STLY:n Kevätseminaarin satoa ja tunnelmia USTLY:n 50-vuotisjuhlasta

Presymposium

Presymposiumissa illallisluennolla Timo Valle, LL, diabetologi Mehiläisestä ja Terveystalosta, käsitteli tyypin 2 diabetespotilaan hoitoon motivointia ja mielekästä lääkehoitoa, kun taustalla on päihde- tai mielenterveysongelma. Tämä luento tarjosi syvällistä tietoa siitä, miten päihde- ja mielenterveysongelmat voivat vaikuttaa diabeteksen hoitoon ja miten potilaita voidaan motivoida hoitoon. Luentoa seurasi paneelikeskustelu, jossa työterveyshuoltoon erikoistuvat kävivät läpi potilastapauksia ja keskustelivat koulutuksen teemoista. Päivälle suunniteltu vierailu Rudus-turvapuistoon siirtyi eteenpäin. Se tulee antamaan syventävää osaamista työtapaturmista sekä siitä, miten niitä voidaan ehkäistä.

Kevätseminaari

1. Päihdehoidon tarpeen tunnistaminen ja päihdehoidon käynnistäminen

Työterveyslääkärin tehtävä on tunnistaa päihdehoidon tarve, kohdata henkilö empaattisesti ja tarjota apua. Tämä voi tapahtua terveystarkastusten, työpaikkaselvitysten tai työntekijän oma-aloitteisen ilmoituksen kautta. On tärkeää, että työterveyshuollon ammattilaiset osaavat tunnistaa päihdeongelman merkit ja oireet, kuten poissaolot, työtehon laskun, käyttäytymisen muutokset ja fyysiset oireet. Kun päihdeongelma on tunnistettu, työterveyslääkärin tehtävänä on käynnistää hoitoprosessi. Tämä voi sisältää työntekijän ohjaamisen päihdehoitopalveluihin, joista Mehiläisen päihdepalveluiden johtaja ja ylilääkäri Kaarlo Simojoki kertoi tarkemmin luennossaan. Työterveyslääkäri toimii usein linkkinä työntekijän, työnantajan ja hoitopalveluiden välillä ja varmistaa, että hoito on asianmukaista ja tehokasta.

2. Työturvallisuus ja päihteet

Päihteiden käyttö lisää erilaisia tapaturmariskejä ja voi johtaa vakaviin tapaturmiin. Muun muassa yli 30 prosentissa liikennekuolemista mukana ovat päihteet. Dosentti Ari Kaukiainen Lähi-Tapiolasta on selvittänyt kuolemaan johtaneita työtapaturmia Suomessa, ja hän piti tästä mielenkiintoisen luennon kevätseminaarissa. Työterveyslääkärin on tärkeää ymmärtää erilaiset työtapaturmariskiä lisäävät tekijät työpaikoilla sekä toimia aktiivisesti niiden vähentämiseksi.

3. Käytännön työ: arviointi, hoito ja seuranta

Työterveyslääkäri Toni Vänni Terveystalosta korosti, että työterveyslääkärin rooli päihdeongelman arvioinnissa, hoidossa ja seurannassa on keskeinen. Arviointi sisältää työntekijän terveydentilan ja päihdekäytön kartoituksen. Hoito voi sisältää lääkehoitoa, terapiaa ja kuntoutusta. Seuranta on tärkeää hoidon onnistumisen varmistamiseksi ja mahdollisten uusiutumisten ehkäisemiseksi. Varsinkin turvallisuuskriittisissä töissä, kuten ammattikuljettajien työssä, on tärkeää puuttua päihteiden käyttöön ja olla selkeät prosessit siihen puuttumiseen.

4. Kokemusasiantuntijan näkökulma

Kokemusasiantuntija Emilia Laatikainen toi arvokasta näkökulmaa päihdehoitoon potilaan näkökulmasta. Hänen kokemuksensa ja tarinansa voivat auttaa työterveyslääkäreitä ymmärtämään paremmin päihdeongelmien inhimillistä puolta ja tarjoamaan empaattisempaa ja tehokkaampaa hoitoa.

