistoissa ja valvomoissa esiintyy sisäympäristön laatua heikentäviä tekijöitä. Niihin ei kuitenkaan liity tämän tutkimuksen tulosten perusteella sairastumisen vaaraa, mutta ne voivat vaikuttaa työntekijöiden hyvinvointiin. Tämän takia tarvitaan toimenpiteitä sisäympäristön laadun kehittämiseksi. Kehitettävää on myös toimintatavoissa, kuten ylläpidossa. Hankkeessa luotiin vinkkilista toimintatapojen kehittämiseksi ja malleja sisäilmatilanteiden selvittämiseksi ja ratkaisemiseksi, jotka löytyvät hankkeen loppuraportin liitteistä. Niitä voi hyödyntää sisäympäristön kehittämisessä metsä- ja metalliteollisuuden lisäksi myös muilla teollisuudenaloilla.