5. Päihteiden kokonaiskustannukset työelämässä

Heidi Furu, työterveyshuollon ja työlääketieteen työelämäprofessori Turun yliopistosta, selvitti luentoa varten päihteiden aiheuttamia kokonaiskustannuksia työelämässä, mikä ei ollutkaan helppo tehtävä. Päihdeongelmat voivat aiheuttaa merkittäviä taloudellisia menetyksiä yrityksille ja yhteiskunnalle. Työterveyslääkärin rooli on keskeinen näiden kustannusten vähentämisessä.

6. Juristin näkökulma

Pauliina Isokangas Avance Attorneys Ltd:stä toi esiin juridiset näkökulmat työelämään ja päihteisiin. Luento herätti valtavasti keskustelua. Työterveyslääkärin on tärkeää tuntea lainsäädäntö ja työnantajan sekä työntekijän velvollisuudet päihdeongelmien käsittelyssä, mutta toisaalta pitäytyä puolueettomana terveyden ja työkyvyn asiantuntijana tilanteessa, jossa on usein tiedollista epäsuhtaa.

7. Kohtuukäyttöä vai raittiutta?

Kuntoutuspäällikkö ja päihdeterapeutti Juha Lanz Rehab365:stä, pohti, mitä työntekijän päihdehoidolta voi odottaa tai vaatia. Onko tavoitteena kohtuukäyttö vai täydellinen raittius? Työterveyslääkärin on tärkeää keskustella näistä tavoitteista työntekijän ja hoitotiimin kanssa.

Iltajuhla

Ilta päättyi James Bond -teemaiseen iltajuhlaan, jossa juhlittiin 50-vuotiasta USTLY:ä. Maukkaan illallisen lisäksi kuultiin puheita ja tanssittiin bändin tahtiin. James Bond -henkinen tietovisa herätti keskustelua. Edelleenkään ei ole päästy yksimielisyyteen montako Bondia on ollut. Casino Royale -tyyliin käytiin myös harjoittamassa taitoja pelipöydissä, josta illan päätteeksi voittaja palkittiin Vierumäen mökkiviikonlopulla.

Loppusanat

On tärkeää tunnistaa päihdeongelmat ajoissa, käynnistää asianmukainen hoito ja seurata hoidon edistymistä. Yhteistyö työntekijän, työnantajan ja hoitopalveluiden välillä on avain onnistuneeseen päihdehoitoon.

Päihteiden vaikutus yhteiskunnan, yksilön ja organisaation tasolla on moninainen ja ulottuu laajalle. Yksilön näkökulmasta päihteiden käyttö voi johtaa terveysongelmiin, työkyvyn heikkenemiseen ja sosiaalisiin ongelmiin. Työnantajan näkökulmasta päihteiden käyttö voi aiheuttaa merkittäviä taloudellisia menetyksiä, heikentää työilmapiiriä ja lisätä työtapaturmien riskiä. Työterveyslääkärin näkökulmasta päihdeongelmien tunnistaminen ja hoito ovat keskeisiä tehtäviä, jotka vaativat laaja-alaista osaamista ja yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Yhteiskunnan näkökulmasta päihteiden käyttö aiheuttaa merkittäviä kustannuksia terveydenhuollolle, sosiaalipalveluille ja oikeusjärjestelmälle. On tärkeää, että panostetaan ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin, hoidon ja kuntoutuksen saatavuuteen ja yksilöiden avun saannin parantamiseen.

Onnistunut päihdehoito vaatii yksilöllistä lähestymistapaa, jossa huomioidaan työntekijän tarpeet ja tilanne kokonaisvaltaisesti sekä empaattisesti. Työterveyslääkärin on tärkeää toimia yhteistyössä työnantajan, työntekijän, päihdehoitopalveluiden, kolmannen sektorin ja muiden sidosryhmien kanssa, jotta päihdeongelmat voidaan tunnistaa ajoissa ja hoito voidaan toteuttaa tehokkaasti.

Jenni Hekkanen*, Heidi Wasastjerna*, Marko Luhtala*, Antti Friman, Johanna Larkio, Toni Vänni ja Minna Majuri (Koko USTLY mukana, tähdellä merkityt kirjoittajia.)